Eläkejärjestelmän villit vuodet 1995-2024

 

Ministeri Purra ajattelee ääneen, ja vaatii eläkeläisiä taloustalkoisiin kuten Paavo Lipponen aikoinaan. 

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010340699.html?utm_source=email&utm_medium=toimitus&utm_campaign=hs_uk_paakirjoitukset

 

Eläkeindeksin jäädyttäminen/taitettu indeksi/mahdollinen irrottaminen indeksistä ovat tuttuja työkaluja jo ns. sateenkaarihallituksen ajalta 1995-1999 (SDP, Kokoomus, RKP, Vas, Vihreät). Tämä vuosikymmeniä jatkunut vääryys ei ole seniorisuomalaisten mielestä unohtunut, vaikka muistiongelmat ovatkin hyvin yleinen vanhuuden vaiva. Puoluekannasta ja maailmankatsomuksesta riippumatta kauna valtionhallintoa kohtaan jatkuu jo toisessa eläkeläissukupolvessa.

         

Taitettu indeksi

 

Eläkkeiden kehityksen tulisi noudattaa elinkustannus- ja palkkaindeksin kehitystä. Tällä turvataan kaikkien kansalaisten tasavertainen kohtelu, myös pelkkää eläketuloa saavien. Kauniita sanoja, mutta eläkeindeksikorotuksen perusteet ovat olleet vuosikymmeniä pelimerkkejä valtiontalouden kasinolla:
Ennen 1995: 50% kuluttajahintaindeksi, 50% palkkaindeksi

1995- :  80% kuluttajahintaideksi, 20% palkkaindeksi


2024: Oraakkeli Purra on ajatellut jo ääneen, joten: "Ans kattoo ny, kuis suu pannaan verovuonna 2025".

Reilu meininki, vai onko?

 

Rahastoidut eläkevaramme

 

Työeläkerahastot

Yksityisen sektorin eläkevarojen hoito on lakisääteistä, yksityistä, sijoitustoimintaa. 

Työeläkerahastojen hoitoa hoitavat yksityiset eläkeyhtiöt (Varma, Ilmarinen, Elo, Veritas) ja niiden yhteenlaskettu sijoitusvarojen määrä vuoden 2023 lopussa oli 251 mrd €. https://tilastot.etk.fi/chart/Rahti/rahavirrat.html


Tuotto 2023 oli 6,3%, kun 2.6% inflaatiovaikutus on vähennetty. https://www.tela.fi/elakevarojen-sijoittaminen/elakevarojen-maara/

Eipä ihme, että VVM katselee kaihoten aidan takaa tuota sijoituspottia ”tuohon kun pääsisi käsiksi”. 

Työeläkkeensaajia oli vuonna 2023 1,55 miljoonaa oli ja eläkemeno 34,1 mrd €.

 

VER

Valtiosektorin eläkevaroja hoitaa Valton Eläkerahasto VER. Sijoitussalkun arvo 2023 oli 22,8mrd € ja tuotto 5,4%. Eläkkeensaajia oli 135´000 2023 ja eläkemeno 5,3mrd €, josta VER kattaa 41%. Loput maksetaan Valtionkonttorista muista tuloista/velkarahalla.

 

KEVA

Kuntien Eläkevakuutuslaitos KEVA. Kevan sijoitussalkku 2023 oli 65,7mrd € ja tuotto 6,8%. Kevalla oli eläkkeensaajia oli 588´000 2023.
"Keva maksoi vuonna 2023 valtion, ev.lut.kirkon, Kelan ja Suomen pankin henkilöstön eläkkeitä yhteensä 5,7mrd €. Em. tahot rahoittavat itse omat eläkkeensä ja Kevan sijoitusvarallisuus turvaa ainoastaan kunta-alan ja hyvinvointialueiden eläkkeitä."

Kevan pääekonomisti, Joonas Rahkola: "Työeläkeyhtiöt ovat pääsääntöisesti varautuneet hyvin ikääntyvän väestön kasvuun ja kasvaviin eläkemenoihin."

https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/tama-on-keva--tiedostot/sijoitukset-talous-ja-raportointi/2024/tiedote-kevan-tuloksesta-2023.pdf        

lähde: etk.fi

Pakolliset tilastoluvut ja -ennusteet        

 

Tässä hiukan dataa (poimittu Ylen aamu-tv:n eläkekeskustelusta 10.4.2024):

- eläkkeiden keskiarvo oli 1977€/kk

- koska naisten eläketulo on pienempi kuin miesten, 60% eläkkeistä on ≦ 2000 €/kk

- 25% eläkkeistä on ≦ 1250€/kk

- 2% eläkkeistä on ≧ 5000€/kk

- ∑ eläkemenot ovat ∼ 37mrd€ pa.

