SSS 4.7.2020 mielipidekirjoituksessa ( Matti Varajärvi / Salon Kaukolämpö Oy) todettiin otsikossa että ”Salon jätteet ovat hyvissä käsissä”. Korjaisin otsikon muotoon ”Varsinais-Suomen jätteet kootaan Saloon, poltetaan energiaksi ja kaupunki saa käsiinsä polttojätteet, ja yrittää selvitä niiden kanssa miten parhaiten näkee.”
On totta, että Lounavoima Oy on ns. mankalayhtiö. Ts. osakkuusyhtiöt perustivat mankalayhtiön, joka toimii omakustannusperiaatteella, ja jonka tuotteita/palveluja voivat osakkuusyhtiöt ostaa omakustannushintaa. Kun ei tehdä voittoa, ei makseta verojakaan. Näin toimivat mm. Teollisuuden Voima ja vesivoimayhtiöt. Oletteko kuulleet Teollisuuden Voiman osakasyhtiöiden naukuvan kalliista sähköstä? Mitään hyväntekeväisyyttä ei mankalayhtiökään tee. Pelin juoni on valtiovallan siunauksella kiertää verotusta ja maksaa verot vasta jalostusasteen seuraavalla tasolla, jos sittenkään. Kuka nyt energiasta veroa vapaaehtoisesti maksaisi!
Kun Lounavoiman Korvenmäen yksikkö on tuotannollisessa vaiheessa, se tuottaa mm. sähköä, kaukolämpöä ja polttamisen sivutuotteita. Ne myydään osakkaille omakustannushintaan, ilman voittomarginaalia mutta kattaen käyttökulut. Kaukolämmön todennäköinen ostaja on Salon Kaukolämpö Oy, joka myy sitä edelleen kiinteistöjen asiakkailleen hinnalla, jossa on tietysti voittomarginaali.
Jos myynti tehtäisiin yhteisen hyvän hengessä omakustannushintaan, niin Salon energiamarkkinat muuttuisivat yhdesssä yössä. Lämmitysmuotona sähkö, öljy, aurinkokeräimet, maalämpö, lämpöpumput ja se kirottu pienhiukkaslinko, puulämmitys, tulisivat järkyttävän paljon kalliimmiksi kuin kaukolämpö. Omakustannushinnassa olisi vain kaukolämpöverkon ylläpito ja investointikustannukset. Verot nolla €. Näin ollen olisi taloudellisesti järkevää kaivaa kaukolämpöputket koko Uskelanjokilaaksoon, myös kaupungin niihin osiin, jotka nyt eivät ole kannattavuustavoitteiden piirissä. Tällaista infrastruktuuria rakennettiin 70 vuotta Neuvostoliitossa, missä energialla ei ollut markkinahintaa, vaan koko maa oli energiamonopoli.
Kun Lounavoiman Korvenmäen yksikkö on tuotannollisessa vaiheessa, se tuottaa mm. sähköä, kaukolämpöä ja polttamisen sivutuotteita. Ne myydään osakkaille omakustannushintaan, ilman voittomarginaalia mutta kattaen käyttökulut. Kaukolämmön todennäköinen ostaja on Salon Kaukolämpö Oy, joka myy sitä edelleen kiinteistöjen asiakkailleen hinnalla, jossa on tietysti voittomarginaali.
Jos myynti tehtäisiin yhteisen hyvän hengessä omakustannushintaan, niin Salon energiamarkkinat muuttuisivat yhdesssä yössä. Lämmitysmuotona sähkö, öljy, aurinkokeräimet, maalämpö, lämpöpumput ja se kirottu pienhiukkaslinko, puulämmitys, tulisivat järkyttävän paljon kalliimmiksi kuin kaukolämpö. Omakustannushinnassa olisi vain kaukolämpöverkon ylläpito ja investointikustannukset. Verot nolla €. Näin ollen olisi taloudellisesti järkevää kaivaa kaukolämpöputket koko Uskelanjokilaaksoon, myös kaupungin niihin osiin, jotka nyt eivät ole kannattavuustavoitteiden piirissä. Tällaista infrastruktuuria rakennettiin 70 vuotta Neuvostoliitossa, missä energialla ei ollut markkinahintaa, vaan koko maa oli energiamonopoli.
Sähkön suhteen on salolaisten turha odottaa jackpottia Lounavoimalta, koska sähkömarkkinalain mukaan sähkö pitää myydä sähköpörssiin, missä hinnan määrävät Pohjolan sähkömarkkinat. Tosin sähkönsiirron ”luontaiset monopolit” rokottavat raskaat siirtomaksut, joten kWh-hinta on energiapiheillekin kuluttajille sivuseikka. Kaupunki voisi ehkä ostaa halpaa mankalasähköä, jos sillä olisi vielä sähkölaitos, mutta alehintaan sekään ei saisi sitä jälleenmyydä.
Odottakaamme mielenkiinnolla minkälainen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomen koittaa Uskelanjokilaaksoon ”hyvissä käsissä”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti