Suomen pitkäaikaistyöttömyys ja samanaikainen akuutti työvoimapula ovat tuottaneet uudissanan ”kohtaanto-ongelma”. Yleispätevä ilmaisu ongelmaan ilman ratkaisuehdotuksen häivääkään.
Tämä Uuudissana sopii moneen muuhunkin asiayhteyteen.
Työn ja työtekijän kohtaanto-ongelma
Kaksi päivää yo-juhlieni jälkeen pakkasin pehmeään matkalaukkuun vähän vaatteita ja muutin Kemiin. Kas, työ ja työntekijä kohtasivat siellä koko kesäkaudeksi ennen armeijan harmaisiin astumista.
Suomessa oli 17.5.2023 80800 avointa työpaikkaa.
Työttömiä työnhakijoita oli 19.5. (työttömyyden kesto 9-12 viikkoa) 16836.
Lähde: Tilastokeskus, jolla myös on avoimia työpaikkoja tarjolla!
Jos työtön olisi valmis muuttamaan paikkakuntaa, niin todennäköisyys työllistymiselle olisi liki varmaa. Asuinpaikkasidonnaisuus on etenkin Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ilmiö 2000-luvulla. Massamuutto maaseudulta Ruotsiin työnperässä 1960-1975 sai liki 500´000 suomalaisen kohtaamaan työpaikan ja uuden alue elämälle. 1980-luvulla muuttoaalto kääntyi hetkellisesti kohti maaseutua taloudellisen nousukauden saattamana, mutta 1990-luvun lamasta saakka suomalaiset ovat muuttaneet kaupunkeihin paremman huomisen toivossa. Ei siis kumma, että työpaikat ja työvoima ei kohtaa.
Olisiko lääke valtion antama kohtaantoavustus? Esim. työpaikan takia paikkakunnalta A paikkakunnalle B muuttava saisi 4000€ muuttoavustuksen, josta vastaanottava kunta maksaisi 1/2. Perheellisille maksettaisiin korkeampi avustus. Ehtona a) työpaikka b) vähintään 12kk kestävä uusi työsuhde.
Ei työllistäminenkään ole helppoa. Hierarkinen työllistämispyramidihuijaus on arkipäivää ainakin suurimmissa kaupungeissa. Esim. ruokakuskien huonosti piiloteltu kohtaanto-onglelma on arkipäivää:
Wolt ja Foodora -partnerilisenssit vuokrataan eteenpäin, jopa kaksi kertaa. Työntekijä ja työnantaja eivät kohtaa eivätkä tiedä toisistaan mitään. Työt ja työntekijä kohtaavat toki, joskin välistävetäjät rokottavat pimeästi työn todellista tekijää.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009517649.html
Nais- ja miesoletettujen kohtaanto-ongelma
Aika ennen interwebiä ja Tinderiä vaati oma-aloitteisuutta parinmuodostuksessa. Tanssipaikat, discot ja muut olivat tarjolla koko maan laajuisesti toisin kuin nyt. ”Mennään katsomaan Kirkaa” tarkoitti selkosuomeksi ”Mennään hoitamaan kohtaanto-ongelma kuntoon.”
Jo pariutuneilla nyky-nuorilla on kohtaanto-ongelma, joka kirvoitti pääministeri Rinteen avoimesti kannustamaan vauvantekotalkoisiin elokuussa 2017 (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005337384.html )
Vaikka sanamuodot olivat kuin kaikuja menneisyydestä, sitä setämies-politiikkaa itseään, ongelma oli ja on akuutti. Suomeen syntyy liian vähän vauvoja. Wannabe hallituspuolue PS vastustaa maahanmuuttoa, mutta ei anna konsteja hupenevan väestöpohjan korvaamiseen.
Lapsettomuus on aina rankka kokemus, ja siinä hedelmöityshoidot ovat osittain avuksi. Noin 5% suomalaisista syntyy vuosittain hedelmöityshoitojen avulla.
Kunnan ja kuntalaisten kohtaanto-ongelma
Kunnat katsovat lisääntymistä tilastojen ja veronmaksajien valossa. Soten myötä huvenneet verotuotot ja valtionavut tekevät jokaisesta uudesta kuntalaisesta merkkitapauksen.
Keski-Pohjanmaan kunnat ovat aktiivisesti houkuttelemassa lapsiperheitä. Esim. Lestijärvi 1000€ vuodessa 1. vauvalle, jos lapsiperhe pysyy kunnassa 10 vuotta.
https://lapsenmaailma.fi/artikkeli/lestijarvella-maksetaan-hulppeaa-vauvarahaa/
Ei kunta kuntalaisia tarvitse! Tämä tieto tuotiin julki 11.6. uutisissa. Jo 20-24 tuulivoimalaa tuo pieneen kuntaa niin paljon kiinteistöverotuloja, että kunnallisvero voidaan poistaa!
Raakaa talousmatematiikkaa soveltaen kuntaliitokset 1990-2000 tulisi purkaa ja palauttaa Suomen maanseutu 3000 asukkaan pikkukunniksi! Kohtaanto-ongelma olisi ratkaistu, ja kuntahallinto voi jatkaa rauhassa itsenäistä oloaan ilman murheita kuntalaisten määrästä ja kasvun kaikkivoivasta strategiasta.
Vauvaraha ei yksineläjää lämmitä. Työn, asuinpaikan ja työtekijän kohtaanto-ongelmaa ei sinkkujen osalta taida murehtia kukaan. Kannustimet kuntoon myös Suomen 1,3 miljoonalle sinkulle!
Soten kohtaanto-ongelmia
Kohtaanto-ongelma käsitteenä on jo sote-sopassakin. Terveydenhuolto, sairaanhoito ja kansalainen (terve tai sairas asiakas = potilas) eivät kohtaa. Tämä aihe ansaitsee oman polemiikin, joten päätän kohtaantokatsauksen tähän.
Toivottavasti tämä kirjoitus kohtaa lukijat.
PS. Tässä kirjoituksessa on ikioma kohtaanto-ongelmani. ChatGPT tms. AI ei ole kohdannut kirjoittajaa edes yhden merkin vertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti