Vaalikiertue 2023

 

Ajelin aivan vasta 1600 km halki seitsemän vaalipiirin. Runsaasti on jälleen käytetty vaalirahaa klassiseen sähkötolppamainontaan (koska puhelintolppia ei enää ole). Tässä havaintoja nopeudella 80 km/h. 

Senaattoriehdokkaiden viestit maakunnissa vaihtelevat. Monet tyytyvät pelkkään kasvokuvaan ja äänestysnumeroon. Kun ehdokas ei lupaa mitään, niin ei jää katteettomista lupauksista kiinni. Pelkän sukunimen ilmoittaminen on yleistä, joskin sekaannuksen vaara on olemassa. Suomi on täynnä Lahtisia, Virtasia ja Suomisia. Yhden kyltin näin, jossa oli pelkkä etunimi. Hän lienee kotimaakuntansa tunnetuin mies. 

Osa lupaa ajaa mm. kotimaakunnan, maaseudun, rannikon, luonnon, maatalouden, metsien, uusiutuvan energian, yhteiskuntaluokan yms. etuja, och samma på svenska. Muutamat keskittyvät edustamaan arkijärkeä, tasapuolisuutta ja tasa-arvoa. Sote-politiikan korjaajia löytyy kymmeniä. Yksi suoraselkäinen siltarumpupoliitikko sentään ilmoittautuu; 9-tie tulee hänen avullaan kuntoon. Rautatietunnelipuolue ilmoittautuu myös kisaan. Heillä on paljon vielä rakentamattomia siltarumpuja puolustettavana. Maakunnissa kannatetaan avoimesti koko maan asuttuna pitämistä, toisin kuin esim. Viimeisissä Presidentinvaaleissa. Yhdenkään ehdokkaan en nähnyt puolustavan rauhaa ja kansojen välistä ystävyyttä. Sota Euroopassa näkyy tienvarsilla. Oikeammin, sota ei näy.

Eräs Pohjanmaan poika marssii sotilaallisesti ”eteenpäin!” Toinen aikoo mennä ”suoraan”. Moni tyytyy vain rehellisesti toteamaan määränpääksi ”eduskuntaan”. Oikea suunta, sanoisin. Vaalihuumori ei ole vuosikymmenien saatossa muuttunut. Taajamien naamakuvista oli jo tussikynällä poistettu etuhampaita!

Näistä tyrkyllä olevista pitäisi löytyä se yksi ja oikea. Kansalaisen ääni ei ole ns. vaihdannan väline. Äänestitpä tai et, 200 senaattoria valitaan Arkadialle. Läpimenoprosentti on noin seitsemän, siis korkeakouluvalintojen luokkaa. Mielestäni epäreilu d’Hondtin keksintö, suhteellinen vaalitapa vuodelta 1878, hämärtää vaalituloksia. Äänestäjän kuluttajansuoja on Suomessa heikko.  Viimeistään kaupankäynti hallituskokoonpanosta häivyttää itse vaalien tuloksen.

Jos ehdokkaan valinta tuntuu ylivoimaiselta, suosittelen sulovilen-menetelmää: ”Onhan se takki hiukan hartioista ahdas ja hihatkin lyhyet, mutta kun halvalla sai!”

Ja sitten reippaasti uurnille!

Kolumni julkaistu Rantapohja-lehdessä 28.3.2023

Nytpä tahdon olla ma, mummon mökin purkaja

”Brysselistä lennätetään” 

Uutisia kaikille P.J. Hannikaisen laulun n. 1,5 miljoonalle suomalaiselle ”Mökin laittajalle”

Koko Euroopan rakennuskannan energiatehokkuustalkoot 2023 E-luokkaan->2030, ja D-luokkaan ->2033. Uusien rakennusten tulee olla täysin päästöttömiä vuodesta 2028 ja julkisen sektorin rakennusten jo 2026.

”EU-Parlamentti vahvisti kantansa 14.3.2023 äänin 343 puolesta, 216 vastaan, 78 tyhjää. Parlamentin jäsenet aloittavat nyt neuvottelut neuvoston kanssa sopiakseen lainsäädäntöehdotuksen lopullisesta muodosta.” https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2023-0068_FI.pdf

Velvoittava esimerkki: Strasbourgiin suunnitellaan EU-parlamentaarikoille uutta hotellia myymällä EU:n omistama Salvador de Madariaga -toimistorakennus grynderille, joka remontoisi sen hotelliksi. Tämän MEP-päiväkodin tulee (oletus) noudattaa uusia rakennusmääräyksi.

Parlamentin kokoontuminen Brysselissä ja Strasbourgissa maksaa EU:lle n. 100 milj.€ vuodessa. Päästötöntä pendelöintiä junilla, busseilla ja sadoilla autoilla. Vihreää siirtymä jatkuu oli MEP-hotellia tai ei.

”Suomesta lennätetään” 

Kiinteistöjen energiatehokkuuden kotimaiset keinot on jo keksitty ja uusi direktiivi on toteuttamista vaille valmis, vaikka sitä ei ole edes vielä lakina vahvistettukaan. Ennakointi on maan tapa Suomessa, joka aiheuttaa usein tarpeetonta kitkaa hallinnossa. Lisäksi kansalaisten huoli ja murhe -indeksi on korkealla riippumatta kulloisestakin hallituskoalitiosta.

Yle A-Studio 14.3.  Hypo-pankin Brotherus kehotti: "Maaseudun energiakorjauksiin soveltumattomat asuinkiinteistöt kannattaa purkaa".  Kaikki tulee siis muuttaa seuraavien vuosien aikana kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin, MUTTA ei liian vanhoihin kiinteistöihin, koska uusien kriteerien mukaan ne saattavat olla purkukunnossa. Tarkastelu koskeen arviolta n. 1,5 miljoonaa suomalaista asuinkiinteistöä. Rakennusteollisuuden konsultit ja muut toimijat hehkuttavat jo sivuillaan, kuinka nämä remontti- ja purkutalkoot ovat suuri mahdollisuus - aivan varmasti ovat, heille!

Hallituksen kommentti juuri ennen siirtymistä vaaliteltoille kahvia ja ideologioita jakamaan:

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi toimittajille tiistaina EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston eli Ecofinin kokouksen yhteydessä pitävänsä päätöstä Suomen kannalta pettymyksenä. ”Suomen hallituksen ja eduskunnan kanta asiaan oli selkeä. Suomen näkökulmasta näin yksityiskohtainen sääntely ei ole kannattavaa”, hän sanoi.”

MEPit ylikansallisen edunvalvonnan airut

KESKUSTAN puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko on moittinutehdotuksen puolesta äänestäneitä siitä, että nämä äänestivät Suomen hallituksen kannan vastaisesti.

– Mepit eivät aja parlamentissa kotimaidensa hallitusten kantoja, vaan edustavat äänestäjiään ja omien poliittisten ryhmiensä tavoitteita. Ministeri Saarikko varmasti tietää tämän. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on parlamentissa laaja sopu suurimpien poliittisten ryhmien kesken, Hautala toteaa.

Ja näin suomalaiset MEPit äänestivät

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009453500.html

”SUOMALAISET europarlamentaarikot jakautuivat jossain määrin oikeisto–vasemmisto-jaon mukaisesti äänestyksessä.

Puolesta olivat demarimeppi Miapetra Kumpula-Natri, vihreiden Ville Niinistö, Heidi Hautalaja Alviina Alametsä sekä vasemmiston Silvia Modig.

Vastaan puolestaan olivat Renew Europe -ryhmän keskustalaiset Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen sekä rkp:läinen Nils Torvalds, EPP:n kokoomusmepit Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen ja Identiteetti ja demokratia -ryhmän perussuomalainen Teuvo Hakkarainen. Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen kertoi, että äänestyksessä tapahtui näppäilyvirhe. Todellisuudessa Pietikäinen kannatti esitystä, ja hänen kantansa korjataan parlamentin järjestelmään.

Poissa äänestyksestä olivat demarimeppi Eero Heinäluoma sekä Identiteetti ja demokratia -ryhmän perussuomalainen Laura Huhtasaari.

Valta kuuluu kansalle ... no ei aivan

Koska EU:n liittovaltionomainen hallinto ei luota jäsenvaltioiden lainsäätäjien yhteistyökykyyn, tulemme saamaan kiihtyvällä tahdilla lisää ylikansallisia lakeja ja direktiivejä, jotka Suomi tietysti hyväksyy MEP:ien, hallituksen ja eduskunnan valtaoikeuksien yksituumaisella hyminällä.

Positivismia

Positiivinen puoli tässä EU-hölmölän maailmaa syleilevällä, yksisilmäisellä, energialakiuudistuksella on se, että Suomen hiukkaspäästöt pienenevät. Miljoonat takat, hellat ja leivinuunit murskataan tienpohjiin, jotta rekat pääsevät turvallisesti metsiin kuljettamaan tuulivoimaloiden mastoja, siipiä ja koneistoja!

