perjantai 24. heinäkuuta 2020

Ensin virsiä laulettiin ja sitten rahaa jaettiin

24.7.2020


Ensin virsiä laulettiin ja sitten rahaa jaettiin 

Otsikon sanoin vitsailtiin ennen kulkumiehestä, joka kävi sunnuntaina kirkossa.

Vähän sama tunne tuli, kun seurasi EU-huippukokousta viime viikonloppuna. Kokouksen pituutta jännitettiin enemmän kuin sisältöä. Tuleeko uusi pituusennätys? Ei tullut, ja vanha ennätys jäi voimaan. Suuri pettymys katsomossa.

 

Pääministeri Marin 
PM fiilistelee päivätolkulla EU:n budjettineuvottelujen tuloksista: ”1/3 kaikesta rahoituksesta on käytettävä ilmastotoimiin.” Tarkat ehdot rahankäyttötarkoituksista puuttuvat. Samoin vaade oikeusvaltioperiaatteesta rahanjaossa on tyhjiä sanoja. Puola ja Unkari julistivat voittoa neuvotteluissa, koska EU-komission on myöhemmin ehdotettava tarkempia toimia tukien kytkemisestä oikeusvaltioperiaatteeseen, ja niiden on saatava jäsenmaiden hyväksyntä. 
Johan tälle nauravat kylän koiratkin!

 

Maaseutu-Suomi ja EU-rahoitus

Marin iloitsi kera MMM:n ja MTK:n maatalouden 400milj.€ ja maaseudun100milj.€ tukipaketista alemman tieverkon Suomen tukemiseen. Rahoitus on seitsemän (7) vuoden EU-budjetissa, joten pieniksi summat jäivät vuositasolla. Vertailukohtana Suomen maatilatalouden tarkastustoiminnan kulubudjetti 200milj.€ v u o d e s s a. Siis tarkkailusta ja kyttäystoiminnasta, joka ei auta suomalaista talonpoikaa hänen yritystoiminnassa = kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuuden turvaaminen. Oletteko huomanneet, että COVID-19 ei ole juurin näkynyt päivittäistavarakaupassa. Maitoa ja makkaraa on riittänyt! Kiitos maaseutumme!

 

Kansanedustajat repivät jo Arkadianmäen lukittuja ovia

Hampaaton oppositiomme, joka on pakkokesälomalla eduskuntatyöstä, kipuilee EU:n rahajakopäätösten kanssa. Oletteko ennen kuulleet, että kansanedustajat vaativat lainsäädäntötyön aloittamista ja kesäloman katkaisemista? No, ehkä sotien aikana viimeksi.

EU-meppi Pietikäinen ennusti tv-haastattelussa, että rahanjakoehdotus kaatuu syksyllä EU-parlamentissa ja rahoituspaketti neuvotellaan uudestaan. ”Mekkaloimmeko turhaan?”, kysyvät media ja poliitikot.

 

Ilmastonmuutos ei koske kaikkia, Suomessakaan

Ilmastonmuutostoimet tarkoittavat eri ministereille eri asioita. Pääministerin huoli ilmastonmuutoksesta ei yllä edes saman puolueen Eurooppa-ministerin kansliaan.

Omistajaohjausministeriä ei asia voisi vähempää kiinnostaa ilmastotavoitteiden ajaminen kotoisessa Suomessamme; Case Fortum / ilmastotavoitteet yhtiökokouksessa ja case Finnair / koronatukien ehdot.

 

”Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen perusteli päätöstä osakeyhtiölailla: Ilmastotavoitteiden kirjaaminen yhtiöjärjestykseen veisi Tuppuraisen ja Fortumin mielestä yhtiötä yleishyödylliseen suuntaan, mikä ei ole pörssiyhtiölle mahdollista.”

Lähde: WWF:n tiedote 30.3.2020

 

Tämäpä mainio, monikäyttöinen perustelu, jota voidaan käyttää mm. Finnairin koronatuessa! Valtio myönsi tukea ilman ilmastoehtoja toisin kuin muut EU maat. Odotamme jännityksellä, tuleeko sama pelko yleishyödyllisyydestä esille, kun päätetään Kemijoki Oy:n uuden vesivoimalan rakentamisesta Rovaniemelle, Sierilään.