- valtion eläkemenojen osuus on ∼ 5 mrd€ pa.

- työ- ja takuueläkkeen indeksikorotus 1.2% 2025 maksaisi 600 milj.€

         - vaikutus keskimääräiseen työeläkkeeseen -36€/kk

         - vaikutus takuueläkkeeseen -15€/kk

         - säästö valtiontaloudelle = VER-eläkkeet ∼100 milj€ pa.

Työssäkäyvälle keskiluokalle 15...40€ tulonmenetys/kk saattaa tuntua mitättömältä, mutta pienituloiselle, ilman säästöjä elävälle, eläkeläiselle tämä on se kuuluisa hanhen selän katkeaminen. Kasvava joukko eläkeläisiä joutuisi toimeentulotuen ja muiden sosiaalitukien piiriin, joka söisi laskennallista valtiontalouden säästöä. Samoin eläkkeiden verosumma pienenisi ja kulutukseen palautuisi vähemmän rahaa.

(Kansallinen Senioriliitto toiminnanjohtaja, Maarit Kuikka 10.4.2024)

 

Pienen työeläkkeen varassa taiteilevan eläkkeensaajan kutsuminen solidaarisuuskampanjaan ”sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä” kuulostaa todella kornilta. 

Eläkejärjestelmän taustalla häärii valtion häkkilemmikki, verokarhu, vaan riittääkö karhuparalle syötävää? Indeksijäädytyksen nettovaikutus olisi Kevan pääekonomistin, Joonas Rahkolan, mukaan +/- nolla. Laskelmissa ei ole huomioitu riittävästi valtion- ja muiden eläkejärjestelmien erilaisuutta. Selkokielellä VVM harrastaa vatu-hutilointia!

 

 

Viisi viisasta meistä

 

Valtioneuvosto on asettanut lokakuussa 2023 eläkejärjestelmän uudistamistyöryhmän, jossa ovat VVM, STM, SAK, EK, KT, STTK, Akava ja Eläketurvakeskus. Valmista pitäisi tulla 31.1.2025. Taitaa työryhmän jäsenten päässä humista seuratessaan hallituksen budjettisuunnittelua.

https://valtioneuvosto.fi/-//10616/tyoelakejarjestelman-uudistamiseksi-perustetaan-tyoryhma

 

 

Yksityisen omaisuuden suoja

 

Laki turvaa yksityisen omaisuuden suojan. Yksityisen sektorin työeläkevarat ovat yksityistä omaisuutta; työntekijöiden ja yrittäjien maksamia varoja. Voidaan sanoa, että Suomessa on 1,55 miljoonaa seniorisijoittajaa, joiden varallisuutta hoitavat sijoitusammattilaiset. Sijoituspääoman omistus on kiistaton, sen hallinta on lakisääteisesti siirretty eläkevakuutusyhtiöille. Järjestelmä on aika harvinainen maailmalla, mutta ei ainutlaatuinen. 
Muitakin järjestelmiä on. Esimerkiksi Singaporessa kansalainen saa koko eläkevakuutuskertymän pankkitililleen ensimmäisenä eläkepäivänä ja hän saa tehdä varoillaan mitä haluaa. Taloudenpidossaan taitamattomat, "äkkirikastuneet", ikäihmiset hummaavat rahansa nopeasti. Ei ole ihme, että taksinkuljettajat, pikaruokaravintoloiden henkilökunta ja kaupan lähetit ovat hiukan hitaasti reagoivia ja liikkuvia seniorikansalaisia. Onhan se tämäkin tapa jatkaa työikää!

 

 

Mikä verosuunnittelussa mättää?

 

Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä rimpuilee kohtuullisen hyvin talouden suhdannemuutoksissa. Julkisen puolen eläkemenot vs. tuotot ovat pakkasella, koska

a) julkista sektorin voimakkaasti kasvanut henkilöstö 1980-2000 on nyt siirtymässä eläkkeelle

b) valtion ja kuntien organisaatioiden kehitys ei seuraa suhdanteita, vaan henkilöstömäärä on kuin kiveen hakattu

c) etenkin sote-alueiden tehtävät vaativat lisää henkilökuntaa ikääntyvän väestön hoitoon ja hoivaan. Tosin tendenssi on nyt päinvastainen ja säästösyistä henkilöstöä vähennetään!

d) julkisen sektorin työntekijäjärjestöt ehdottavat kovia veronkorotuksia sen sijaan, että julkista sektoria supistettaisiin ja loputkin laitettaisiin talouskuurille

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e0e600c4-60e8-4287-87a3-78438d0c8a18?ref=newsletter:cf8a&utm_source=Postiviidakko&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Aamupaivakirje

 

Suomen suurin puolue

 

”Eläkeläiset ovat maan suurin puolue”
. 15 vuoden ajan yli varojen elänyt Suomen valtio on itse maalannut itsensä nurkkaan. Aivan, me kansalaiset olemme nämä maan parhaat voimat Arkadialle valinneet! Eläkeläiset ovat katsoneet hullua menoa sivusta. On ollut aivan sama, minkälainen hallituskoalitio on maata hallinnut, sama amok-juoksu on jatkunut. 

33% yli 16-vuotiaista saa jotakin eläketuloa. Tämä olisi maan suurin puolue ja määräävässä asemassa Suomi Oy:ssa. Äänestyskäyttäytymisessä ei tämän hiljaisen enemmistön tahtotila näy. Vanhenevan Suomen yhä pienempi työikäinen, poliittisesti aktiivinen, vähemmistö käyttää valtaa suuren enemmistön pään yli. Nuorien määrä on niin pieni, että heidän ääni kuuluu vieläkin huonommin kuin vanhusten. 

 

Uuden puolueen katto-organisaatio on jo toiminnassa ; EETU ry. https://www.eetury.fi

Tarvittaisiin vain hyvää tahtoa ja yhteisen edun valvontaa. Puolueen määrävähemmistö ohjaisi eduskunnassa tehokkaasti lainsäädäntötyötä ja eläkeläisillä olisi runsaasti aikaa istua valiokunnissa ja työryhmissä ilman huolta poliittisen uran tulevista vuosikymmenistä. 

 

Tulevaisuudenkuva

 

Kas tässä mielenkiintoinen tutkimusraportti. Nyt lukusille, mikäli oma ja Isänmaan tulevaisuus kiinnostaa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163134/VNTEAS_2021_36.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ennusteen mukaan vanhusväestön kasvu taittuu 2050-luvulla, vaan ei se huoltosuhdetta paranna. Väestön kokonaismäärä vähenee. Ilman maahanmuuttoa Suomesta tulee autioituva maa. Alemman tieverkon alueella voi merkit nähdä jo nyt. 

 

Miksi sitten taistelemme tutkainta vastaan? Maailma on jatkuvassa muutoksessa. On muistettava, etteivät suomalaiset olleet Suomenniemen ensimmäiset asukkaat, eivät todennäköisesti viimeisetkään. 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

 

Sellupuuron keittoa Oulujärven veteen

 

Prologi

Kolme vuotta sitten kirjoittamani kolumni on nyt ajankohtaisempi kuin ehkä kirjoitushetkellä.

https://joukohayrynen.blogspot.com/2021/04/pohjoisen-puulla-on-ottajia-ylen.html

 

Kainuu halajaa uutta sellunkeittokattilaa Oulujärven rantaan. Ympäristöjärjestöt ja luontoaktiivit vastustavat. KHO on antanut Salomonin tuomionsa:

 

Kaicell Fibers Oy, Kajaani sai KHO:sta positiivisen ratkaisun:

a) 15.2.2024 KHO ei näe tarvetta luvittaa metsähakkuiden lisäämistä

https://www.hs.fi/talous/art-2000010229718.html

 

b) 28.3.2024 KHO siunasi ympäristöluvan Oulujärven rannalle rakennettavalle sellutehtaalle

https://www.hs.fi/talous/art-2000010325037.html

 

Koko maakunnan hanke?

 

Ainakin osakkeenomistuksen valossa tarkasteltuna Kaicell on koko maakunnan yhteinen hanke.Tehtaan ympäristön asukkaiden vankka tuki on osoitettu Kainuun maakuntaliiton ja Kainuun maa- ja metsäsäätiö sr:n  merkittävällä osakeomistuksella, n. 17% 9/2023. Entinen pääomistaja, NC Capital Partners (Oulu), omisti 66,5% vielä 2022. Nyt yhtiö on lopetettu. Vikkeliä käänteitä omistusjärjestelyissä. Nyt Kaicell viestii, että uusia osakkeenomistajia etsitään, läheltä ja kaukaa.

 

Vaikutusalue

 

Mitähän tuumaavat Oulujärven, Oulujokivarren ja Perämeren kalakanta, linnusto ja flora? Ai niin, luonnoltahan ei kysytä.

