Dynaaminen väestörakenne

 

Kansantalouden asiantuntijat viittaavat usein Suomen ikärakenteen vinoumaan. Samalla osoitetaan kadehtien, kuinka mm. Turkin, Brasilian, Kenia ja koko Afrikan väestö on nuorta ja dynaamista.Puhutaan jopa em. kansankuntien "maagisesta mahdollisuudesta" ottaa haltuun maailman talous ja poliittinen johto.

On fakta, ettei kansakunta menesty ja kauan elä maan päällä ilman väestön ikäjakauman tasapainoa. Jos syntyvyys on liian alhainen, väestön keski-ikä kasvaa ja huoltosuhde ja muut yhteiskunnan ongelmat alkavat kasautua. Ennuste maailmanlaajuisesti kertoo, että maapallon väkiluvun huippu, 9-11 miljardia ihmistä, saavutetaan n. vuonna 2100. 

YK ja muut asiaa seuraavat eivät laske eri maiden väestöennusteisiin muuttoliikkeitä. Massamuutot ovat kuitenkin hyvin todennäköisiä, kun elämisen olosuhteet romahtavat tietyillä alueilla ilmastonmuutoksen seurauksena. Vuoden 2100 jälkeen alkaa väestön kokonaismäärä laskea. Mitä maapallon resursseista on silloin jäljellä ja mitä globaalista vanhenemisesta seuraa? Sitä ei kerro kukaan.

 

Suomen ainoa keino korjata pahasti vinoutunut ikärakenne, on sallia hallittu maahanmuutto. Se tarkoittaa kymmeniätuhansia uusia suomalaisia vuodessa seuraavat 20 vuotta. Ilmastonmuutoksen takia muuttoliike Etelä- ja Keski-Euroopasta on aivan yhtä potentiaalista, kuin kauempaakin (Afrikka, Lähi-Itä ja Aasia). Kuivuus, kuumuus, metsäpalot ja rajut säätilan muutokset vähentävät asumiskelpoista maa-alaa jo nyt esim. Kreikassa ja Espanjassa.

 

Hallitun ja tervetulleen maahanmuuton lisäksi emme voi ummistaa silmiä pakolaisvirroilta, hädänalaisten hakeutumisesta tänne rauhallisimmille leveysasteille. Rauha on nyt Euroopassakin suhteellinen käsite, mutta ei nyt nosteta vielä sotalippuja salkoon. Rajamme on oltava auki maahanmuuttajille oman itsekkään syymme takia; kansakunnan selviytyminen.

 

Uuno Kailaksen runosta "Rajalla" on muodostunut monimerkityksellinen. 

Raja railona aukeaa.
Edessä Aasia, Itä.
Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä.

Itään me suomalaiset rakennamme teräsverkkoaitaa, Etelä-Euroopassa rajat vuotavat, oli aitoja tai ei.

Alla ikäpyramideja havainnollistamaan tilannetta eri maissa. Eivät ne aivan pyramideilta näytä, paremminkin kuvia pagodista ja keskivartalolihavista. 

 

 

 

Suomi, Euroopan raaka-ainepankki

 

Kevitsan jätvesiallas (Yle)

 Kuka muistaa vielä ajan, kun Talvivaaran liuotusaltaat alkoivat vuotaa ja täyttyä sadevesistä? Samoihin aikoihin meni uppopumppu yhden altaan pohjamuovin läpi, ja näin tehostui vesien saastuttaminen. Kaivoksen "sivuvirrat" jatkoivat kulkuaan kohti Oulujärveä. Kaikki tämä toimiluvan puitteissa. Lapissa on nyt menossa luonnon sotkemisen ”toinen tuotantokausi”. Toimijat ovat vaihtuneet ja kaivosvaltausalueet ovat toiset, mutta meno on entisen kaltaista. Nyt otsikoissa ovat mm. Kevitsa ja Hitura ja monet muut kaivokset. Tuleekohan Oulun Arkala-Martimo kohta tälle otsikkolistalle? Ruotsin Lapissa on sama villin pohjolan meininki.