 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valtion-koronatuki-finnairille-ei-sisaltanyt-uusia-ilmastoehtoja-tutkija-kritisoi-hallituksen-toimia-lentoliikenteen-kohtelussa-ikava-kupru/7873612#gs.aza196

 

Vankkaa isänmaallista kansankapitalismin tukemista, omistajaohjausta ja koko kansakunnan edun tinkimätöntä puolustamista perustuslakivaliokunnan ja valtioneuvoston täysi tuki takana.

 

Pitääkö vetää valtion osakkuusyhtiöt pois pörssistä, jotta saadaan nekin kestävän kehityksen vankkureihin? Eikö suomalaisille suuryrityksille ole tärkeää elinympäristön suojelu ja toiminnan kehittäminen vähemmän luonto kuormittavaksi? 

Pk-sektorilla ekologisuus on jo arkipäivää, muuten ei kauppa käy. 

sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Feeding cuckoo in the national nest


 

Feeding cuckoo in the national nest.

Airline business in COVID-19 year 2020 

 

National carrier, Finnair Oyj (FIA1S), reported 7th July  that the number of air travel passangers has decreased 96% compared to the same period last year. Cargo business is down ca. 70% and company makes loss ca. 2 mill € per day.Finland, Europe and rest of the world is in survival mode excluding opportunistic countries. Hundreds of airplanes have been grounded for months. In logical business conduct the companies would divest their plane fleet and adjust the current demand-supply imbalance. So does BA. British Airways announced 17th July to stop using Boeing 747 planes for good due to low passenger demand. 
However, many airline companies have governments as shareholders, and they are used to rely on deep pockets of the faceless owner with frequently changing politicians in power. Enjoy the intra-government smooth flying, I would say.

 

N.b. Airplanes are often owned by holding companies and various investment arms of big banks. I.e. there is a fleet of stakeholders who see just numbers, not national pride and flag.

Do something, change the airline business model and adapt! Yet the govt.´s loans interest rate today are zero or negative, ”feeding cuckoo in the national nest” is not the way develop the nation.

 

https://www.reuters.com/article/finnair-traffic/update-1-finnair-june-passenger-traffic-down-96-yr-yr-idUSL8N2EE11C

torstai 9. heinäkuuta 2020

Vielä kerran Mankala



SSS 4.7.2020 mielipidekirjoituksessa ( Matti Varajärvi / Salon Kaukolämpö Oy) todettiin otsikossa että ”Salon jätteet ovat hyvissä käsissä”.  Korjaisin otsikon muotoon ”Varsinais-Suomen jätteet kootaan Saloon, poltetaan energiaksi ja kaupunki saa käsiinsä polttojätteet, ja yrittää selvitä niiden kanssa miten parhaiten näkee.”

On totta, että Lounavoima Oy on ns. mankalayhtiö. Ts. osakkuusyhtiöt perustivat mankalayhtiön, joka toimii omakustannusperiaatteella, ja jonka tuotteita/palveluja voivat osakkuusyhtiöt ostaa omakustannushintaa. Kun ei tehdä voittoa, ei makseta verojakaan. Näin toimivat mm. Teollisuuden Voima ja vesivoimayhtiöt. Oletteko kuulleet Teollisuuden Voiman osakasyhtiöiden naukuvan kalliista sähköstä? Mitään hyväntekeväisyyttä ei mankalayhtiökään tee. Pelin juoni on valtiovallan siunauksella kiertää verotusta ja maksaa verot vasta jalostusasteen seuraavalla tasolla, jos sittenkään. Kuka nyt energiasta veroa vapaaehtoisesti maksaisi!

Kun Lounavoiman Korvenmäen yksikkö on tuotannollisessa vaiheessa, se tuottaa mm. sähköä, kaukolämpöä ja polttamisen sivutuotteita. Ne myydään osakkaille omakustannushintaan, ilman voittomarginaalia mutta kattaen käyttökulut. Kaukolämmön todennäköinen ostaja on Salon Kaukolämpö Oy, joka myy sitä edelleen kiinteistöjen asiakkailleen hinnalla, jossa on tietysti voittomarginaali.
Jos myynti tehtäisiin yhteisen hyvän hengessä omakustannushintaan, niin Salon energiamarkkinat muuttuisivat yhdesssä yössä. Lämmitysmuotona sähkö, öljy, aurinkokeräimet, maalämpö, lämpöpumput ja se kirottu pienhiukkaslinko, puulämmitys, tulisivat järkyttävän paljon kalliimmiksi kuin kaukolämpö. Omakustannushinnassa olisi vain kaukolämpöverkon ylläpito ja investointikustannukset. Verot nolla €. Näin ollen olisi taloudellisesti järkevää kaivaa kaukolämpöputket koko Uskelanjokilaaksoon, myös kaupungin niihin osiin, jotka nyt eivät ole kannattavuustavoitteiden piirissä. Tällaista infrastruktuuria rakennettiin 70 vuotta Neuvostoliitossa, missä energialla ei ollut markkinahintaa, vaan koko maa oli energiamonopoli.

Sähkön suhteen on salolaisten turha odottaa jackpottia Lounavoimalta, koska sähkömarkkinalain mukaan sähkö pitää myydä sähköpörssiin, missä hinnan määrävät Pohjolan sähkömarkkinat. Tosin sähkönsiirron ”luontaiset monopolit” rokottavat raskaat siirtomaksut, joten kWh-hinta on energiapiheillekin kuluttajille sivuseikka. Kaupunki voisi ehkä ostaa halpaa mankalasähköä, jos sillä olisi vielä sähkölaitos, mutta alehintaan sekään ei saisi sitä jälleenmyydä.

Odottakaamme mielenkiinnolla minkälainen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomen koittaa Uskelanjokilaaksoon ”hyvissä käsissä”.

maanantai 6. heinäkuuta 2020

Hongkong - 香港 - Hong Kong



In 1985 I started to travel extensively in Asia and Hongkong has been my most frequent stop ever since. The vibrant city was more than an English banking centre in the corner of the world. The melting pot of several ethnic groups, cultures and ways of living made it very unique.
I learnt to know lots of people, made business, made lifetime friends, and regardless of turns in economy and world politics everything looked positive. The city never slept.

Came 1997 and Hongkong, Kowloon, New Territories and islands were handed over to PRC.
UK govt. negotiations since 1971 produced no firm consensus and with a promise of “on country, two systems” the British rule came to its end. I recall Lord Patten, the last governor of Hong Kong to stay very tight lipped during the hand over ceremony. However, back in UK he repeatedly expressed that the Sino-British Joint Declaration actually meant nothing to Beijing. I agreed then and I agree today with Mr. Patten. There is a say, that a written agreement means in China “The best understanding what was discussed in the meeting among the attendants”. 

Banking and business continued in Hong Kong, but the future of citizens started to look gloomy. Southern China grew exponentially as “the factory of the world” and Hongkong was a natural hub of transactions and to certain extent still a logistic hub, too. Opportunistic way of doing things strengthened and mutual trust eroded. In early 21st century I learnt through the hard way that “short term” meant in Hong Kong “overnight”. What as earned yesterday, was brought over from China and transferred to a safe place overseas. People, who did not see future in Hongkong migrated rapidly and followed the money they had invested overseas, especially in Canada and Australia/New Zealand.

When my direct contacts with friends and business associates decreased in 2010s, I started to look the development more as an outsider. I am still amazed how rapidly Beijing managed turn the people of Hongkong against itself. The legislative Council of Hong Kong is gradually changed to another provincial government of PRC to execute the Central Government orders, word for word.
Even more amazing is the way how the Central Government of China undervalues the importance of Hongkong as the banking centre. Stable political environment is the foundation of stable economic system and bankers are the most alerted to any negative changes in politics. They hang around as long as money can be made, but the suitcases are packed and flights booked, every day.

