Recycling music

 

All the music in the world is in constant recycling.

Copying music during this tail end of the copyright era is a touchy issue. There was again strong debate how the winning song in the Eurovision Song Contest 2023 was a copy of an Ukrainian pop song. 

To put this recent incident in to perspective, here is a story how a famous song ”American Tune” by Paul Simon that has travelled a long and winding way. Hans Leo Hassler´s baroque song (year 1601) https://www.youtube.com/watch?v=s1GQIJqGvP4 found its way ca. 50 years later to e.g. Christmas Oratorio (Matheus Bach) https://www.youtube.com/watch?v=MY-aowxVXfI and also to the German psalm book (e.g. by Paul Gerhardt).

"O Haupt voll Blut und Wundn" travelled for centuries in Europe with numerous variations and became secular at one point of time before it crossed the pond to America. A great credit goes to Tom Glazer who popularized the melody in 1948 that was at time known as an Irish folk song, too.

Soon ”Because All Men Are Brothers” was picked by several folk artists, including Peter, Paul and Mary.https://www.youtube.com/watch?v=HcRGfGFxtFs

Finally Paul Simon made moving lyrics to the melody that my generation learned to know as ”American Tune”. One cannot really say that ”a hit was born”, but an old song was well restored and recycled with respect to earlier generations.

You may take any of the "song paths" on the map above and find how the "lend, steal or borrow" has worked for centuries among composers and music lovers.

So, when you next time hear a familiar melodic pattern, take deep breath, count to ten and enjoy the music. It is not end of the world, but can be ”the beginning of a beautiful friendship”. 

Well, as long as music is composed by humans and not by AI … and how would you hear the difference?!

N.b. This was written without AI assistance. 

Kohtaanto-ongelmia

 

Suomen pitkäaikaistyöttömyys ja samanaikainen akuutti työvoimapula ovat tuottaneet uudissanan ”kohtaanto-ongelma”. Yleispätevä ilmaisu ongelmaan ilman ratkaisuehdotuksen häivääkään.

Tämä Uuudissana sopii moneen muuhunkin asiayhteyteen.

Työn ja työtekijän kohtaanto-ongelma

Kaksi päivää yo-juhlieni jälkeen pakkasin pehmeään matkalaukkuun vähän vaatteita ja muutin Kemiin. Kas, työ ja työntekijä kohtasivat siellä koko kesäkaudeksi ennen armeijan harmaisiin astumista.

Suomessa oli 17.5.2023 80800 avointa työpaikkaa.
Työttömiä työnhakijoita oli 19.5.  (työttömyyden kesto 9-12 viikkoa) 16836. 

Lähde: Tilastokeskus, jolla myös on avoimia työpaikkoja tarjolla!

Jos työtön olisi valmis muuttamaan paikkakuntaa, niin todennäköisyys työllistymiselle olisi liki varmaa. Asuinpaikkasidonnaisuus on etenkin Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ilmiö 2000-luvulla. Massamuutto maaseudulta Ruotsiin työnperässä 1960-1975 sai liki 500´000 suomalaisen kohtaamaan työpaikan ja uuden alue elämälle. 1980-luvulla muuttoaalto kääntyi hetkellisesti kohti maaseutua taloudellisen nousukauden saattamana, mutta 1990-luvun lamasta saakka suomalaiset ovat muuttaneet kaupunkeihin paremman huomisen toivossa. Ei siis kumma, että työpaikat ja työvoima ei kohtaa.

Olisiko lääke valtion antama kohtaantoavustus? Esim. työpaikan takia paikkakunnalta A paikkakunnalle B muuttava saisi 4000€ muuttoavustuksen, josta vastaanottava kunta maksaisi 1/2. Perheellisille maksettaisiin korkeampi avustus. Ehtona a) työpaikka b) vähintään 12kk kestävä uusi työsuhde.

Ei työllistäminenkään ole helppoa. Hierarkinen työllistämispyramidihuijaus on arkipäivää ainakin suurimmissa kaupungeissa. Esim. ruokakuskien huonosti piiloteltu kohtaanto-onglelma  on arkipäivää:

Wolt ja Foodora -partnerilisenssit vuokrataan eteenpäin, jopa kaksi kertaa. Työntekijä ja työnantaja eivät kohtaa eivätkä tiedä toisistaan mitään. Työt ja työntekijä kohtaavat toki, joskin välistävetäjät rokottavat pimeästi työn todellista tekijää.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009517649.html

Nais- ja miesoletettujen kohtaanto-ongelma

Aika ennen interwebiä ja Tinderiä vaati oma-aloitteisuutta parinmuodostuksessa. Tanssipaikat, discot ja muut olivat tarjolla koko maan laajuisesti toisin kuin nyt. ”Mennään katsomaan Kirkaa” tarkoitti selkosuomeksi ”Mennään hoitamaan kohtaanto-ongelma kuntoon.”