Oulujoen alajuoksulla ollaan ehkä vähemmän innoissaan hankkeesta. Koska puukuitujen irroitusprosessi ei ole suljettu kierto, niin luonnolle haitallisia kemikaaleja ja ravinteita kulkeutuu vääjäämättä matalaan Oulujärveen.   Oulujärven keskisyvyys vain on n. 7m. Jätevedet valuvat Oulujokea pitkin Perämereen ja Kajaaninjokea pitkin Nuasjärveen ja sen alapuoliseen vesistöön. Oulujärven keskisyvyys vain on n. 7m. Taloudellisen hyödyn saa tehdaslaitos, haitat kohdistuvat luontoon ja vesistön ranta-asukkaisiin.

 

Etelässä puuhataan täysin kannattamattomia miljardihankkeita raideliikenteeseen, pohjoisessa keksitään pyörää uudestaan puunjalostusteollisuuden miljardi-investointeihin. Määritelmästä "puunjalostus" pitää ottaa selluloosan valmistus pois (lat. huom.)

Eikö tämä innovaatio-Suomi muuta keksi kuin "jalostaa" metsävaroja selluksi ja myydä se vessapaperin raaka-aineeksi maailmalle? Tämä on puuraaka-aineen tuhlausta! Suomen vihreä kulta onkin kolikoita taskunpohjalla.

 

Kannattava tehdashanke?

 

Kaicellin hankkeen kannattavuuslaskelma on vähän niin ja näin. Investointimainos kertoo tietenkin jotakin aivan muuta. Totuus on, että puun hankintahinta, harvesterikustannus ja kuljetuskustannukset tehtaalle ovat  määrääviä tekijöitä ja tietysti puolivalmisteen l. selluloosan maailmanmarkkinahinta. Paperiduunarien palkkakustannukset ovat merkityksettömiä kokonaislaskelmassa. 
Kaicell kertoo käyttävänsä "vastuullista lähikuitua" runsaan sadan kilometrin päästä tehtaalta. Tuskinpa riittää noin pieni hankinta-alue (n. 32´000 km² )

https://yle.fi/a/74-20050728

 

Boreal Bioref, Kemijärvi

 

Ei  tämä hullutus ole suinkaan Oulujärven talousalueen yksinoikeus. Kemijärvellä pulpahtaa tavan takaa esille uusi sellutehdashanke. Toistaiseksi puheet ovat olleet tekoja suurempia, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka sinnekin saataisiin uusi, alhaisen jalostusasteen tuotantolaitos Itä-Lapin lasten iloksi.
Boreal Bioref ; Suomen Kuvalehti 15.2.2024 
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kemijarven-selluhanke-sai-nimekkaan-vetajan-sitten-alkoi-tapahtua-outoja/

Lapin Kansa 5.4.2024

 

 

 

Kaikki puu kelpaa kattilaan

 

Kaicell mainostaa tuottavansa pohjoisen pitkäkuituista sellua pohjoisen metsistä. Alla oleva kuva (Kaicell Fibersin kotisivulta) on paljonpuhuva. Sellupuuksi kelpaa jo halkaisijaltaan 5 cm:n keksinvarretkin, kun jykevämpää puuta ei ole riittävästi tarjolla.
Resurssien tehokasta hyödyntämistä, sanoisi metsätaloustieteen tutkija.

 

Kuvaavaa raaka-ainekilpailulle on, että yksi markkinoiden suurostaja maksoi helmi-maaliskuussa 300€/ha lisäbonuksen myyjälle, jos yhtiö sai suorittaa päätehakkuun ao. palstalla. 

Päätehakkuu

 

 

Jälkikirjoitus

 

Selluloosan valmistus on helposti skaalautuva prosessi, jossa euro on konsultti. Tuotantokapasiteetin nosto on suoraviivainen lisäinvestointi. 

Mielestäni automatisoidun sellunkeiton kapasiteetin lisäämisessä ei enää ole kyse työpaikoista, eikä elinkeinoelämän vahvistamisesta, vaan silkasta ahneudesta. 

Jalostusarvon kohottaminen pitää olla koko Suomen agendalla, ei vain lähiluontonsa tulevaisuudesta huolestuneiden kansalaisten.

Miltä kuulostaa KHO:n lause Kaicell-päätösasiakirjasta? 
"Suurta sellutehdasta ei voi vaatia sisällyttämään ympäristölupaansa vaikutuksia, joita se aiheuttaa ilmastolle ja metsäluonnolle puunhankinnallaan."

