Halpa, helppo ja ikuinen muovi

 

Nykysuomen sanakirja on modernien käsitteiden aarreaitta. Esimerkiksi:

Kierrätys, kiertotalous, vihreä siirtymä, päästötön energia, uusioenergia, jne.

Ympäristötietoisuus on hyvä asia, mutta maapallon saastumisen ongelmaa lähestytään usein teknologia edellä. Tämä saattaa johtaa kummallisiin ratkaisuihin, kun yritetään vetää kaikki mukaan ympäristötalkoisiin. Pohjoismainen ja sveitsiläinen ympäristötietoisuus ei todellakaan ole vielä maailman valtavirtaa.

 

EU-aloite - pullopakkaukset kiertoon

 

EU liittovaltion on kekseliäs. Suomeen rakennetaan kolmas pullonpalautusjärjestelmä, kun EU-säädäntö otetaan käyttöön.

https://yle.fi/a/74-20085495

 

1.         nykyinen Palpa, johan eivät kelpaa Lidl-pullot, muut kylläkin.

2.         nykyinen Lidl-kierrätys, johon kelpaavat kaikki pullot

3.         jokin uusi EU-järjestelmä, johon tod.näk. kelpaavat kaikki pullot




Yksikään vähittäiskauppa ei halua luopua nykyisistä, toimivista ,kierrätysjärjestelmistä. Siirtymäaika on varmaankin pitkä, eikä kukaan halua investoida uuteen järjestelmään ennen kuin on aivan pakko. Ts. Suomessa käytetään nykyiset järjestelmät elinkaarensa loppuun.

 

Kierrätys

 

Kierrätys on asenne ja elämäntapa, ei pelkkä teknologinen prosessi vaikka sitäkin tarvitaan hyvien aikomusten toteuttamiseksi.

Kysyn, miksi korjata sellaista kierrätysjärjestelmää, joka ei ole rikki? Pantillisten juomapakkausten kierrätysaste Suomessa on 90%, lasipullojen, kierrätysaste on 99%! Muovipakkausten kierrätysaste on vain 27%, josta valtaosa on em. pantillisia juomapakkauksia. Suomessa poltetaan sekajätteen mukana vuodessa 200´000 tonnia kierrätyskelpoista muovia. 
Läheskään kaikki muovilaadut eivät vielä kelpaa uusiokäyttöön. Tässä on oiva kohde hallituksen vaalimalle t&k rahoitukselle. Kemia kunniaan koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Suomessakin olisi parempi keskittyä vähentämään radikaalisti muovipakkauksia kaikessa vähittäiskaupassa, etenkin elintarvikkeiden pakkauksissa. Muoviin yksittäispakattu kurkku tai kolminkertaiseen muovikääreeseen pakattu elektroniikka on silkkaa tuhlausta. Kuluttajalle ei tarjota vaihtoehtoja, ei ainakaan Suomessa. Esimerkiksi elintarvikkeiden talvitoreja ei Suomessa ole ainuttakaan. Ok, ilmasto ei ole meille suosiollinen, mutta hallit on keksitty jopa luistelujään ympärivuotiseen ylläpitoon. Ranskassa on ilmaisten muovisten irtopussien jakelu kaupoissa kielletty, samoin muovisten kertakäyttöastioiden käyttö.




 

Käärimme maapallon muovikääreeseen

 

"Nykyisellään muovin kierrätysprosentti on alhainen: vain 9 prosenttia muovista kierrätetään. Maailmassa valmistetaan vuosittain yli 430 miljoonaa tonnia muovia, joista 60 prosenttia käytetään kertakäyttötuotteisiin. Iso osa muovista päätyy roskaksi esimerkiksi vesistöihin: maailman merissä arvioidaan olevan yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa."
lähde: www.wwf.fi

 

Muoviteollisuus ry on oikeassa kehuessaan muovin etuja: ”Muovi sinänsä ei aiheuta ympäristöongelmia.” Aivan, ihminen aiheuttaa ympäristöongelmia! 