Alla poimintoja uutisvirrasta. Rohkaisen avaamaan linkkejä ja perehtymään isänmaan hyötykäyttöön.

Yle 13.9. 
Boliden Sodankylä, Kevitsa :”Noudatamme lakia ja  toimimme vaatimusten mukaisesti. Jäteallas toimii suunnitellusti.” 

(Huom. Vuosia jatkunut jätevesivuoto pohjavesiin on siis toimiluvan mukainen kauneusvirhe.)

 

Lapin Ely-keskus: ”Lakia ei ole rikottu, mutta jäteallas ei toiminut niinkuin piti.”

https://yle.fi/a/74-20048867

 

Yle Uutiset  13.9. klo 21.30 https://areena.yle.fi/1-62874921?autoplay=true   17min32sek ->  

Asiat ovat rempallaan, mutta sekä kaivosyhtiön edustajat että Ely:n virkahenkilö toteavat kaiken olevan kuitenkin kunnossa.


 

Ylen radiouutiset 13.9. klo 12 sisältää vieläkin suorasanaisempaa asioiden vähättelyä ja samalla vahinkojen tunnustamisen. Asioiden vähättely julkisuudessa on hämmentävää.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-1440981 7min4sek ->

 

Lapissa huoli kaivosteollisuuden jätevesistä tarkoittaa myös huolta tiheän ja laajan järvi-jokiverkoston tilasta. Viimekädessä ongelmat päätyvät jo muutenkin huonossa tilassa olevaaan Perämereen tai Pohjoiseen Jäämereen. Kuka edes muistaa kantaa huoltoa kalakannoista ja viimeisistä vaelluskalojen nousureiteistä?

 

Meppi Sirpa Pietikäisen haastattelu (kok) Verkkouutiset 14.9.: ”Vaarana on, että Suomesta tulee EU:n raaka-ainepankki” https://www.verkkouutiset.fi/a/vaarana-on-etta-suomesta-tulee-eun-raaka-ainepankki/#0af6132c

Otsikko on myöhässä: Suomesta on jo tullut raaka-ainepankki!

 

EU:n virkamiehet ovat ryhtyneet toimiin Suomi-nimisen reservaatin luonnonvarojen hyödyntämisessä. Tavoitteena on ajaa läpi EU-laki vuoden loppuun mennessä, jossa tavoitellaan parempaa EU-omavaraisuutta "vihreän siirtymälle kriittisten maametallien suhteen", ja Kiina-riippuvuuden vähentämistä.

 

HS 14.9. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009855122.html

Suora lainaus 1: 
Myös kotimaiselle tuotannolle asetetaan nyt tavoitteet: vuonna 2030 EU:n alueella pitäisi louhia 10 prosenttia ja jalostaa 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista.
Kotimainen tuotanto tarkoittaa tässä yhteydessä Euroopan Liittovaltion tuotantoa.

 

Suora lainaus 2: 
Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen äänin 515–34. Europarlamentaarikoista 28 äänesti tyhjää.

Suomalaisedustajista asetuksen puolesta äänestivät Pirkko Ruohonen-Lerner (ps), Teuvo Hakkarainen (ps), Henna Virkkunen (kok), Elsi Katainen (kesk), Mauri Pekkarinen (kesk), Nils Torvalds (r), Eero Heinäluoma (sd) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd).

Vastaan äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok), Petri Sarvamaa (kok), Alviina Alametsä (vihr) ja Heidi Hautala (vihr).

Vasemmistoliiton Silvia Modig äänesti tyhjää ja vihreiden Ville Niinistö oli äänetyksestä poissa.

(Tyhjää äänestäminen on myös kannanotto. lat.huom.)

 

Seuraavaksi esitys etenee Euroopan parlamentin ja EU-jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin, joissa se saa lopullisen muotonsa.
- lainaus päättyy -

Euroopan akkuteollisuus himoitsee Euroopan vähäisiä maametalleja, joista iso osa on Suomen Lapissa. Mitäpä siitä, että kiinalainen pääoma on vahvasti mukana Euroopan vihreän siirtymän teollisuudessa. Lisäksi ko. metallien kierrätys on aivan lapsenkengissä. EU:n ehdottama kierrätystavoite on vain 15% vuonna 2030.