The new national security law of Hong Kong came into force on the 30th of June 2020, the very same day the NPCSC unanimously passed it on. Already on the following day the first demonstrators were arrested based on the new law and the juridical system started its process. The crime was to lift a banner that have been used for many months since the start of the unrest on Hongkong island.
Objections made by USA and UK are just big words. One country, one system is de facto in effect and a new page is turned in China´s history where Hongkong is a small footnote. Lord Patten´s words are still valid.
The task list of Beijing looks like: 
-       Macao : done
-       Hongkong : done
-       Taiwan : in progress

-->
I will still visit Hongkong, when the COVID-19 one day is over. However, Hongkong I learned to love is gone.

torstai 2. heinäkuuta 2020

Kirjoittamisen vaikeus, ihanuus ja kurjuus



Kirjoittamisen perusedellytys on intohimo kieleen ja kaikkeen kirjoitettuun. Kirjat, lehdet ja tietysti toisten, kirjoittamiseen myös hurahtaneiden, kolumnien ja pamflettien lukeminen ovat olennainen osa tätä harrastusta ja elämäntapaa. Kirjoitan puoliaktiivisesti tätä blogia ja lähetän ajoittain lehtien toimituksiin mielipidekirjoituksia. Olinpa ennen paikallislehtemme kolumnisti päätoimittajan vaihdokseen saakka. Lehti on päätoimittajan näköinen, varsinkin kun omistaja on nykyisin kasvoton ja aatteet ja ideologiat on unohdettu tai pilkottu yhden asian liikkeiksi. Piste.

Sanotaan, että aikamme on kiireinen, lyhytjännitteinen. Elämme hosumisen vuosisataa. Kommunikoimme epätarkasti, sinnepäin. Tähän syyllistyn itsekin. Emme jaksa lukea yli 160 merkin viestejä (matkapuhelimen SMS:n pituus). Yli 500 sanan ”tekstin tuottaminen” l. muinaissuomeksi kirjoittaminen on täyttä tuskaa, puhumattakaan lukemisesta. Pikalukutekniikalla lukeminen ehkä juuri ja juuri onnistuu, mutta luetun ymmärtäminen ontuu. Tässä lyhyiden viestien maailmassa tartutaan jokaiseen sanaan ja reaktiot ovat moninaiset: suuttumus, hämmästys, loukkaantuminen (melkein pakollista), mielensäpahoittaminen (kiitos Tuomas Kyrö uudissanasta) jne. Oma tunnetila pitää pullauttaa välittömästi someen, jossa riidellään opponenttien tai hymistellään samanmielisten kesken. Pullataikina paisuu ja useimmiten negatiivinen vaikuttavuus lisääntyy. Alkuperäisen tekstin kirjoittajapoloinen on tässä mekkalassa ulkopuolinen, tai enintään syyllistetty ja hyljeksittävä olio!

Sana on sopimus, tarkemmin sanan merkitys on sopimus. 
Yksi vuoden 2020 uudissanoista on ”viruslinko", jolla heitellään milloin mitäkin tapahtumaa, ihmisjoukkoa tai paikkakuntaa, harkiten tai harkitsematta.
Lyhyen surffailun jälkeen löysin sille journalistisen johdannaisen: ”mielipidelinko”. On joukko aktiivisia mielipidekirjoittajia, joiden identtiset kirjoitukset on muutaman päivän sisällä julkaistu lukuisissa lehdissä. 

Mielestäni yksi hengentuotos per mediakanava saisi riittää, vaikka mm. Twitter ja Facebook
mahdollistavat sisällön ristiinjakamisen, samoin kuin mm. IS-HS-Taloussanomat, Uusi Suomi-Kauppalehti. Muutkin suomalaiset lehtitalot kierrättävät aktiivisesti journalistista materiaaliaan. Ilmeisesti kustannussyistä, koska lehtien toimituksia on rajusti supistettu.

Ymmärrän, että etenkin maakunta- ja paikallislehtien toimituksilta ei voi odottaa laajaa kirjoitusten taustoittamista ja tarkastusta. Niinpä mielestäni on kirjoittajan vastuulla pitää jalkaa sananvapautensa jarrulla, ja lähettää harkiten vain yhdelle lehdelle (digi tai paperi) mielipidekirjoituksensa.
Emme toivottavasti elä 1930-luvun mielipiteenmuokkauksen kaltaista aikaa uudelleen, vaikka joskus siltä tuntuukin julkista keskustelua seuratessa. Trumpistanilainen toisto ja saman asian hokeminen oman asian edistämiseksi ovat liiankin yleisiä tehokeinoja, joilla puolitotuudet ja suoranaiset valheet yritetään kääntää totuudeksi.

Mielipidelinko olkoon selkosuomeksi agitaattori.