Konekirjoitusta ja valvottua koneen kirjoitusta

ChatGPT:n https://openai.com/blog/chatgpt/ hypetys on saavuttanut pikkuruisen Suomenniemen. Ohjelmisto- ja e-bisnessgurut saarnaavat ohuen tiedon ja olemattoman kokemuksen vankalla selkänojalla ChatGPT:n voimasta; uusia liiketoiminta-alueita, liiketoimintamahdollisuuksia olemattomin investoinnein, Suomi nousuun ja start-upit rahaksi alle kolmen vuoden. Kuulostaako tutulta tämä aikaisemmista innovaatio-tsunameista tuttu, piilaaksomainen, mantra? 

 

Väitän olevani utelias ihminen (homo sapiensis curiosus). Niinpä olen tehnyt omaehtoisia kokeiluja ChatGPT:lla ja muilla AI-työkaluilla ja -alustoilla; teksti, kuvat, puheohjattu piirtäminen jne. Hauskaa ajanvietettä aivan kuin "Talking Parrot" 1990-luvun alussa Microsoft PC:lla, joskin paljon enemmän kysymyksiä herättävää. Mitä oikeasti tapahtuukaan näissä AI-palveluissa?

Hiljan toi kansanvalistaja YLE julki teatteritaiteen ja säveltämisen AI-haasteet. Haastateltu säveltäjä ei tykkää AI-sävellyssovelluksesta, koska hän "ei halua olla pelkkä operaattori". Koreografi ja lavastaja näkivät AI:ssa mahdollisuuksia teatteritaiteen uudistamiseen. AI on jo kaikkialla. Interwebin hakukoneissakin voi havaita koneellisen AI-arvauskirjoituksen tuotteita. 

 

Päätin tehdä yksinkertaisen, empiirisen, kokeen havainnollistaakseni itselleni keinoälyn voimaa. Kirjoitan japanilaisia tanka-runoja suomeksi liki päivittäin. Ei, en pilveen vaan kovalevylleni, josta ajoittain julkaisen Facebookissa näytteitä.

Tanka-runon juju on sen tavutuksessa  5 - 7 - 5 - 7 - 7, siis viisi riviä tarkalla tavumäärällä. Muoto on ehdoton, ja kolmannella rivillä pyritään "yllätykseen" tarinassa. Hyvin japanilainen ja muototarkka lähestymistapa runouteen.

 

Annoin ChatGPT:lle ohjeen/määräyksen/ukaasin/käskyn/nöyrän pyynnön:

Kirjoita tanka. Merikotka syö kalaa jään reunalla ja varislinnut härnäävät kotkaa.

Minä katselen sivullisena tapahtumaa.

 

Tässä ChatGPT:n antamia vastauksia l. koneellista tekstituotantoa iteroivalla arvausmenetelmällä.

Huom. Koneen antamaa rivijakoa, kirjoitusasua/virheitä ja välimerkkejä en ole editoinut.

 

Versio 1; hakuaika n. 30 sek.

 

Merikotka syö,

jään reunalla saaliinsa.

Varislinnut härnää,

mutta minä vain katson,

sivusta tapahtumaa

 

Versio 2; hakuaika n. 15 sek.

 

Jäällä merikotka,

syö saalistaan tyynesti.

Varislinnut vaan

härnäävät kotkkaa julmasti,

katson vierestä tapahtumaa

 

Versio 3; hakuaika n. 10 sek.

 

Merikotka syö

kalaansa jään reunalla

varislinnut kinuu

sivusta seuraan, hiljaa

luonnon kaunetta ihalen.

 

Versio 4; hakuaika n. 5 sek.

 

Merikotka syö,

kala kädessään se istuu,

varikset kiusaa,

sivusta katson tapahtaa,

luonnon voimaa ihmettelen.

 

 

Oma versioni pari päivää aikaisemmin:

 

Jään reunamilla

Kotkalla kalalounas

Kuokkavieraita

Varislinnut norkolla

Minä, ulkopuolinen.

 

ChatGPT on oppivainen ohjelmisto, joka ei pienistä

kirotusvireistä välitä!

 

 

Quo vadis?

Eräs kauhuskenario voisi olla seuraava: Itsenäisesti toimimaan ohjelmoidut keinoälyiset AI-Chatit lukevat esim. Wikipedian tiedostoja, korjailevat salamannopeasti omien opittujen ja ohjelmoitujen painotusten mukaan tekstejä. Hetken kuluttua tekstit ovat jälleen muutetut, koska vihollis-AI -lauma muuttaa sisältöjä - ja tämän muutostaistelun sykli on muutama sata millisekuntia! Muutostyö toistuu ikuisesti niin kauan kun sähköä riittää serverihotelleissa. 
Kaikki muutkin avoimet tiedostot ovat alttiita väärinkäytöksille. Avoimet tietokannat perustettiin ajatuksella, että kaikilla on pääsy niiden lukemiseen ja sisällön selkein säännöin rajattuun muuttamiseen. Toisin sanoen ideologiana on, että koko ihmiskunta on hyväntahtoinen eikä mikään katupoikalauma.

Avoimen digiyhteisön uhkakuvana on tiedon (datan) diktatuuri, jossa hallitaan, ohjaillaan ja seurataan tiedon prosessointia, sisältöä, julkaisemista ja käyttöä. Tähän kontrolliin on ihmislaji onnistunut ennenkin pitkällä matkallaan luola-asunnoista nykyisyyteen, vieläpä ilman sähköä ja puolijohteita.

Joku taho kirjoittaa aina AI-sovelluksen ohjelmiston, ja sillä on todellinen valta tähän tiedon jakamiseen ja sen muotoon ilman minkäänlaista kontrollia informaation oikeellisuudesta. Tuo taho voi olla julkinen (valtio, tiedeyhtieisö, yritys) tai salainen/salattu organisaatio. 

OpenAI jakaa nyt auliisti ChatGPT-sovellusta ilmaiseksi ja muuttaa sen todennäköisesti maksulliseksi, kun koukussa on riittävän monta sataa miljoona ihmistä. Kiinaan ei ChatGPT-sovellusta ole avattu.  Siksi Kiinan johtavat ohjelmisto/web-talot, joista emme ole ehkä koskaan kuulleetkaan, koodaavat kilvat "koukkauksia" ohi OpenAI:n; Baidu iFlyTech, Huawei, Tencent, Inspur Information, Taobao yms. ChatGPT, ChatBot yms. AI-sovellukset ovat jo arkipäivää Kiinassakin. Mukana ovat virtuaaliset ulkomaiset puhelinnumerot, joilla saadaan tunnistusportti myös Kiinan ulkopuolisiin sovelluksiin. Näppärää.

Kiinan hallituksen yksi strategisista informaatioteknologian tavoitteista on  "Johtava asema keinoälyssä l. AI:ssa ja informaation kontrollointi". AI:n tuottamaa dataa on hallituksen yhä vaikeampi  kontrolloida, mutta samalla informaation sisältöön vaikuttaminen on myös tehokkaampaa. Insinöörit siis kuriin ja koodaamaan "oikein"! 

Villi arvaus; Kiina tarjoaa näitä ajatuksen ja mielen muokkaustyökaluja kaikille halukkaille kolmannen maailman maille. Esim. FOCAC (Kiinan ja Afrikan yhteistyöfoorumi) on erinomainen väylä kaikkeen vaikuttamiseen Afrikan mantereella.

Ei ChatGPT:n kontrollointi ja siivoaminen ole helppoa OpenAI:lle ja muilla länsimaisille toimijoillekaan. Keniassa on suuri "sensurointikeskus", jossa iso joukko it-ammattialaisia siivoaa ChatGPT:n pahimpia ylilyöntejä. Työntekijän palkka on alle $2 USD per tunti, joten jonkinasteinen riisto on luikerrellut interweb-businekseenkin. Voi vain arvailla, minkälainen ase em. sisällön oikeinkirjoitus on Kremlille. Venäjä pyrkii ehkä vieläkin voimallisemmin valvomaan ja ohjaamaan kansalaisille tarjottavaa tiedon tulvaa.

"Minkä kirjoitin, sen kirjoitin", lausui Pontius Pilatus Jeesuksen ristillä n. 2000 vuotta sitten kirjoitettuaan tekstin, jonka latinankielinen lyhenne on kautta maailman tunnettu "INRI". 

Nyt ei enää voi olla varma, kuka on kirjoittanut ja kenen ohjeiden mukaan. 

 

PS. Tämä kolumni on kirjoitettu luomumenetelmällä.