IL 14.9. https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/d73fced1-5618-403f-8eb8-7f5883eaf906

Iltalehden Karvala reagoi, mutta juna taisi jo mennä. EU-päätös nuijittiin pöytään.

 

Yle 14.9. https://yle.fi/a/74-20050121

Kaivosteollisuus ry. taputtaa käsiään. Samoin päähallituspuolue Kokoomus. PM Orpo julisti ennen eduskuntavaaleja, että luonnonvarojen hyödyntämisen esteitä poistetaan ja luvitusprosessia "virtaviivaistetaan" (lue: oikaistaan).

EU:n tavoitteena on nopeuttaa luvitusprosessia, ja mm. ympäristövaikutusarviointi (YVA) olisi joko muodollisuus tai tarpeeton. Näin on jo osissa kuntia koskien tuulivoimaloiden rakennuslupia!
Luvitusnäytelmän läpimenoajan alkuperäinen tavoite on kaksi vuotta vuosi. Komissio on kuitenkin kiristämässä ruuvia:
Komissio on esittänyt, että strategisesti tärkeiksi katsottujen tuotantolaitosten lupakäsittely saisi kestää enintään vuoden, ja jos hakemusta ei tässä ajassa onnistuta käsittelemään, se katsottaisiin automaattisesti hyväksytyksi.

 

Asetus mahdollistaisia Natura- ja vesiensuojelusta poikkeamisen, "jos hanke on strategisesti tärkeä". Nykyisen Euroopan sotatilan vallitessa kaikki kriittisten raaka-aineiden hankkeet ovat strategisesti tärkeitä.

 

https://www.hs.fi/talous/art-2000009857312.html?share=a45727f91acca3f747638610f08b4cd0?utm_source=email&utm_medium=toimitus&utm_campaign=hs_uk_paauutiset

 

EU-lainsääädännön muutosehdotus näyttää ohituskaistalta oikaisten omaisuuden suojan, ja sitä se myös on!

Asiaa voi tarkastella toisellakin tavalla. Suomella (suomalaisilla maanomistajilla) on hallussaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Näiden  arvo kasvaa koko ajan, kun koko maailma rimpuilee eroon toisista uusiutumattomista raaka-aineesta; öljystä ja maakaasusta. Sähköenergian tuotannon ja varastoinnin alttarille olemme valmiit uhraamaan pääomatasettamme.
Jos maatamme hallittaisiin kuten yritystä nimeltä Oy Suomi Finland Ab, tämän arvokkaan pääoman käyttö olisi esim. Suomen Pankin erityisessä harkinnassa ja tarkkailussa. Lyhytnäköisiä poliitikkoja ei millään hallinnon tasolla päästettäisi tekemään päätöksiä ko. pääoman suhteen: rakennusluvat, ympäristöluvat, lait, kansalliset säädökset. EU-lakien kansallinen käsittely ja täytäntöönpanosta kieltäytyminen saattaisi aiheuttaa melkoista suukopua Brysselissä,  mutta kansallinen etu edellä pitäisi edetä. 
Omien etujen puolustamisesta ei tee Suomesta vielä EU:n ongelmamaata. Niitä löytyy riittävästi jo nyt.

 

Joku tietysti toteaa, että itsemääräämisoikeutta puolustamalla Suomi joutuisi nyky-Venäjän ahneuden ja etupiiriajattelun suurennuslasin alle, kuten Kolosjoen nikkelikaivoksen aikaan 1930-luvulla. Se on kuitenkin kovin kaukaa haettu argumentti. Eikö Nato-jäsenyytemme ole osa kansallisen koskemattomuuden ja itsemäärämisoikeuden turvaamista.

