Nomen pacta est

Valko-Venäjä on nyt nimeltään Belarus Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja suomenruotsalaisten keskuudessa. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008851052.html  

Helsingin Sanomien  julkaisema pääkirjoitus 30.5.2022 (edelleenkin ilman toimittajan allekirjoitusta) pyrkii ohjaamaan Suomen nimikeskustelua. UM ja KOTUS ovat jo periaatepäätöksensä tehneet; Valko-Venäjän nimeä ei ole syytä vaihtaa,  mutta HS haluaa Suomen toimivan wanhan ajopuuteorian mukaisesti: "Koska muutkin vaihtavat nimen, niin kyllähän mekin perässä. Mitä naapuritkin muuten ajattelevat?"

 

Valko-Venäjän (engl. Belarus) nimi on Suomessa vakiintunut käytäntö. Poliittisen muutoksen ollessa kesken ei mielestäni ole aihetta muuttaa suomenkielen määritettä slaavilaiselle alueelle Puolan ja Venäjän välissä. Valko-Venäjän poliittinen tilanne on sekava, ja Ukrainan sota on sekoittanut maata entisestään. Suuri joukko intellektuelleja ja toisinajatteliljoita on paennut maasta ja he pyrkivät vaikuttamaan ulkoa päin itsevaltias Lukasenkan hallinnon toimintaan ja maan tulevaisuuden suuntaan. Ulkomailla asuville nimi lienee Belarus, l. suoraan käännettynä valko-russien maa. Naapuri Venäjä on de facto Valko-Venäjän ulkopolitiikan peräsimessä, ja Vladimirovitš on Kremlistä käsin Valko-Venäjän valtionhoitaja.

Hätäinen nimenmuutos, joka ei lähde Minskistä käsin, saattaa iskeä ikävästi takaisin. Mistä me tiedämme, vaikka Venäjä "vapauttaa" Valko-Venäjän ja liittää sen osaksi suurta, ikuista slaavilaisten kansojen yhteyttä. Novorossija l. Uusi-Venäjä on miekan voimalla juuri nyt muodostumassa Kiev-Rus -nimisen entisaikojen suurvallan maaperällä. Historioitsijat ja kielitieteilijät saavat tästä(kin) nimikiistasta bensaa liekkeihin. Sana on sopimus.

 

Maailmanhistoria on täynnä moni muitakin nimenmuutoksia ja rinnakkaisia nimikäytäntöjä.

 

Makedonian ja Kreikan nimiriita johti yli 20 vuoden pituiseen diplomaattisen konfliktiin, joka loppui vasta 2019. FYROM (Former Yugoslav Republic of Macedonia, l. entinen Jugoslavian tasavalta, Makedonia) muutti nimensä yksipuolisella ilmoituksella 1992 "Makedoniaksi". Kreikka hermostui, koska heillä on oma Makedonian maakunta. Makedonian EU-jäsenyysneuvottelut tyssäsivät vuosiksi ja sanasota oli kiivasta. Vasta nimenmuutos Pohjois-Makedoniaksi laukaisi kiistan ja rauha palautui maiden välille. Pohjois-Makedonian valtiolippukin vaihdettiin 1995, koska Verginan aurinko oli kuvattuna sekä Kreikan Makedonian, että Pohjois-Makedonian lipuissa.  

Sana on sopimus.

Lähde: Wikipedia

 

Itämeri

Huonolaatuisen veden täyttämä murtovesiallas on Suomessa nimeltään Itämeri. Liki kaikissa muissa kielissä se on Baltianmeri, engl. the Baltic. Jos hiuksia halkaistaan, ja senhän me teemme, niin skandinaaveilla on Itämeri, meillä suomalaisilla ja venäläisillä pitäisi olla Länsimeri, meritie länteen. Mutta eipä olekaan. 

Sana on sopimus.

 

South Island

Ei niin vakavaa kieliriitaa, etteikö löytyisi humoristisiakin tarinoita. Uusi-Seelanti muodostuu kahdesta pääsaaresta, North Island & South Island (pohjois- ja eteläsaaresta.) Olen käynyt tuossa kauniissa maassa lukuisia kertoja niin työ- kuin lomamatkoillani.  Näiden kahden saaren asukkaiden suhde muistuttaa ikuista Suomi-Ruotsi -suhdettamme. Niinpä maan suurin meijeri- ja elintarvikeyritys, joka sijaitsee eteläsaarella, perustettiin vuonna 1954 nimellä "Mainland Products Ltd." l. Mannermaan Tuotteet Oy! Keskusteltaessa uusiseelantilaisten kanssa (lempinimi "kiwit") täytyy olla tarkka, ettei loukkaa pohjoissaarelaisia toteamalla esim. "Tulin eilen mannermaalta."

PS. Britit ovat vieneet Kansainyhteisön kaikkiin kolkkiin näitä nimikummajaisia. 

Sana on sopimus.

Kaupungit ja kylät

Brittiläisen maailmanvallan (myöhemmin "Commonwealth") levittäytyessä maapallon eri kolkkiin, nimettiin uusia asuinsijoja peri-englantilaisilla nimillä. Maailmassa on lukematon määrä mm. Richmond, Newton, Newtown, Norwich, Nottingham jne.

USA:n nimien kirjo ei jää paljon jälkeen Englannista. Monikulttuurinen sulatusuuni on tuonut paljon siirtolaisia, 1900-luvun alussa etenkin Euroopasta. Niinpä uudelta mantereelta löytyy paikannimiä, kuten: St. Petersburg, Paris, London, Richmond, Alexandria, Moscow, ja hännänhuippuna Oulu, Wisconsin. (pop. 540)

 

Olkaamme toisillemme armollisia. Ei nimi maata pahenna, elleivät sen asukkaat maata. 

Sana on sopimus.

GDPR ja ”Kuka mä oikke olenkka?”

 

 

Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, että Sääntö-Suomi ottaa EU-lainsäädännön vakavasti ja kirjaimellisesti. Tämä mustavalkoinen käytäntö opetetaan myös eri hallinnon tehtäviin valmistavissa opinnoissa.

Tapaus 1
Autoin hoivakodissa hoitajaa (hänen luvallaan) työntämällä erästä mummoa pyörätuolissa olohuoneeseen. Samaan aikaan edelläni vei hoitaja isäni pyörätuolilla samaan paikkaan. Kun mummo kiitti huonosti puhuen, kysyin hänen nimeään. Vanhus ei tiennyt tai kyennyt sitä sanomaan. Niinpä kysyin hoitajalta, mikä on rouvan nimi.
”En saa sanoa sitä. Tietosuojamääräykset kieltävät sen.” Lähdin hiukan hämilläni pois. Päätin, että jos/kun itse olen dementikkona jossakin hoivassa, vaadin nimilapun rintaani - joka aamu. Näin saan tietää itsekin nimeni, joka päivä!

Tapaus 2

Äidilläni on ulko-oven avaimen turvalaatikko maatilalla ja toinen kerrostaloasunnossaan (julkisen kodinhoidon potilasturvallisuusvaatimus). Hyvä että näin on, miten muuten hädän hetkellä pääsisivät auttajat sisään ilman moottorisahaa.
Hoitaja tuli eräänä aamuna kerrostaloasunnon ovelle, soitti ovikelloa ja sanoi ettei avainkaapin koodilukko aukea. 

• No sanopa, millä koodilla yritit?, kysyi äitini
• Tietoturvasyistä en saa sanoa sitä, vastasi hoitajapoika

Hiukan ihmetellen moista sääntöä äitini kertoi hoitajalle oikean koodin. Kas, kokeiltaesssa avainkaappi avautui. Poika oli yrittänyt erehdyksessä maatilan avainkaapin koodilla koteloa auki. Oli kai kertonut itselleen väärän koodin.

Tieto on valtaa, edelleen.

 

 

Mielipiteet, koolit ja radiohiljaisuus

 

Varoitus: ao. kirjoitus saattaa sisältää radioamatööritoiminnan sanastoa, lyhenteitä ja käsitteitä. Huom ei sisällä tuoteasettelua.