Luontoon päätyy valtavia määriä muovia, ja se on tullut näkyväksi haitaksi Suomenkin rannoilla. Lisäksi vesistöissä muovi jauhautuu mikromuoviksi, joka kulkeutuu luonnon ravintoketjuun ja päätyy lopulta ravintoketjun huipulla olevaan olentoon, ihmiseen. Muovi maatuu, muovilaadusta riippuen 100 - 500 vuodessa, siis jopa 16 sukupolven jälkeen maasta voi löytyä muovimukin jäämiä!

UNEP, INC-4, UNEP/PP/INC.4/3

 

Kanadassa alkaa huomenna 25.4. YK-vetoisen, Kansainvälisen Ympäristökomitean (United Nations Environmental Programme) neljäs ja viimeinen kokous, jonka tavoitteena on muovin muovin elinkaaren kattava sopimus ja selkeät kansalliset säädökset (muovilait).Öljyntuottajamaat ja kansainvälinen muoviteollisuus haraa vastaan, vaikka kaikki tunnustavat, että "tarttis tehrä jottain". 
Puheiden parsia ja korusanoja voi seurata täältä: https://www.unep.org/inc-plastic-pollution/session-4

 

Hyvä, että edes puhutaan. Keskusteluyhteyden luominen kansakuntien ja kuppikuntien välille on nykyisessä maailmantilanteessa kärsivällisten ihmisten taitolaji.

 

Otetaanpa parempia aikoja odotellessa kriittinen suhtautuminen muovinkäyttöön ja kerätään omat roskat kierrätykseen, kiitos.

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Eläkejärjestelmän villit vuodet 1995-2024

 

Ministeri Purra ajattelee ääneen, ja vaatii eläkeläisiä taloustalkoisiin kuten Paavo Lipponen aikoinaan. 

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010340699.html?utm_source=email&utm_medium=toimitus&utm_campaign=hs_uk_paakirjoitukset

 

Eläkeindeksin jäädyttäminen/taitettu indeksi/mahdollinen irrottaminen indeksistä ovat tuttuja työkaluja jo ns. sateenkaarihallituksen ajalta 1995-1999 (SDP, Kokoomus, RKP, Vas, Vihreät). Tämä vuosikymmeniä jatkunut vääryys ei ole seniorisuomalaisten mielestä unohtunut, vaikka muistiongelmat ovatkin hyvin yleinen vanhuuden vaiva. Puoluekannasta ja maailmankatsomuksesta riippumatta kauna valtionhallintoa kohtaan jatkuu jo toisessa eläkeläissukupolvessa.

         

Taitettu indeksi

 

Eläkkeiden kehityksen tulisi noudattaa elinkustannus- ja palkkaindeksin kehitystä. Tällä turvataan kaikkien kansalaisten tasavertainen kohtelu, myös pelkkää eläketuloa saavien. Kauniita sanoja, mutta eläkeindeksikorotuksen perusteet ovat olleet vuosikymmeniä pelimerkkejä valtiontalouden kasinolla:
Ennen 1995: 50% kuluttajahintaindeksi, 50% palkkaindeksi

1995- :  80% kuluttajahintaideksi, 20% palkkaindeksi


2024: Oraakkeli Purra on ajatellut jo ääneen, joten: "Ans kattoo ny, kuis suu pannaan verovuonna 2025".

Reilu meininki, vai onko?

 

Rahastoidut eläkevaramme

 

Työeläkerahastot

Yksityisen sektorin eläkevarojen hoito on lakisääteistä, yksityistä, sijoitustoimintaa. 

Työeläkerahastojen hoitoa hoitavat yksityiset eläkeyhtiöt (Varma, Ilmarinen, Elo, Veritas) ja niiden yhteenlaskettu sijoitusvarojen määrä vuoden 2023 lopussa oli 251 mrd €. https://tilastot.etk.fi/chart/Rahti/rahavirrat.html


Tuotto 2023 oli 6,3%, kun 2.6% inflaatiovaikutus on vähennetty. https://www.tela.fi/elakevarojen-sijoittaminen/elakevarojen-maara/

Eipä ihme, että VVM katselee kaihoten aidan takaa tuota sijoituspottia ”tuohon kun pääsisi käsiksi”. 