Jo pariutuneilla nyky-nuorilla on kohtaanto-ongelma, joka kirvoitti pääministeri Rinteen avoimesti kannustamaan vauvantekotalkoisiin elokuussa 2017 (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005337384.html )

Vaikka sanamuodot olivat kuin kaikuja menneisyydestä, sitä setämies-politiikkaa itseään, ongelma oli ja on akuutti. Suomeen  syntyy liian vähän vauvoja. Wannabe hallituspuolue PS vastustaa maahanmuuttoa, mutta ei anna konsteja hupenevan väestöpohjan korvaamiseen.

Lapsettomuus on aina rankka kokemus, ja siinä hedelmöityshoidot ovat osittain avuksi. Noin 5% suomalaisista syntyy vuosittain hedelmöityshoitojen avulla.

Kunnan ja kuntalaisten kohtaanto-ongelma

Kunnat katsovat lisääntymistä tilastojen ja veronmaksajien valossa. Soten myötä huvenneet verotuotot ja valtionavut tekevät jokaisesta uudesta kuntalaisesta merkkitapauksen.
Keski-Pohjanmaan kunnat ovat aktiivisesti houkuttelemassa lapsiperheitä. Esim. Lestijärvi 1000€ vuodessa 1. vauvalle, jos lapsiperhe pysyy kunnassa 10 vuotta.

https://lapsenmaailma.fi/artikkeli/lestijarvella-maksetaan-hulppeaa-vauvarahaa/

Ei kunta kuntalaisia tarvitse! Tämä tieto tuotiin julki 11.6. uutisissa. Jo 20-24 tuulivoimalaa tuo pieneen kuntaa niin paljon kiinteistöverotuloja, että kunnallisvero voidaan poistaa!

Raakaa talousmatematiikkaa soveltaen kuntaliitokset 1990-2000 tulisi purkaa ja palauttaa Suomen maanseutu 3000 asukkaan pikkukunniksi! Kohtaanto-ongelma olisi ratkaistu, ja kuntahallinto voi jatkaa rauhassa itsenäistä oloaan ilman murheita kuntalaisten määrästä ja kasvun kaikkivoivasta strategiasta.

https://yle.fi/a/74-20035461 

Vauvaraha ei yksineläjää lämmitä. Työn, asuinpaikan ja työtekijän kohtaanto-ongelmaa ei sinkkujen osalta taida murehtia kukaan. Kannustimet kuntoon myös Suomen 1,3 miljoonalle sinkulle!

Soten kohtaanto-ongelmia 

Kohtaanto-ongelma käsitteenä on jo sote-sopassakin. Terveydenhuolto, sairaanhoito ja kansalainen (terve tai sairas asiakas = potilas) eivät kohtaa. Tämä aihe ansaitsee oman polemiikin, joten päätän kohtaantokatsauksen tähän.

Toivottavasti tämä kirjoitus kohtaa lukijat.

PS. Tässä kirjoituksessa on ikioma kohtaanto-ongelmani. ChatGPT tms. AI ei ole kohdannut kirjoittajaa edes yhden merkin vertaa.

Alkoholipolitiikka - Very Finnish Problem

 

Iisalmi 5.4.1932

Alkoholipolitiikka ja -sääntely ovat kestoaiheita suomalaisessa julkisessa keskustelussa.

Olisiko Suomi rennompi maa ilman kieltolain (1.6.1919 - 5.4.1932 ”543210” ) henkistä hiertymää ja psykologista taakkaa? 

Julkinen keskustelu kiertää kehää: saatavuus, hinta ja verotulot. Ajan saatossa keskustelijat ja vaikuttajat ovat

vaihtuneet, mutta tyyli on ollut sama kymmeniä vuosia. Eikö tämä ole oiva esimerkki yhteiskunnan pysähtyneisyydestä ja näköalattomuudesta? 

Käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa asialistalla ovat jälleen kerran alkoholin jakelumonopolin purkaminen ja verotuksen muutokset. 

Neuvojia löytyy runsaasti ministeriöistä, lobbareista ja tietysti meistä kokemusasiantuntijoista.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009636054.html?utm_source=email&utm_medium=toimitus&utm_campaign=hs_uk_paakirjoitukset

Toivoisin nykyistä luontevampaa ja realistisempaa suhtautumista pitkiin nestemäisiin hiiliketjuihin.

Liki kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla yksilön vastuu itsestään on perusvaatimus. Miksei siis myös alkoholin hankinta ja nauttiminen ole osa yksilön vastuuta? Jos ei oma harkinta ja vastuuntunto riitä, meillä ihmisillä on sisäinen turvajärjestelmä.

Alkoholin nauttiminen suurina annoksina aiheuttaa pahoinvointia, joka on kehon tapa kertoa että nyt meni överiksi.

Kysymys: Koska hinta ja saatavuuden hankaloittaminen ovat estäneet ihmiskuntaa käyttämästä alkoholijuomia?

Hyvää kesää ja rentoja kesähetkiä, kera C₂H₆O:n tai ilman!