Työmarkkinakriisi

Työmarkkinakriisi

 

Mediassa uutisoidaan, että Suomessa on työmarkkinakriisi.
 Olen eri mieltä. Kyseessä on poliittinen kriisi, jossa ay-liike on nostanut itsensä poliittiseksi osapuoleksi, jonka kanssa maan hallituksen tulee nyt neuvotella. Hallitus on eri mieltä, eikä suostu neuvottelemaan. Kansalaiset ovat vahvasti jakaantuneet kahteen leiriin tyyllin fifty-sixty (50/60) ja epävarmuus lisääntyy. Pattitilanne l. jumi, jota Suomen Pankin pääjohtaja kuvaa konkeloksi.
Montesquen mukaan ”hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista”. Tämä jalo tavoite julkaistiin jo vuonna 1748. Suomessa nyt hiukan pelottaa.

 

Ennen nykyistä poliittista kriisiä ei esim. työttömyysaste ollut vielä kriisilukemissa. Kohta meillä on suurtyöttömyys, ellei konkeloa laukaista. Pk-yritykset menevät nurin, koska satamat ja tuotanto seisovat, ja palvelut eivät  toimi kunnolla. Pienyritysten tase ei kestä pitkäkestoisia markkinahäiriöitä.

Ihmetellä täytyy, kuinka hyvin yhteiskuntamme kuitenkin toimii poikkeusoloissa. Resilienssiä meillä on, vaikka monella elämän alalla asiat ovat menossa päin Luciferuksen luolaa. 

Elleivät poliittisen kriisin vastuuhenkilöt ota vastuuta, niin maa on kohta kokonaisvaltaisesti vapaassa pudotuksessa. Palvelusektori ei kannattele Suomen taloutta ja julkisen sektorin kulut toteutuvat joka tapauksessa. 

"Poliittinen vastuu "on omaksuttu niin hallituksen kuin ay-liikkeen toimintatavaksi. Nykyinen vastuunpakoilu on jakamaton, eikä sille ei ole edes yhteismitallista määritelmää, varsinkin kun kyseessä ei ole nykyisen valtiosäännön mukainen poliittisten osapuolten välinen kiista.

 

Montesquieun vallan kolmijako-oppi (toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovalta) ei kelpaa ay-liikkeelle. Siispä täytyy keksiä heille turvallinen polku lainsäädäntövallan pilttuuseen. 

Ay-liikkeen on rekisteröidyttävä puolueeksi ja saatava edustus valtiopäiville. Se takaisi tasavertaisen neuvotteluasetelman maan demokraattisesti valitun hallituksen kanssa. Yksinkertaisinta olisi, että SAK:n kätevät ay-juristit nikkaroisivat säännöt per heti. Vaadittavat 5000 kannatusilmoitusta olisi läpihuutojuttu.

Puolue olisi rekisterissä jo ennen vappua, ja SAK:n johtajien juhlapuheissa olisi vankempi kaiku. Sitten vaan seuraaviin vaaleihin liput hulmuten ja  kas, hovikelpoisuus poliittisiin kammareihin ja neuvottelupöytiin on valmis. 

Edellä esitetyn prosessin etuina ovat mm.
- ei tarvitse kajota perustuslakiin

- ei tarvitse kajota vaalilakiin

- kaikki poliittiset puolueet olisivat edelleenkin samalla viivalla

- hallituksen rooli työmarkkinoiden ulkopuolella olevana toimijana selkeentyisi

- ay-liike saisi haluamansa mandaatin tasavertaisena vaikuttajana Suomen politiikassa

- edustuksellinen demokratia vahvistuisi

- Suomi olisi moninapaisen maailmanjärjestyksen eturintamassa myös sisäpolitiikassa

On tietysti eri asia, mitä kohteliaan käsivarrenmitan päässä nyt toimivat, kuitenkin SAK:a lähellä olevat, puolueet SDP ja VAS asiasta tuumaisivat.

Entäpä EK:n edustus?
Vaikka EK organisaationa onkin iso joukko luonnollisia henkilöitä, niin EK:n edustamat yritykset eivät ole luonnollisia, vaan luonnottomia. Samoin ay-liikettä lähellä oleva kiinteistöyhtiö Kojamo Oyj on luonnoton omaisuusjärjestely.

 

Suomen historiassa ollut kausia, jolloin puolueita on ollut ruuhkaksi asti, joten

kyllä äänestäjät omansa löytäisivät lisääntyneestä tarjonnasta. 200 eduskuntapaikkaa on aina täytetty kunkin ajanhetken parhailla voimilla.