Herää Länsi

 

Olen viimeksi vieraillut Kiinassa 12 vuotta sitten. Vuosikymmenien mittainen työrupeama Aasiassa ja etenkin Kiinassa on muovannut ja varmaankin vinouttanut käsitykseni tuosta valtavasta maasta ja kansantaloudesta. Maan poliittisen totuuden periaatteen ja puolueen ehdottaman ylivallan merkitys jää helposti unohduksiin, myös minulta. 
Kiinan nopean talouskasvun aikakausi Deng Xiaopingista aina nykypäivän keisarilliseen Xi Jinpingiin aiheuttaa vauhtisokeutta.
 Päätin Kiinan Kansankongressin 2023 aattona päivittää ymmärrykseni lähelle nykypäivää. Siispä perustin yhden miehen "paastonajan lukupiirin" ja tuuletin käsityksiäni idän suurvallasta.

Teoksiksi valikoitui lyhyen kirjallisuuden digipenkomisen jälkeen:
1. Mari Mannisen ”Kiinalainen juttu” - artikkelisarja harhaluuloista Kiinasta
2. Uusi Keisari -kirja, joka nivoo Xi Jinpingin elämänkaaren, ja hänen lähipiirin mielenkiintoisesti Kiinan lähihistoriaan. "CV" on kuin suoraan diktaattorin aapisesta.
 
En lähde ruotimaan Kiinan nykytilannetta, koska lopputulemani olisivat kuitenkin vääriä tai muuten epämiellyttävää luettavaa. Jatkotehtäväksi olen antanut itselleni Kiinaa koskevan tiedon virran tarkkailua eri viestimistä hiukan uusin ajatuksin.
Jos aihe kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan hämmästelemään. Oppaana ovat maailman johtava, keskusjohdettu, talousjärjestelmä ja sen aina oikeassa oleva johto.
 
Me, rajallisen ymmärryksen ihmiset, olemme täynnä vääriä oletuksia ja vanhentuneita ajatuksia. Historiaa kirjoitetaan joka päivä, mutta kirjoitustapa vaihtelee. Jotkut kirjoittavat historiansa aika-ajoin uudestaan, kulloistenkin vallanpitäjien eduksi.

Herää Länsi, Itä ravistelee sinua. On aamu jo iltana heillä.

 

 

Artificial (virtual) is the new reality

pic. BBC

Will the Nobel Prize in Literature and the Finlandia Literature Prize  go to ChatGPTs and publishers rewriters in 2030?

 

The market trial of machine "written books" seems to be innocent. Books for minors are ”just books” and crime books are ”just popular fiction”. However, we are blurring the line between human and artificial text production, machine writing. 

Automated writing has very little to do with literature and human thought process. However, humans have always been innovative to mechanize their routine tasks. See the picture above: Antikythera, a mechanical calculator from Greece, second century B.C.! 

Writing is a routine task - thinking behind words is not! 

 

https://www.reuters.com/technology/chatgpt-launches-boom-ai-written-e-books-amazon-2023-02-21/?utm_source=Sailthru&utm_medium=Newsletter&utm_campaign=Technology-Roundup&utm_term=022223

 

-quote-

”There were over 200 e-books in Amazon’s Kindle store as of mid-February listing ChatGPT as an author or co-author, including "How to Write and Create Content Using ChatGPT," "The Power of Homework" and poetry collection "Echoes of the Universe." And the number is rising daily. There is even a new sub-genre on Amazon: Books about using ChatGPT, written entirely by ChatGPT.”

-quote ends-

 

Netflix add last year tells where we are going: "Streaming is reality."

 

Publishers are actively editing already published books to make the text more appealing to and acceptable to contemporary readers (text and audio). No n-words, no f-words, no racist expression etc. 
I wonder how the big audience can get create their own impression how the world looked and sounded like during grandparents time and beyond. The danger is that the big turning points and game changing events in the world history are styled to meaningless entertainment, like the entertainment muzak in the malls and shopping centres.

 

https://www.theguardian.com/books/2023/feb/21/publisher-of-roald-dahl-books-in-french-no-plans-for-rewrite

 

For the Finnish speaking audience, who do not like to read texts anymore but to ”read audiobooks”.

Hei suomalaiset, jotka ette jaksa/halua lukea enää tekstejä, tässä lyhyt johdatus koneen muodostamaan tekstiin, kuten ChatGPT:  https://areena.yle.fi/podcastit/1-61894955

 

I am not at all against the use of machine writing. I would love to get rid off the not-so-funny made in China instruction manuals, where the reading requires sometimes good imagination and language skills. No wonder folks use Youtube as manuals for everything.