Muistakaamme, ettei Kolosjoen kaivos ollut suomalaisten hallinnassa, vaan kanadalais-englantilainen kaivosyhtiö Mond Nickel Company (Petsamon Nikkeli Oy tytäryhtiönä Suomessa) sai 50 vuoden oikeuden malmioon vuonna 1934. Suomi oli jo tuolloin raaka-aineiden siirtomaa!

 

EU:n hurskaita toiveita osasto: MIREU
MIREU (Mining and Mineral Resources of European Union) on Euroopan unionin projekti, joka pyrkii mahdollisimman taitavasti kohottamaan kaivannais- ja mineraaliteollisuuden sosiaalista hyväksyttävyyttä. Se on käytännöllisesti katsoen sijoittaja- ja teollisuuspiirien sanelemaa, eikä siinä oteta huomioon kansallisia tarpeita. Se on ymmärrettävää, koska erityisesti kaivannanisteollisuuden haitat ovat pitkäkestoisia ja korvaamattomia, ja niiden kustannukset ovat suuret hyötyihin verrattuna. 
- wikipedia -

 

 

Nykypäivän raaka-aineyhtiöille (kaivannaiset, vesienergia, tuulienergia, aurinkoenergia, puutavara jne.) lain määräämät minimivaatimukset ovat ohjeellisia maksimiarvoja. Luontoa saa sotkea sen puitteissa mitä lakiin ja toimilupaan on kirjoitettu. Valtiovalta menee onnettoman lainsäädännön taakse piiloon, ja jos vastustat tätä erittäin arveluttavaa toimintamallia, olet joko kehityksen vastustaja tai saamelaisten oikeuksia puolustava lantalainen hörhö. Se sopii minulle!

 

Huom. Norjassa kaivosvero on 76%, Australiassa 30%, USA:ssa 25%, Suomessa 0,6%, Kongossa 0%.

 

PS.

Tämän kirjoituksen laadintaan ei ole käytetty AI-teknologiaa.

Kulkutautien kanssa ei pidä hyssytellä

 

Suomi on saari Itämeren rannalla

Kun matkustin ensimmäisiä kertoja Australiaan ja Uuteen Seelantiin, naureskelin hiukan itsekseni lentokoneen matkustamoon levitettyyn hyönteismyrkkyyn ja lentokentän tulotarkastusten tarkkaan syyniin. Kaiken eloperäisen materiaalin maahantuonti oli sakon uhalla kielletty. Kieltoa valvottiin ja valvotaan edelleen tarkasti. (kts. tv-sarja ”Australian rajalla”).

En ole nauranut enää Down ´n Under -rajoilla  yli 30 vuoteen!

Afrikkalainen sikarutto on levinnyt jo liki koko Euroopan alueelle. Sen ei saa lamaannuttaa Suomea. Ottamalla heti käyttöön nykyistä tiukemmat rajoitukset rajoilla ja jatkamalla villisikakannan hallintaa metsästyksellä voimme olla onnistuneesti ”Euroopan Australia”. Järkeviä, helposti perusteltavia rajoituksia ymmärtävät kaikki. Nyt näyttää, että valtiovalta uskoo valistuksen voimaan, mutta se ei taida riittää.

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/afrikkalainen-sikarutto-asf/

Avoin kysymys: Tulet Itämeren ylittävää siltaa Helsinkiin (Ruotsinlaivat). Kokisitko yksityisyyttäsi loukattavan jos täyttäisit maahantuloilmoituksen, jossa vakuutat ettet tuo kasvi- tai eläintuotteita maahan, ja tullivirkailija tarkastaisi pistokokein matkatavarasi?

Kulkutaudit ovat vakava asia, ja esim. sikaruttoa on todella vaikea hallita kun se maahan saapuu.

Toteemieläin

"Amerikan alkuperäiskansat uskovat, että jokaisella ihmisellä on elämässään toteemieläin, joka auttaa ihmistä elämänpolullaan. Toteemieläin on neuvonantaja, jonka viestejä kannattaa kuunnella."