 

Seuraavaan eduskuntakauteen on vielä n. kolme vuotta, joten poliittiset lakot nykymuodossaan ehtisivät loppua viimeistään heinäkuussa 2024, kun uusi lakkolaki astuu voimaan (jos astuu). Uuden lain mukaan poliittinen lakko saisi kestää 24h kerrallaan, ja samasta asiasta ei voisi aloittaa uutta lakkoa. Kuvitteleeko maan hallitus, ettei Hakaniemessä keksitä 3 x 365 = 1095 lakkonimikettä, joilla päästään seuraaviin vaaleihin saakka (18.4.2027)?

 

Historiankirjoista löytyy lakkoilun Suomenennätys; seitsemän viikkoa 1971. Vuoden 1956 yleislakko kesti "vain" 20 päivää.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

”Hyvin hoidettu metsä - Huonosti hoidettu metsä”

 

Keräsin tuulenkaatoja lähimetsistä ja siivosin peltojen reunoja kohta alkavaan laidunkauteen valmistautuen. Ulkona puuhaillessa on aikaa tuumailla ja aatos lentää. Mieltä jäi askarruttamaan termi hyvin hoidettu metsä. Niinpä tutkin asiaa hiukan tarkemmin. Pysähtykää tekin hetkeksi miettimään miten elämme osana luontoa ja kohtelemme tätä ainoaa ekosysteemiä ympärillämme, joka pitää meidät hengissä.

 

Me, maailman onnellisin kansa, aloitamme näinä päivinä jokakeväisen ympäröivän lähiluonnon muokkauksen, jota kutsutaan mm. kevätsiivoukseksi, puutarhatöiksi, pihatalkoiksi jne. Se on hyvää hyötyliikuntaa. Ulos sieltä!

Metsä, tuo vihreä kulta, on ympärivuotisen "hoidon" kohteena. Mielestäni metsätalousmaan metsänhoito = metsänkasvatusta ja koulimista hehtaarituoton maksimoimiseksi.

 

Ajatusmallit metsästä ovat onneksi muuttumassa, ei yksin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta; ilmasto on osa suurta kokonaisuutta, ekosysteemiä; fauna + flora + maaperä + ilmasto. Syrjäisetkään maapallon seudut eivät ole immuuneja muutosten vaikutuksille. Metsä on todistetusti tehokkain ilmastonmuutoksen jarrutusväline meille suomalaisille ja samalla hyvä CO₂-päästöjen sieppaaja ja varasto.

 

Metsä, mitä se on ihmiselle?

- 31% maapallon pinta-alasta

- 1,44 mrd maapallon väestöstä käyttää puuta talonrakennukseen

- 2,4mrd ihmistä käyttää puuta ruoanvalmistukseen

- 90 milj. ihmistä Euroopassa ja Yhdysvalloissa käyttää puuta lämmitykseen

- Pohjoinen havumetsävyöhyke (14 milj. km² / 25% maailman metsistä) on maapallon toiseksi suurin biomi (eloyhteisö; eliöiden, maaperän ja ilmaston yhteisvaikutus)

- 2/3 pohjoisen havumetsävyökkeen metsistä hoidetaan metsäteollisuuden ehdoilla ja sen tuottaa 37% maailman metsäteollisuustuotteista

- Puunjalostustuotteiden kysyntä on nyt n. 1,5 mrd. m³ p.a. ja sen ennustetaan kasvavan tasolle 2,5 - 3,5 mrd. m³ vuoteen 2050 mennessä

 

Lähde: https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-031-15988-6_31

 

Apulaisprofessori Tuomas Haakala (Itä-Suomen yliopisto) on tutkinut laajasti "metsien häiriöekologiaa" l. ihmisten ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutusta pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Rohkaisen tutustumaan hänen julkaisuihin:

https://uefconnect.uef.fi/henkilo/tuomas.aakala/#publications

The challenges facing boreal forests under global climate change

Tässä LUKE:n suosituksia ilmastopäästöjen hillintään. Toivottavasti myös ministeriöissä ja valtioneuvostossa riittää harrastuneisuutta tutustua laadukkaaseen, kotimaiseen ja veronmaksajien kustantamaan tutkimukseen! 

https://www.luke.fi/fi/uutiset/politiikkasuositus-metsatalouden-vesisto-ja-ilmastopaastoja-voidaan-hillita-valttamalla-avohakkuita-ja-niihin-liittyvia-ojitustoimia?fbclid=IwAR39lmWo8mr6d0gWSoiYDENJK9qhVeMAkRrubKAd7X2UgLupYZ5SWet_PMY

 

Suomen metsänhakkuut olivat 68 -  83 milj. m³ vuosina 2013-2017 (n. 75%-78% vuosittaisesta metsän kokonaiskasvusta. Vuonna 2023 hakkuut (poistuma) oli ennakkotietojen mukaan 82 milj. m³. Metsävarat kasvoivat laskennallisesti 20 milj. m³.