Työeläkkeensaajia oli vuonna 2023 1,55 miljoonaa oli ja eläkemeno 34,1 mrd €.

 

VER

Valtiosektorin eläkevaroja hoitaa Valton Eläkerahasto VER. Sijoitussalkun arvo 2023 oli 22,8mrd € ja tuotto 5,4%. Eläkkeensaajia oli 135´000 2023 ja eläkemeno 5,3mrd €, josta VER kattaa 41%. Loput maksetaan Valtionkonttorista muista tuloista/velkarahalla.

 

KEVA

Kuntien Eläkevakuutuslaitos KEVA. Kevan sijoitussalkku 2023 oli 65,7mrd € ja tuotto 6,8%. Kevalla oli eläkkeensaajia oli 588´000 2023.
"Keva maksoi vuonna 2023 valtion, ev.lut.kirkon, Kelan ja Suomen pankin henkilöstön eläkkeitä yhteensä 5,7mrd €. Em. tahot rahoittavat itse omat eläkkeensä ja Kevan sijoitusvarallisuus turvaa ainoastaan kunta-alan ja hyvinvointialueiden eläkkeitä."

Kevan pääekonomisti, Joonas Rahkola: "Työeläkeyhtiöt ovat pääsääntöisesti varautuneet hyvin ikääntyvän väestön kasvuun ja kasvaviin eläkemenoihin."

https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/tama-on-keva--tiedostot/sijoitukset-talous-ja-raportointi/2024/tiedote-kevan-tuloksesta-2023.pdf        

lähde: etk.fi

Pakolliset tilastoluvut ja -ennusteet        

 

Tässä hiukan dataa (poimittu Ylen aamu-tv:n eläkekeskustelusta 10.4.2024):

- eläkkeiden keskiarvo oli 1977€/kk

- koska naisten eläketulo on pienempi kuin miesten, 60% eläkkeistä on ≦ 2000 €/kk

- 25% eläkkeistä on ≦ 1250€/kk

- 2% eläkkeistä on ≧ 5000€/kk

- ∑ eläkemenot ovat ∼ 37mrd€ pa.

- valtion eläkemenojen osuus on ∼ 5 mrd€ pa.

- työ- ja takuueläkkeen indeksikorotus 1.2% 2025 maksaisi 600 milj.€

         - vaikutus keskimääräiseen työeläkkeeseen -36€/kk

         - vaikutus takuueläkkeeseen -15€/kk

         - säästö valtiontaloudelle = VER-eläkkeet ∼100 milj€ pa.

Työssäkäyvälle keskiluokalle 15...40€ tulonmenetys/kk saattaa tuntua mitättömältä, mutta pienituloiselle, ilman säästöjä elävälle, eläkeläiselle tämä on se kuuluisa hanhen selän katkeaminen. Kasvava joukko eläkeläisiä joutuisi toimeentulotuen ja muiden sosiaalitukien piiriin, joka söisi laskennallista valtiontalouden säästöä. Samoin eläkkeiden verosumma pienenisi ja kulutukseen palautuisi vähemmän rahaa.

(Kansallinen Senioriliitto toiminnanjohtaja, Maarit Kuikka 10.4.2024)

 

Pienen työeläkkeen varassa taiteilevan eläkkeensaajan kutsuminen solidaarisuuskampanjaan ”sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä” kuulostaa todella kornilta. 

Eläkejärjestelmän taustalla häärii valtion häkkilemmikki, verokarhu, vaan riittääkö karhuparalle syötävää? Indeksijäädytyksen nettovaikutus olisi Kevan pääekonomistin, Joonas Rahkolan, mukaan +/- nolla. Laskelmissa ei ole huomioitu riittävästi valtion- ja muiden eläkejärjestelmien erilaisuutta. Selkokielellä VVM harrastaa vatu-hutilointia!