RA 03/2022 tipahti postilaatikkoon tänne Puutteenperällekin. Kiitos Suomen Posti.

Kovin huoltovarmuuspainotteisia ovat lehden artikkelit. Ukrainan sodan vaikutuksilta ei voi välttyä kukaan, eivät hamssitkaan. Varautuminen on viisautta.

Kaikissa mediamuodoissa julkisen keskustelun äänenpainot ovat muuttuneet, kielenkäyttö terävöitynyt ja asioista puhutaan niiden omilla nimillä. Asioiden todenmukaisuus saattaa ontua, mutta 'jokainen muistelee omalla tavallaan'.
Tilanne on aivan uusi sordiini-Suomeen syntyneelle, läpeensä suomettuneelle ikäluokalle. Muutos on merkki eurooppalaistumisestamme, vihdoinkin.

 

Olemme oppineet radioyhteydessä antamaan radiokutsummme l. koolin vähintään kerran 10 minuutissa, jopa useamminkin. Tämä on hyvä käytäntö, josta tulisi pitää kiinni myös muussa kommunikaatiossa. Näin tekevät RA-lehdessä mm. hallituksen jäsenet. Silmään pisti kuitenkin artikkeli Elmerin aatoksia s. 5.

"Elmeri on vanhempi, aikuinen kaveri, joka opastaa nuorta harrastuksen alkumetreillä". (SRAL:n Toimintasuunnitelma 2020)

 

Mielipidekirjoitus "UA vs. UR" oli ajankohtainen ja ehkä ensimmäinen julkinen, poliittinen ham-kannanotto radioamatööritoiminnasta konfliktitilanteissa. Tämä artikkeli on itse asiassa ensimmäinen poliittinen mielipidekirjoitus RA-lehdessä. Julkaisemalla poliittisen pamfletin on RA-lehden toimitus kääntämässä lehden linjaa tiukasta harrastukseen liittyvästä kirjoittelusta laajemman keskustelun suuntaan. En kannata uutta linjausta. SRAL:n hallitus määrittelee lehden julkaisuperiaatteet, koska RA-lehden tulee tukea liiton johtoa. On kuitenkin muistettava, että mielipiteiden avoin kiirastuli löytyy toisaalta, somen lukuisilta keskustelualustoilta. Siellä on tilaa myös radioamatööreille. RA-lehden tulisi olla kaikkien lehti, harrastejulkaisu.

Koska Elmeri on avannut keskustelun päivänpolttavasta ongelmasta, tästä olisi hyvä jatkaa avointa debattia. (sanakirjan mukaan: julkinen väittely, polemiikki). Tosin kirjoittajan henkilöllisyys tulisi olla tiedossa. Nimimerkkien taakse piiloutuminen on somessa tavallista, mutta ehdotan että RA-lehden toimitus ei palstoillaan nimimerkkejä hyväksy. Laittakaamme koolit reilusti näkyviin. Suomalainen on tottunut vastaamaan sanoista, eikös vaan. 
Tulepas esiin Elmeri, niin keskustellaan somessa tms. tai viimeistään Eerikkilässä.

 

SRAL:n puheenjohtajan toivomus Hallituksen Palstalla "yksituumaisuuden ja toimintakyvyn parantamiselle" on hyvä, mutta oudon ehdollinen. Pelko eriävistä mielipiteistä ja vaade avoimen keskustelun kulttuurin vaientamiseksi itsesensuurilla on kummallinen. Se ei mielestäni kuulu länsieurooppalaiseen avoimuuteen. QRT ei ole vaihtoehto.