Puuston vuosikasvu oli vuonna 2023 103 milj. m³, mutta puuston tilavuus pienentynyt jo mittausjaksolla 2016-2023. Hakkaamme metsämme liian nuorina sellukattiloihin. Nyt hyväksytään massapuuksi jo halkaisijaltaan 5cm:! tulitikkuja. Tukkipuista on alueittain jo huutava pula.

 

Puun matka metsästä tehtaalle on CO₂ -intensiivistä.   Suomessa puunkorjuun arvioidaan aiheuttavan

vuodessa noin 310 000 tonnia, kotimaisen puun kaukokuljetusten 310 000 tonnia ja puun lastinkäsittelyn tehtailla 25 000 tonnia CO2-ekv. Ts. 50% korjuu ja 50% kuljetus ja käsittely.

Lähde: Metsäteho ISBN 1796-2390, 2019

LUKE 2022

Ongelma on, että laskevan kysynnän aikana hakkuut kohdistuvat entistä pienemälle alueelle, joka ilman toimenpiteitä ja hakkuurajoituksia poistuu metsäbiotoopista (biomi). Jo nyt suojelu- ja rajoituspäätökset kohdistuvat maakuntiin, joissa on vielä jäljellä jotakin suojeltavaa. Lue: Vaasa - Joensuu -linjan pohjoispuolinen alue. Sielläkin on suuria alueellisia eroja. Paikoin ei enää erota metsien eri biotooppeja, vaan kaikki on samaa hoidettua tai avohakattua metsää. Kysymys: Miten metsä voi olla metsä, jos se on päätehakattu?

Vaan eipä Pohjois-Suomessakaan ole paljoa alkuperäisluontoa ole jäljellä.

Metsäojitukset, jotka ovat käytännössä kostean korpimaan kuivattamistoimenpiteitä, ovat jo kriittisen tarkastelun piirissä. Epäonnistuneita ojituksia ennallistetaan ja pyritään palauttamaan edes osittain luonnon vesitasapaino. Päätehakkuiden (lue: aukkohakkuiden) käyttö ensisijaisena metsän korjuumuotona on saatava kuriin. Metsäteollisuus maksaa opa pinta-alaan perustuvia lisäbonuksia kun myyjä valitsee päätehakkuun. 

Harvesteriyrittäjälle maksetaan kuutiomaksu. Päätehakkuu on tehokkain

tapa kerätä puuta m³/ha. Money talks, luonto on oppositiossa.

Metsänmyynti on aitoa paikallista sopimista metsänomistajan ja metsäteollisuuden välillä. Valtiovallan luontosuhde elää vielä 1900-luvun resurssitaloutta, eikä häiritse paikallista sopimista. 

EU:n ja Suomen valtion metsälainsäädäntö kehittyy demokraattisessa prosessissa kovin hitaasti. Metsällä olisi perusteltu syy mennä poliittiseen lakkoon, toisin kuin meidän ihmisten kesken käytävässä työmarkkinapelissä. 

 

Peliä luonnon syöksykierteen oikaisemiseksi ei ole vielä menetetty, mutta aikaa ei enää ole paljon haaskattavaksi turhaan vatulointiin. 

Ilman asennemuutosta meillä katoaa ”luonnollinen luonto” ympäriltämme. Pelkkiin tuotto-odotuksiin perustuva metsänhoito saisi jo loppua. Meillä ei arvokkaampaa perintöä jälkipolville ole kuin suomalainen, hyvinvoiva metsä.

Katse ylös ja lakki päästä. Antakaamme luonnolle mahdollisuus pelastaa meidät!

 

Taidan mennä huomennakin ulkoruokintaan, metsän reunaan jatkamaan ajattelua.

 

                                                                                       Jouko Häyrynen

 

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

Bonuskuva

 

Kävin nuoruuteni sydänmaalla kuuntelemassa, josko pöllöt jo huhuilisivat puolisonetsintähuutojaan. Pettymys oli melkoinen. Ei ollut enää tiheiköitä ei huhuilupuita, vain hakkuuaukioita. Yksinäinen toteemikuusi todisti tilanteen.