 

 

Viisi viisasta meistä

 

Valtioneuvosto on asettanut lokakuussa 2023 eläkejärjestelmän uudistamistyöryhmän, jossa ovat VVM, STM, SAK, EK, KT, STTK, Akava ja Eläketurvakeskus. Valmista pitäisi tulla 31.1.2025. Taitaa työryhmän jäsenten päässä humista seuratessaan hallituksen budjettisuunnittelua.

https://valtioneuvosto.fi/-//10616/tyoelakejarjestelman-uudistamiseksi-perustetaan-tyoryhma

 

 

Yksityisen omaisuuden suoja

 

Laki turvaa yksityisen omaisuuden suojan. Yksityisen sektorin työeläkevarat ovat yksityistä omaisuutta; työntekijöiden ja yrittäjien maksamia varoja. Voidaan sanoa, että Suomessa on 1,55 miljoonaa seniorisijoittajaa, joiden varallisuutta hoitavat sijoitusammattilaiset. Sijoituspääoman omistus on kiistaton, sen hallinta on lakisääteisesti siirretty eläkevakuutusyhtiöille. Järjestelmä on aika harvinainen maailmalla, mutta ei ainutlaatuinen. 
Muitakin järjestelmiä on. Esimerkiksi Singaporessa kansalainen saa koko eläkevakuutuskertymän pankkitililleen ensimmäisenä eläkepäivänä ja hän saa tehdä varoillaan mitä haluaa. Taloudenpidossaan taitamattomat, "äkkirikastuneet", ikäihmiset hummaavat rahansa nopeasti. Ei ole ihme, että taksinkuljettajat, pikaruokaravintoloiden henkilökunta ja kaupan lähetit ovat hiukan hitaasti reagoivia ja liikkuvia seniorikansalaisia. Onhan se tämäkin tapa jatkaa työikää!

 

 

Mikä verosuunnittelussa mättää?

 

Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä rimpuilee kohtuullisen hyvin talouden suhdannemuutoksissa. Julkisen puolen eläkemenot vs. tuotot ovat pakkasella, koska

a) julkista sektorin voimakkaasti kasvanut henkilöstö 1980-2000 on nyt siirtymässä eläkkeelle

b) valtion ja kuntien organisaatioiden kehitys ei seuraa suhdanteita, vaan henkilöstömäärä on kuin kiveen hakattu

c) etenkin sote-alueiden tehtävät vaativat lisää henkilökuntaa ikääntyvän väestön hoitoon ja hoivaan. Tosin tendenssi on nyt päinvastainen ja säästösyistä henkilöstöä vähennetään!

d) julkisen sektorin työntekijäjärjestöt ehdottavat kovia veronkorotuksia sen sijaan, että julkista sektoria supistettaisiin ja loputkin laitettaisiin talouskuurille

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e0e600c4-60e8-4287-87a3-78438d0c8a18?ref=newsletter:cf8a&utm_source=Postiviidakko&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Aamupaivakirje

 

Suomen suurin puolue

 

”Eläkeläiset ovat maan suurin puolue”
. 15 vuoden ajan yli varojen elänyt Suomen valtio on itse maalannut itsensä nurkkaan. Aivan, me kansalaiset olemme nämä maan parhaat voimat Arkadialle valinneet! Eläkeläiset ovat katsoneet hullua menoa sivusta. On ollut aivan sama, minkälainen hallituskoalitio on maata hallinnut, sama amok-juoksu on jatkunut. 

33% yli 16-vuotiaista saa jotakin eläketuloa. Tämä olisi maan suurin puolue ja määräävässä asemassa Suomi Oy:ssa. Äänestyskäyttäytymisessä ei tämän hiljaisen enemmistön tahtotila näy. Vanhenevan Suomen yhä pienempi työikäinen, poliittisesti aktiivinen, vähemmistö käyttää valtaa suuren enemmistön pään yli. Nuorien määrä on niin pieni, että heidän ääni kuuluu vieläkin huonommin kuin vanhusten. 