Olen viimeiset kaksikymmentä vuotta puuhaillut ulkona, näennäisviljellyt tilaamme, käynyt marjassa, sienessä, kalassa ja tietysti hillassa. Nautin yksin samoilusta. Luonto on silloin liki minua. Metsä on muodostunut minulle, jos ei nyt aivan kirkoksi, niin ainakin kappeliksi. On kuitenkin haasteellista löytää oikea metsä puupeltojen ja hakkuuaukioiden loputtomasta joukosta.

Nuorempana, viime vuosisadalla, kuvittelin että toteemieläimeni olisi hirvi tai maakotka. Molemmat olivat tuolloin harvinaisia toisin kuin nykyisin. Sitten tulivat korpit! Korpit ovat 2000-luvulla yleistyneet kautta Suomen. On todella harvinainen päivä jos ei lintua luonnossa tapaa tapaa. Ennen korpin näki harvoin, ja vanha kansa piti sitä kuoleman lintuna. Isoäiti hätisti korppia luudalla ilmaan huitoen, jos lintu tuli pihapiiriin.

Korppi, tuo utelias ja ihmisten mittapuunkin mukaan viisas eläin, on minulle muodostunut olennaiseksi osaksi luontokokemusta. Tuo keskustelevainen olento lennähtää katsomaan puutarhassa puuhailevaa kaksijalkaista. Istuu vainion reunan kuusessa tai koivussa, kun rakennan laidunaitoja tai muokkaan peltoja. Heinän tai kesantopeltojen niitossa korppi seuraa tarkasti aivan lähietäisyydeltä olisiko pellolla jotakin suuhunpantavaa. Lyhyt lennähdys ja korpin suuhun katoaa myyrä tai sammakko! Raivaussahan metelistä korppi "ei niin perusta", mutta kun melu lakkaa, saapuu ystävä jälleen tutkimaan touhujani.

Metsässä korppi ilmoittaa monta asiaa, kunhan ihminen jaksaa kuunnella. Syksyisessä metsässä korpii kertoo raakunnallaan hirven, ketun tai karhun läheisyydestä. Olenpa saanut ennakkovaroituksen korpilta toisesta marjanpoimijasta, joka samoilee samoilla hehtaareilla. Aikamoinen otus tämä mustaan frakkiin pukeutuva uutisankkuri.
Keskustelut korpin kanssa ovat mieluisia kokemuksia. Aloitamme varovasti 1-2 tavun raakunnalla. Kun vastaan samalla tavalla, lisää korppi yhden raakunnan tavun lisää. Vastaan samalla tavalla, ja korppi muuntelee raakuntojen määrää. Vuoropuhelu saattaa kestää jopa 3-4 minuuttia. Sitten katsomme palaverin päättyneeksi ja siirrymme tahoillemme jatkamaan elon taistelua, hengissä pysymisen jaloa tehtävää.

Vuoden 2021 viimeisen päivän kolumnista huomaan, että toteemieläimeni tuntemus on kehittynyt, ja että vielä on pitkä matka minun ja korpin synergiseen rinnakkaiseloon. Opiskelu jatkuu. https://joukohayrynen.blogspot.com/2021/12/korpin-aatokset-uuden-vuoden-kynnyksella.html

"On tärkeää huomata, että toteemieläin ei ole ihmisestä erillinen hahmo. Se on eräänlainen henki, joka on osa ihmistä ja hänen luonnettaan. Toteemieläin ei välttämättä myöskään ole se eläin, joka muistuttaa ihmistä eniten. Sen sijaan se on eläin, jolta ihminen voi oppia eniten."

Mikä on sinun toteemieläimesi? 
Tässä hömppätutkimus. Herättäköön se sinut etsimään toteemieläintäsi. https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/testaa-mika-persoonaasi-tukeva-toteemielaimesi

 

Valot sammuvat Iin vuodeosastolla

 Valot sammuvat Iin vuodeosastolla

 

 Syksy tuo mukanaan ikäviä uutisia Iin terveyskeskukselle. Vuodeosasto lakkautetaan, ja tilalle tehdään muutostöin ns. intervalliosasto. Osasto ottaa lähialueen yksin asuvia vanhuksia 1-2 viikon jaksolle hoivaan, kun yksin kotona selviytymisessä on havaittu haasteita. 
Ajatus kuntoutuksesta on jalo. Mietin, kuinka stressaavana iäkäs vanhus kokee siirron kotoa ”melkein vanhainkotiin” ja takaisin. Paluu kotiin vaatii opettelun uudestaan itsenäiseen elämään. Ikä vähentää vääjäämättömästi fyysisiä ja henkisiä voimia. 

 

Kun Iin vuodeosasto lakkautetaan,  vuodepaikkaa tarvitsevat asiakkaat joudutaan siirtämään hoitoon 100 -  200 km:n päähän. Pitkäaikaisessa hoidossa voidaan puhua evakkkotaipaleista. Sote-ohjeiden mukaan kaikkia alueen potilaita tulee kohdella tasavertaisesti.  Vuodeosastoilla on jo nyt sananmukaisesti hajasijoitettuina potilaita n. 160 km:n säteellä Oulusta!

Keskustelussa tk-lääkäri totesi: ”Miksi minun pitäisi mennä yli 100km:n päähän vuodeosastolle saadakseni hoitoa? Jos tarvitsen esim. 8 mm pultteja, en suostu ajamaan Pudasjärvelle tai Taivalkoskelle rautakauppaan, vaan ostan ne kotikunnasta!" 

 

Maaseutu-Suomessa vanhusten tilanne ei ole kehuttava edes normaalissa arkielämässä. Erittäin ohut turvaverkko koostuu usein toisista ikäihmisistä. Nuoremmat sukulaiset ovat valuneet  etelään jo kauan sitten. Sote-alueiden strategiat eivät ole kovin loogisia. Palveluverkkoa on karsittu kovalla kädellä, koska tilastollinen asukastiheys laskee. Pahus, väestö vanheneekin nopeasti ja tarvitsee lisää hoitopalveluja 

"Kotona on hyvä vanheta" -mantralta on kadonnut uskottavuus. Kotihoidon työkuorma on jo nyt äärirajoilla. 
Vaihtoehdot ovat vähissä. Julkiset tuetun palveluasumisen ympärivuorokautiset hoitopaikat ovat täynnä, eikä haja-asutusalueilla ole yksityisiä hoivakotipaikkoja riittävästi tarjolla. Kannattavuus määrää hoiva-alan yksityisten investointien sijoittumisen, ei kysyntä.  Kaupunkikunnat imevät maaseudulta niin nuoret kuin vanhuksetkin.

  

Pohde-alueella lakkautetaan muitakin vuodeosastoja ja terveyskeskuksia toimialarationalisoinnin nimissä. Muutosjohtajien ohjeita toteutetaan. Lakkautuspäätökset tehtiin talvella ja niiden pyörtäminen on epätodennäköistä, koska liian moni Pohde-alueen virkahenkilö menettäisi kasvonsa ja luottamuksensa sote-alueen hallinnon silmissä. 
Iin kunnasta ei ole harmia sotehallinnolle. Kunnasta ei ole yhtään edustajaa sote-alueen poliittisesti valitussa johdossa, ei edes aluevaltuustossa. Maan hiljaiset saavat tyytyä kohtaloonsa, koska terveydenhuollosta on tehty poliittinen peli itsehallinnon  nimissä. 
Demokratia toimii, sosiaali- ja terveydenhuolto ei!

 

Vaellus sote-viidakossa pistää miettimään, kuinka kauan tätä juuri aloitettua ylihintaista ja kompleksista yhteiskuntakokeilua jatketaan ennen kuin on pakko tehdä korjausliike. 

Valtioneuvosto on totuuden edessä: Niin Orpon hallitus makaa, kuin Marinin hallitus heille intervallipaikat petasi. 

 

Turvallista sotesyksyä kaikille!

 

Jouko Häyrynen

 

 Julkaistu Rantapohja-lehdessä 5.9.2023