 

Sote-kaaos ja päätehakkuu

 

Kävin maanantaiaamuna Suur-Salon syrjäisen pitäjän terveysasemalla, ”omalääkärin” vastaanotolla. Asemalla ei ole kuin yksi lääkäri, joten oma mikä oma! Asioinnin päätteeksi hän tarkisti osoitetietoni ja huomasi, että olin tehnyt osoitteenmuutoksen Salon kauppalaan. Hän tiedusteli, haluaisinko edelleenkin olla Kiskon terveysaseman asiakas. "Toki haluaisin!", vastasin.
"Hyvä valinta. Tänne pääsee alle viikossa kiireettömissäkin asioissa.", sanoi nuori tohtori.  Minun ”se oikea terkkari” Salossa on jo aivan tukossa, koska sinne siirretään iso osa 50´000 asukkaan Suur-Salon asukkaista/asiakkaista. Jonot tapauksesta riippuen saattavat olla jo nyt 2 kk!

 

Pitäjän eläkkeellä oleva, pitkänlinjan yleislääkäri, tuli asioimaan terveyskeskuksen kansliaan. Jäin hänen kanssaan odotusaulaan juttelemaan, sote-asiastapa tietysti. Hän puisteli päätään ja ennusti, että Salossa on tulossa sote-kaaos. Liki kaikista 9 entisestä pitäjästä tk-valot sammutetaan seuraavan kahden vuoden kuluessa, ja toiminta keskitetään kaupungin keskustaan "30 minuutin ajoajan säännöllä." Tuhannet mummot ja papat yrittävät kotoa käsin hoitaa terveysasioitaan Salon keskustan  kahdelle tk-asemalle. Paikallisliikennettä ei enää ole jäljellä kuin nimeksi ja sitäkin vain koulupäivinä. Julkinen etä-terveydenhoito on vain slogan. Työikäiset ovat työterveyshuollon asiakkaita ja heillä on autotkin. Soten päätehakkuut eivät heitä koske. Se oikea julkinen terveydenhoito on lapsia ja vanhuksia varten. Molempien asiakasryhmien palvelutasoa rapautetaan koko ajan lisää. Koululaisten määräaikaistarkastuksiakin laiminlyödään, ”koska ei ole varaa”. Siinäpä yksi hyvä perustelu lisää, kun kouluverkkoa rationalisoidaan!




Nuori tohtorimme piipahti käytävällä ja kuunteli meidän jorinoita hetken.
Sitten hän sanoi: ”Niin, Saloonhan minä en 2026 muuta töihin kun tämä asema suljetaan!”.

Kotikaupunkini sijaitsee ns. rintamailla, jossa etäisyydet ovat 1/10 maaseutu-Suomen vastaavista. On suuri ero kiirehtiä synnytykseen 150 km:n päähän, kuin 15 km:n päähän. Ambulanssin vasteajatkin ovat kovin erilaiset. Etä-hoito ja -hoiva eivät fyysisiä etäisyyksiä supista, kilometri on edelleenkin 1000 metriä.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Kolumni on julkaistu Salon Seudun Sanommissa 21.3.2024

Karkauspäivä - Hamekangaspäivä - Rukkaspäivä - Pakkipäivä

  

Joka neljäs vuosi lisätään Juliaaniseen kalenteriimme lisäpäivä helmikuun loppuun, koska maan kiertoaika auringon ympäri ei vastaa tasan 365 päivän vuosikalenteria. Maalisuoralla maa on 5h48min46sek hitaampi kuin laskennallinen vuosi.

 

Suomessa koetaan Karkauspäivänä hamekankaan kysyntäpiikki, kun sitoutumiskammoiset totaalikieltäytyjät joutuvat ostamaan naisoletetuille kosijoille hamekankaita. Avioliitto ei ole enää muodissa, vaikka 2022 sanottiin ”tahdon” enemmän kuin 2021.

Eihän tämä karkauspäivän kansanperinteen vaaliminen suomalaista tekstiiliteollisuutta pelasta, mutta jokainen kangasmetri lasketaan. Vateva ja mittava vaateteollisuuden idänkauppa katosivat neukkulan myötä. Valmisvaateteollisuus tekee vain uniikkituotteita tai lyhyitä designvaatesarjoja. Kangaspakkoja sentään erikoisliikkeistä vielä löytää.


 

Suomenkielen kummajainen on, että Karkauspäivänä on sallittua antaa myös rukkaset tai pakit. Rukkasten saatavuus on nykyisin rajallista. Kunnollisia, pintanahkaisia rukkasia ei tahdo löytyä mistään. Pakkeja (huom. monikkomuoto) voi ostaa edullisesti sotilas- ja erävarustekaupoista, mutta en ole vakuuttunut että kosijatar alumiinisesta pakista kovinkaan ilahtuisi, varsinkin kun pakkeja pitäisi antaa useampi kuin yksi!

Hyvät vannoutuneet poikamiesoletetut, nyt ostohousut jalkaan ja kangaskauppaan!

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.