 

Uuden puolueen katto-organisaatio on jo toiminnassa ; EETU ry. https://www.eetury.fi

Tarvittaisiin vain hyvää tahtoa ja yhteisen edun valvontaa. Puolueen määrävähemmistö ohjaisi eduskunnassa tehokkaasti lainsäädäntötyötä ja eläkeläisillä olisi runsaasti aikaa istua valiokunnissa ja työryhmissä ilman huolta poliittisen uran tulevista vuosikymmenistä. 

 

Tulevaisuudenkuva

 

Kas tässä mielenkiintoinen tutkimusraportti. Nyt lukusille, mikäli oma ja Isänmaan tulevaisuus kiinnostaa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163134/VNTEAS_2021_36.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ennusteen mukaan vanhusväestön kasvu taittuu 2050-luvulla, vaan ei se huoltosuhdetta paranna. Väestön kokonaismäärä vähenee. Ilman maahanmuuttoa Suomesta tulee autioituva maa. Alemman tieverkon alueella voi merkit nähdä jo nyt. 

 

Miksi sitten taistelemme tutkainta vastaan? Maailma on jatkuvassa muutoksessa. On muistettava, etteivät suomalaiset olleet Suomenniemen ensimmäiset asukkaat, eivät todennäköisesti viimeisetkään. 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

 

Sellupuuron keittoa Oulujärven veteen

 

Prologi

Kolme vuotta sitten kirjoittamani kolumni on nyt ajankohtaisempi kuin ehkä kirjoitushetkellä.

https://joukohayrynen.blogspot.com/2021/04/pohjoisen-puulla-on-ottajia-ylen.html

 

Kainuu halajaa uutta sellunkeittokattilaa Oulujärven rantaan. Ympäristöjärjestöt ja luontoaktiivit vastustavat. KHO on antanut Salomonin tuomionsa:

 

Kaicell Fibers Oy, Kajaani sai KHO:sta positiivisen ratkaisun:

a) 15.2.2024 KHO ei näe tarvetta luvittaa metsähakkuiden lisäämistä

https://www.hs.fi/talous/art-2000010229718.html

 

b) 28.3.2024 KHO siunasi ympäristöluvan Oulujärven rannalle rakennettavalle sellutehtaalle

https://www.hs.fi/talous/art-2000010325037.html

 

Koko maakunnan hanke?

 

Ainakin osakkeenomistuksen valossa tarkasteltuna Kaicell on koko maakunnan yhteinen hanke.Tehtaan ympäristön asukkaiden vankka tuki on osoitettu Kainuun maakuntaliiton ja Kainuun maa- ja metsäsäätiö sr:n  merkittävällä osakeomistuksella, n. 17% 9/2023. Entinen pääomistaja, NC Capital Partners (Oulu), omisti 66,5% vielä 2022. Nyt yhtiö on lopetettu. Vikkeliä käänteitä omistusjärjestelyissä. Nyt Kaicell viestii, että uusia osakkeenomistajia etsitään, läheltä ja kaukaa.

 

Vaikutusalue

 

Mitähän tuumaavat Oulujärven, Oulujokivarren ja Perämeren kalakanta, linnusto ja flora? Ai niin, luonnoltahan ei kysytä.

Oulujoen alajuoksulla ollaan ehkä vähemmän innoissaan hankkeesta. Koska puukuitujen irroitusprosessi ei ole suljettu kierto, niin luonnolle haitallisia kemikaaleja ja ravinteita kulkeutuu vääjäämättä matalaan Oulujärveen.   Oulujärven keskisyvyys vain on n. 7m. Jätevedet valuvat Oulujokea pitkin Perämereen ja Kajaaninjokea pitkin Nuasjärveen ja sen alapuoliseen vesistöön. Oulujärven keskisyvyys vain on n. 7m. Taloudellisen hyödyn saa tehdaslaitos, haitat kohdistuvat luontoon ja vesistön ranta-asukkaisiin.