 

Meillä ihmisillä on omat mielipiteemme, jotka tulee tulla kuulluksi, vaikka vastaanottaja ei olisikaan asioista samaa mieltä. Rakentavalla debatilla löydämme yhteisen suunnan ja tavoitteet, jotta harrastuksemme vahvistuu ja voi hyvin. Peräänkuulutan nimenomaan avoimen keskustelukulttuurin lisäämistä ja rakentavan debatin elinikäistä oppimista. Vaikenemisen kulttuuri saisi olla jo historiaa vapaassa, eurooppalaisessa yhteiskunnassamme. 
Sananlaskun mukaan "vaikeneminen on kultaa", mutta kullan arvon äkillinen romahdus saattaa viedä pohjan pois pakotetulta radiohiljaisuudelta.

CQ OH; Yhteistyötä ja sananvapautta!

 

73

Jouko OH1RX

Turkin Manifesti

 

Politiikan käänteet ovat kummallisia. Alle 10 tunnissa Suomi sai kokea, mitä tarkoittaa kansallisen turvallisuuspolitiikan lisensiointi ulos. USA ja Turkki käyvät nyt kauppaa aivan eri agendalla Nato-jäsenyydestämme Turkin esittämien ehtojen pohjalta. Kyseessä ovat asekaupat, Turkin Venäjäsuhteet ja ties mitä muutakin. Kurdi-kysymys taitaa olla tässä shakkiottelussa vain Turkin avaussiirto.

 Olemme nyt Ruotsin rinnalla taistelemassa "Turkkia ja Tattaria vastaan". Ottomaanien imperiumi ravistelee Pohjan poikien aikeita liittyä lännen puolustusliittoon, jossa Turkkia tuskin voi kutsua mallioppilaaksi. Jos itänaapurissa on nyt isoegoinen despootti vallassa, niin Ankarassa on vähintään yhtä häikäilemätön sulttaani. Turhaan ei kuningas Herodes ollut huolissaan Juudean turvallisuudesta Ottomaaniuhan edessä. 


R.T. Erdogan on arvaamaton hallitsija. On muistettava, että Turkki on idän ja lännen portinvartija. Sillä roolilla on korkea hintalappu Euroopalle, oli Suomi Nato-maa tai ei. Harmaa alue l. Nato-hakemuksen käsittelyprosessi onkin värikästä aikaa, ainakin diplomaateille ja myöhemmin historiankirjoittajille. Maltti on nyt valttia, eikä Ankaran ankariin ehtoihin tulisi suostua. Koko riita ratkaistaan pöydissä, joissa Suomella ja Ruotsilla ei ole edes vielä tuolia.

"Jos provosoidaan, ei tule provosoitua."

Mauno Henrik Koivisto

Ehdotus - Debatti - Päätös - Jälkipyykki

 

 

On historiallinen päivä Suomen historiassa. Eduskunta aloittaa keskustelun Nato-jäsenyydestä tänään 16.5.2022. Kannatan hakemusta, mutta mietin miten tähän historialliseen päivään on päädytty. Historiankirjoitus kertoo myöhemmin Suomen täyskäännöksestä myöntyväisyyspolitiikasta (myötäilypolitiikasta) omaehtoiseen turvallisuuspolitiikkaan. 

 

Ajopuut

 

Kikkaileva puolueettomuuspolitiikka (sitoutumattomuus) on leimannut kahden naapurimaan ulkopolitiikkaa liki 70 vuotta. Ruotsi on ylpeä yli 200 vuoden puolueettomuudella. Suomi on pelannut kahdella agendalla idän ja lännen välillä. Ruotsin tiedustelu ja strateginen sotilaallinen yhteistyö USA:n kanssa on kymmeniä vuosia vanha julkinen salaisuus. Kylmä sota on tullut takaisin ja kortit on jaettu uudestaan, hyvin eri kortit kuin aikaisemmin. Mitä vaihtoehtoja Suomella ja Ruotsilla tässä maailmantilanteessa on? Ajopuita olemme. Ehkä tämä avaa ymmärtämään paremmin Suomen historian aiemmat tienhaarat, jolloin piti valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono. Päätöksiä on tehtävä. "Ei saa jäädä tuleen makaamaan."
Mika Aaltola, ulkopoliittinen instituutti, puhuu suoraan; "Nato tulee linnoittamaan Fennoskandian, jotta Pohjoisen uskottavuus Venäjän silmissä on riittävä."

 

Suomalainen debatti

 

Kun Matinpäivän sota alkoi Ukrainassa 24.2.2022, käänsi Suomi-äiti esiliinan puhtaan puolen näkyviin, ja keskustelu kääntyi Nato-vastustuksesta innokkaaseen myönteisyyteen. Harvat kriittisiä kannanottoja esittävät naurettiin ulos tai vaiennettiin. Puoluekuri on osoittautunut vahvemmaksi kuin yksilön oikeus omiin mielipiteisiin. SDP:n puoluevaltuuston kokous oli poliittinen teatteri, joka oli kuin suoraan 1930-luvulta. Sitoutumattomat, puoluekentän ulkopuoliset tahot, saavat toki äänensä kuuluviin, mutta eivät kuulu suomalaiseen nomenklaturaan, joten se siitä. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.
Suomalaiseen keskustelukulttuuriin ei kuulu debatti (sanakirja: julkinen väittely, polemiikki). Monipuolinen asioiden avoin ruodinta ja analysointi parantaa päätöksentekoa ja antaa tukevat perustelut päätöksen jälkeisten seurausten hallintaan. 
Viimeaikojen Nato-keskustelu muistuttaa Kekkosen ajan Suomesta, jolloin sai olla eri mieltä, mutta vain konsensuksen puitteissa. Valtiojohto ohjaa keskustelua, vaikka muuta väittääkin.

 

Perustuslakivaliokunta, suomalaisen parlamentarismin maamiina?

 

Suomen lainsäädäntömallin erikoisuus, perustuslakivaliokunta, ei ole koskaan suostunut olemaan pelkkä kumileimasin. Toisin kuin maissa, joissa Korkein oikeus valvoo lainsäädännön perustuslaillisuutta, Suomessa poliitikot valvovat itseään. Koska pikamarssia etenevä Nato-hakuprosessi ei pysty antamaan perustuslakivaliokunnalle juridisesti riittävän tarkkoja dokumentteja, siirtyy lopullinen laillisuustarkastelu 4-12 kk eteenpäin, kun kaikki Nato-maat ovat (toivottavasti) ratifioineet Suomen Nato-sopimuksen.
”Perustuslaki­valio­kunnan käytäntö on se, että se ottaa kantaa asioihin vasta, kun olemassa on täsmällinen asiakirja, josta päätös tehdään.” ( hs.fi 10.5. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ).  

Täytyy ihmetellä, minkä asiakirjan pohjalta Nato-päätöstä juuri nyt tehdään? (lat.huom.)

Mikäli ratifiointiprosessi pitkittyy, käydään Suomessa eduskuntavaalit 2.4.2023 ja eduskunnan järjestäytymisen jälkeen uusi perustuslakivaliokunta käsittelee Nato-hakemusta joskus kesäkuussa 2023. Kukaan ei vielä tiedä Nato-prosessin aikataulua eikä voimasuhteita tulevassa eduskunnassa.

 

Jälkipyykki

Yle uutisoi: Suomen kansa on jo tehnyt päätöksensä. Näin varmaan onkin. Demokratiassa on kuitenkin mahdollisuus kansalaisvaikuttamiseen.

Onkohan kansalaisaloite Nato-kansanäänestyksestä jo käsitelty? Eduskunnan tietojen mukaan (käsittelytiedot KAA 3/2022 vp)  aloite on saapunut ulkoasiainvaliokunnan käsittelyyn 22.4.2022.

Jos tämän aloitteen käsittely "unohtuu" eduskunnalta, ja TP & Valtioneuvosto lähettävät Nato-hakemuksen 17.5.  tai 18.5., niin saadaanko tästä Suomen poliittiseen historiaan "Nato-gate"? 
Toivottavasti oikeusministeriö ja eduskunnan oikeusasiamies ovat hereillä, ennen kuin farssi alkaa.

 

 

Kansankapitalismia kunnallisen yritystoiminnan malliin

1.   Kunta yhtiöittää sähkölaitoksen. Pakkohan se on, kun valtiovalta määrää. Muuten eivät kunnalliset peruspalvelut voi osakeyhtiölain suojissa tehdä liiketoimintaa; ostaa, myydä, kilpailuttaa, investoida toisiin yrityksiin ja solmia juridisia sopimuksia. EU-kelpoista toimintaa, eikös vaan.
Tosin kaikki tämä oli mahdollista aikaisemminkin, kun sähkölaitos oli ”vain” kunnallinen liikelaitos.

2.   Kunta-bisnessmiehet taputtavat käsiään ja Kunnallinen Energiayhtiö Oy investoi 2014 opportunistisesti SF Voima Oy:n kautta Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen Pyhäjoella.

3.   Kunta paistattelee päivää puhtaan energian mallioppilaana, vaikka kuntalaiset ovat vihaisia RosAtomin (RAOS Project Oy) ja Venäjän valtion edessä rähmälläänolosta, varsinkin kun Itä-Ukrainassa ja Krimillä jo soditaan. 

4.   Hankivi-projekti menee kiville Venäjän hyökättyä voimalla Ukrainaan Matinpäivänä 24.2.2022. Suomen valtioneuvosto herää vihdoinkin tosiasiaan, että RosAtom on kuin onkin Venäjän ydinaseteollisuuden kurkihirsi.

5.   Kunnallinen Energiayhtiö Oy kertoo alaskirjaavansa koko osakepääoman (kymmeniä miljoonia euroja). Ei päivä paista enää kunnantalolla, ei.

6.   Asiantuntijat päivittelevät kilpaa Ylen toimittajien kanssa kauheaa tilannetta. ”Eihän tässä näin pitänyt käydä.” Suorassa tv-keskustelussa vilautetaan jo mahdollisuutta, että Suomen valtio maksaisi vahingonkorvauksia kovia kokeneille kunnallisille energiayhtiöille. (Yle A-Studio 2.5.2022)

     Hiljan kauppakorkean käyneet ekonomit hämmästelevät, mutta ovat hiljaa. Suomalainen kansankapitalismi saa uusia ilmenemismuotoja.

7.    Poliittisen vasemmiston slogan on muuttumassa lihaksi: ”Voitot ovat yksityisiä, tappiot ovat yhteisiä!”

     Kunnallisen yritystoiminnan seuraavaa näytöstä odotellessa.

Hoitoalan paitsio

 

International Nurse Day 12.5.2022

 

Järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonta ja työtaistelut eivät ole irrallaan yhteiskunnasta, varsinkin kun lainkuuliainen EU-Suomi on kehittynyt vuoden 1956 yleislakosta lähtien Pohjoismaiseksi sopimusyhteiskunnaksi. Tiheällä seulalla rakennettu lainsäädäntö määrittelee toimintatavat. Kun sopimukset revitään ja yhteishenki pettää, on siihenkin asetukset ja ohjeet.

 

Tänään vietetään kansainvälistä Hoitajapäivää. Suomessa ovat juhlan aiheet vähissä, vaikka sairaanhoitajien ammatin tärkeyttä ei saa aliarvioida. Tehy ja Super hylkäsivät eilen sovittelulautakunnan laatiman kunta-alan palkkatarjouksen. Nyt valmistellaan joukkoirtisanoutumisia. Hoitoalan työtaistelu on ajautumassa jäätyneeseen konfliktiin. Nyt heitetään aseet järveen, jätetään rintaman asemat, ja siirrytään sissisotaan. 

Ulkoapäin katsoen strategia on kovin ontuva ja lyhytnäköinen. Pallopelitermein kyseessä itse aiheutettu, tahallinen paitsio. Minkä ongelman joukkoirtisanoutuminen ratkaisee? Ay-johdon oman kunnianko on kyseessä? Eikö tällaisen ego-vetoisen toiminnan tulokset ole jo nähty AKT:n lakkojen myötä? 

Riitatilanteissa kannattaa jatkaa neuvotteluja, vaikka ulospääsyä juuri nyt ei näy. Parempi laiha lohtu kuin lihava riita. Luovuttaminen ja uhmakas poistuminen neuvottelupöydästä ei ennusta hyvää. Pyrrhoksen voittokaan ei ole vaihtoehto. Kyseessä on koko yhteiskunnan toimivuus ja uskottavuus.

Seuraavassa skenario, joka ei naurata.


• Tuhannet hoitoalan työntekijät irtisanovat työsopimuksensa yksipuolisesti ilman kirjallisia perusteluja. Siihen heillä on oikeus. 
• Osa irtisanoutuneista vaatii Valviran poistamaan ammattioikeutensa ko. rekisteristä. Ovet sulkeutuvat heidän perässä ja poikkeusolojen turvatyövelvoite poistuu, sodan aikanakin.
• kuntien lakisääteinen hoito- ja palveluvelvoite ei poistu, vaikka työntekijöitä ei enää olisikaan. Hallinto-oikeus ruuhkautuu kuntalaisten valituksista ja valtio määrää sakkoja kunnille.
• Nordic Care, Click, Barona, Rainmaker, Uniflex, Keramore, Lieke, VPS, Eilakaisla, Manpower, Wellpack, Bolt, Staffmill, SOL, Poolia, RTK-palvelu, Biisoni, Lavonia, Eezy VMP yms. tuovat vikkelästi maahan ulkomaista hoitoalan henkilökuntaa, kun on bisnesspotentiaalia. Kunnat ovat selkä seinää vasten, ja joutuvat palkkamaan mm. filippiiniläisiä työntekijöitä hoitovelvoitteiden toteuttamiseksi. Pitäähän vanhukset ja lapset hoitaa poikkeusoloissakin, joten Migri lyö hyväksyntäleiman työ- ja oleskelulupiin
• Ukrainan sotapakolaisten kotiutumisprojektin rinnalle perustetaan ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilökunnan kotouttamisohjelma. Tavoite on saada pitkäaikaisesti maassamme asuvia työntekijöitä.
• Hoitoalan palkkakustannukset nousevat. Tosin hoitajat eivät saa korotuksia, vaan välittäjät ottavat katteen työvoimapalveluista.
• Jos irtisanoutunut suomalainen työntekijä haluaakin palata töihin, oikeus jatkaa ns. vanhana työntekijänä on poistunut irtisanoutumisen myötä. Kunnat tarjoavat töitä aloituspalkalla, ja osa kustannusten kasvusta eliminoituu.
• Kymmenet tuhannet työttömät ilman mitään ammattipätevyyttä (kts. yllä ammattioikeusrekisteri) joutuvat valtion tukien varaan.
• Aikuiskoulutus ja uudelleenkoulutus täyttävät ammattiopistot ja ammattikorkeakoulut. 
• Kansallinen aktiivisuus nousee ja puolueiden voimasuhteet muuttuvat. Saattaapa uusiakin puolueita syntyä: Väyrynen?
• Hoitoalan ammattiyhdistysliikkeen toimet tukevat Suomessa Venäjän hybridivaikuttamista, tahattomasti mutta kuitenkin. Yhteiskunnallinen sekasorto ja ristiriidat ovat olleet naapurimme toimintamalli jo yli 100 vuotta. Eripura lisääntyy suomalaisen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.
• SDP ja Vas häviävät seuraavat vaalit, koska ”omat pettivät” hoitoalan. Maa saa sini-multa hallituksen, johon RKP ja Perussuomalaisetkin mahtuvat mukaan ehdottoman enemmistön varmistamiseksi. 



 

Tämän hoitoalan selkkauksen seuraukset voivat olla pitkäaikaisia. Kahtiajakautuminen yhteiskunnassa kasvaa, ja yleinen tyytymättömyys lisääntyy. Suomi siirtyy yhteiskunnallisesti 1920-luvulle. Venäjän vaikuttaminen saa Suomessa ulkoparlamentaarisia muotoja, koska parlamentaaristen keinojen määrä on merkittävästi vähentynyt oikeistohallituksen ja Nato-jäsenyyden myötä.