PALJONKO ON PALJON?

PALJONKO ON PALJON?

Maaseudun Tulevaisuus 18.2.

Koronavirus romahdutti Kiinan lentoliikenteen – päästövähennys vastaa kahdeksasosaa Suomen metsien hiilinielusta

Ei taida otsikko avautua helposti meille matti meikäläisille. Tonkaisin hiukan webin datakasaa.

Suomen metsien hiilinielu oli 2018 14.2 Mt. CO2-ekv. Tuoreempia tilastoja ei tässä muutoin online-digi-Suomessa ole käytettävissä.
Hiilinielun vaikutus oli 30% pienempi kuin 2017. Käytämme luontoa Suomessakin todella tehokkaasti hyväksemme. [englanniksi ”development”, Kiinan englanniksi ”progress” - lat.huom.]

Kiinan lentoliikenteen (ilmeisesti kotimaa + kans.väl.) CO2-päästöt ovat vähentyneet COVID-19 -viruksen vuoksi joulukuusta 2019 n. 1.8 milj. tn. CO2-ekv.
Onko se paljon vai vähän?
Esim. Hanasaari B:n ja Meri-Porin hiilivoimaloiden yhteenlasketut CO2-päästöt olivat 2018 n. 1.8 milj. tn. (Porvoon öljynjalostamon 2.7 milj. tn.)

PS.

Suomalaisten lentomatkustaminen kasvoi 2019 reippaasti muuta Eurooppaa nopeammin. 

SSS 7.2.2020 s. 8 - Inkerinkadun alue uusitaan esteettömäksi ja turvalliseksi.

SSS 7.2.2020 s. 8 - Inkerinkadun alue uusitaan esteettömäksi ja turvalliseksi.

Salonkaupungin suunnitelmat ovat nähtävillä kaupungin sivuilla ”asianosaisille” ja kommentoitavissa 17.2. saakka.
www.salo.fi/katusuunnitelmat
Budjetti lienee 300´000€ / v kolmen vuoden ajan. Miljoona palaa hiljaisen katuosuuden muutoksiin.

No, säästetään vaikka lähi- ja peruspalveluista.  Kyl´rahaa o, ku vähä fundeerataan!

Olisi paljonkin kommentoitavaa, mutta me syrjäseutujen asukit emme taida olla ”asianosaisia”.

Tässä ei-asianosaisen kommentteja Inkerinkadun alueen muutossuunnitelmaan:

1. Suunnitelmien pohjana olevat lähtötiedot ja suunnitelmat ovat vuodelta 2009 liikenneselvitykset ja suunnitelmat, eikä esim. ensi kesänä muuttuvan tieliikennelain (1.6.2020) määräyksiä ja suosituksia ole mielestäni otettu riittävästi huomioon.
   
   
   
2. Tieliikennelain uudistus sallii pysäköinnin kadun molemmille puolille, ajoneuvon kulkusuunnasta riippumatta. Jotta tämä mielestäni järjetön uudistus voidaan toteuttaa edes kohtuullisen turvallisesti, tulee ”pysäköintitaskujen” ja muiden pysäköintiä ja auton hallintaa haittaavien rakenteiden käyttöä välttää. Mm. liikenneopettajayhdistys ja Suomen Autokoululiitto ovat tuoneet jo jyrkän kielteiset mielipiteensä esille ko. pysäköintiuudistuksen liikenneturvallisuutta heikentävien seikkojen takia.
   
   
   
3. Suunnitellut ”risteyalueiden korotukset” eivät saa tarkoittaa ”töyssyjä”, joita on epäonnistuneesti rakennettu mm. Perniöntielle ja Tahkokadun suojateiden risteyksiin. Koska kyseessä on asuntokadut, eikä keskustan pääväylät, olisi tehokkaampi ja kustannustehokkaampi asettaa alueelle 30 km/h aluenopeusrajoitus (Esim. Inkerinkatu-Anjalankatu-Uskelankatu). Näitä asuinalueiden alennettuja nopeuksia voisi laajentaa muuallekin. Edullinen ja nopea tapa parantaa liikenneturvallisuutta ovat nimenomaan aluerajoitukset, samalla pitäen kaikki ko. alueen risteykset ns. samanarvoisina.
   
   
   
4. Kannatan pyörätie/jalkakäytävien rakentamista erilleen ajoradasta, mutta en korkeiden reunakivien erottamia autojen ”pysäköintitaskuja”. Jos pyöräilijä vahingossa lipsahtaa tyhjään pysäköintitaskuun, kaatuminen on paljon todennäköisempää kuin suorassa kadunreunassa.
   
   
   
5. Uusien liikenneturvallisuuden ohjeistusten mukaan yhdistetty jalkakäytävä & pyörätie ei ole enää suositeltu ratkaisu. Ehdotan esim. erivärisellä kivetyksellä erotettavaksi pyörätien ja jalkakäytävän. Siis; ajorata - moottoriajoneuvojen pysäköintialue - pyörätie - jalkakäytävä - tonttiraja
   Lisäksi pyörätiet tulee osoittaa liikennemerkeillä kaksisuuntaisiksi, jotta kevyen liikenteen turvallisuus ja joustavuus taataan. Koska pyöräteiden jatkeet ovat risteysalueilla suunnitelmassa korotetut, on syytä liikennemerkein osoittaa myös väistämisvelvollisuudet.
   Yo. Ehdotus koskee koko Salon keskustan kevyenliikenteen väyliä.
   
   Huom. koska suunnittelualue on asuntokatuja, pyydän harkintaa liikennemerkkien määrän ja tarkoituksenmukaisuuden suhteen. Mikäli nyt esitetty, osin puutteellinen, liikennemerkkiviidakko toteutetaan, muuttuu kaupunkinäkymä ratkaisevasti ”levottomammaksi” ja asuinviihtyvyys heikkenee.
   
   
6. Tarkastelisin kriittisesti rakennusmateriaaleja. Betonin käyttö ei enää ole ekologista rakentamista eikä tue valittua ”vihreä kaupunki” -imagoa. Lisäksi luonnonkivet ovat kestävämpiä ja niiden uusiokäyttö helposti toteutettavissa.
   
   
7. Lopuksi:
   Huomioonottaen Salon taloudellisen ahdingon ja rahoitusvajeen peruspalveluissakin, ehdotan että ko. Inkereenkadun alueen kasvojenkohotusprojektissa otetaan muutaman vuoden aikalisä. Noin 3 vuotta á 300´000€ on summa, jonka kohdentaisin toisaalle, varsinkin kun en näe, että ko. asuinalueen liikenneolot ovat mitenkään hälyyttävän huonolla tolalla.