 

Etelässä puuhataan täysin kannattamattomia miljardihankkeita raideliikenteeseen, pohjoisessa keksitään pyörää uudestaan puunjalostusteollisuuden miljardi-investointeihin. Määritelmästä "puunjalostus" pitää ottaa selluloosan valmistus pois (lat. huom.)

Eikö tämä innovaatio-Suomi muuta keksi kuin "jalostaa" metsävaroja selluksi ja myydä se vessapaperin raaka-aineeksi maailmalle? Tämä on puuraaka-aineen tuhlausta! Suomen vihreä kulta onkin kolikoita taskunpohjalla.

 

Kannattava tehdashanke?

 

Kaicellin hankkeen kannattavuuslaskelma on vähän niin ja näin. Investointimainos kertoo tietenkin jotakin aivan muuta. Totuus on, että puun hankintahinta, harvesterikustannus ja kuljetuskustannukset tehtaalle ovat  määrääviä tekijöitä ja tietysti puolivalmisteen l. selluloosan maailmanmarkkinahinta. Paperiduunarien palkkakustannukset ovat merkityksettömiä kokonaislaskelmassa. 
Kaicell kertoo käyttävänsä "vastuullista lähikuitua" runsaan sadan kilometrin päästä tehtaalta. Tuskinpa riittää noin pieni hankinta-alue (n. 32´000 km² )

https://yle.fi/a/74-20050728

 

Boreal Bioref, Kemijärvi

 

Ei  tämä hullutus ole suinkaan Oulujärven talousalueen yksinoikeus. Kemijärvellä pulpahtaa tavan takaa esille uusi sellutehdashanke. Toistaiseksi puheet ovat olleet tekoja suurempia, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka sinnekin saataisiin uusi, alhaisen jalostusasteen tuotantolaitos Itä-Lapin lasten iloksi.
Boreal Bioref ; Suomen Kuvalehti 15.2.2024 
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kemijarven-selluhanke-sai-nimekkaan-vetajan-sitten-alkoi-tapahtua-outoja/

Lapin Kansa 5.4.2024

 

 

 

Kaikki puu kelpaa kattilaan

 

Kaicell mainostaa tuottavansa pohjoisen pitkäkuituista sellua pohjoisen metsistä. Alla oleva kuva (Kaicell Fibersin kotisivulta) on paljonpuhuva. Sellupuuksi kelpaa jo halkaisijaltaan 5 cm:n keksinvarretkin, kun jykevämpää puuta ei ole riittävästi tarjolla.
Resurssien tehokasta hyödyntämistä, sanoisi metsätaloustieteen tutkija.

 

Kuvaavaa raaka-ainekilpailulle on, että yksi markkinoiden suurostaja maksoi helmi-maaliskuussa 300€/ha lisäbonuksen myyjälle, jos yhtiö sai suorittaa päätehakkuun ao. palstalla. 

Päätehakkuu

 

 

Jälkikirjoitus

 

Selluloosan valmistus on helposti skaalautuva prosessi, jossa euro on konsultti. Tuotantokapasiteetin nosto on suoraviivainen lisäinvestointi. 

Mielestäni automatisoidun sellunkeiton kapasiteetin lisäämisessä ei enää ole kyse työpaikoista, eikä elinkeinoelämän vahvistamisesta, vaan silkasta ahneudesta. 

Jalostusarvon kohottaminen pitää olla koko Suomen agendalla, ei vain lähiluontonsa tulevaisuudesta huolestuneiden kansalaisten.

Miltä kuulostaa KHO:n lause Kaicell-päätösasiakirjasta? 
"Suurta sellutehdasta ei voi vaatia sisällyttämään ympäristölupaansa vaikutuksia, joita se aiheuttaa ilmastolle ja metsäluonnolle puunhankinnallaan."