 

Keep writing, keep reading, keep being critical of what you read!

PS. This was written without AI assistance. Even the spell checker was turned off! It´s me, and only me.

 

Suomen luonnon ennallistaminen - päättymätön tarina

Kun Egyptin ilmastokokous loppui marraskuussa 2022, ryhdyin hahmottelemaan tätä kirjoitusta koskien luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Sitten vastaani tuli informaatiotsunami. Ensin julkaistiin EU:n ehdotus ennallistamisesta, sitten Suomen luonnonsuojelulain muutos. Tästä syntyi hallitusdraama, jossa luonto jäi katsomoon kun valtioneuvoston puoluejohtajat ryhtyivät käyttämään poliittista perusosaamistaan, kostoiskuja ja vastaiskuja. 

Joulukuinen YK:n Luontokokous Kanadassa lisäsi uusia sävyjä kaleidoskooppiin. Joulun alla tekivät mm. Suomen hallitus, puoluetoimistot, palkatut viestintätoimistot, ajatuspajat, Suomen ilmastopaneeli, luonnonsuojelujärjestöt, MTK, metsäteollisuus, oppositiopuolueet ja etenkin media parhaansa sekoittaakseen kansalaisten ajatukset vieläkin tehokkaammin.  Julkilausumia ja tavoitejulistuksia suoltavat kansainväliset foorumit lisäsivät vettä myllyyn.

Mitä syvemmälle olen sukeltanut suomalaisten ja kansainvälisten poliitikkojen ja asiantuntijoiden lausuntoviidakkoon, sitä enemmän tulee vastaan vastakkainasettelu luontoarvot vs. ikuisen talouskasvun eetos. Demokraattisen lainsäädäntötoimen kompleksisuus ja hitaus antaa kaikille kiinnostuneille runsaasti peliaikaa. Pelin henki on "rätten att resonera" l. kaikille pitää antaa tilaa keskustella asioista uupumukseen saakka.  Lisäksi lainsäädäntöelin (lue: Suomen eduskunta) ei ole ollenkaan kartalla, mitä on jo  säädetty luonnon ja ihmisen keskinäisestä suhteesta. Jokainen uusi lainsäädäntötyö tuntuu olevan irti historiasta ja jo vahvistettujen lakien reunaehdoista. Jälleen kerran perustuslakivaliokunta on laitettu paljon vartijaksi. Tämä portinvartijajoukko on kuitenkin "vain" neljäksi vuodeksi valittu paimenpoikien (paimenhenkilöiden) ryhmä.

Tämä, noin kaksi kuukautta kestänyt asioiden tutkiminen, taustatiedon kerääminen ja uutisvuon seuraaminen ovat olleet hankala haaste. Argumentit ja väittämät lentävät eri suuntiin ja kovin eri nopeuksilla. Kokeilen kuitenkin jäsennellä laajaa asiakokonaisuutta samalla yrittäen "pitää katseen pallossa" l. luonnossa.

 

Mikä on metsiemme määrä ja laatu?

Suomen pinta-alasta on n. 200´000 km² puiden peitossa, ts. maassa on 14,5 mrd puuta l. 72´000 puuta per km². Metsämme ovat nuoria ns. talousmetsiä. Yli 400-vuotiaita puita on arviolta 1,4 milj. kpl, toisin sanot yksi promille, 1/1000.

- Natura -lehti 2015

 

 

Suomen maankoostumus

 

 

 

 

 

Mies metsähän menevi

 

Suomen metsien määrästä, kasvusta ja hakkuumääristä on yhtä monta mielipidettä, kuin on kommentoijaakin. Alla esimerkkejä, yrittäkää pysyä kartalla.

 

 

 

 

 

Maa- ja Metsätalousministeriö

 

MMM dataa:  https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat

Suomen metsävarat

Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,5 miljoonaa hehtaaria.

Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 103,5 miljoonaa kuutiometriä (VMI 13). Tilastotietojen mukaan vuonna 2021 puuston vuotuinen kokonaispoistuma oli noin 92 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymä oli kaikkiaan 76 miljoonaa kuutiometriä, josta noin 87 prosenttia ohjautui metsäteollisuuden käyttöön ja 13 prosenttia energiapuuksi eli lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi.

Puuston kokonaispoistuma sisältää hakkuiden lisäksi hakkuutähteestä metsään jäävän runkopuun sekä metsään jäävän luontaisesti kuolleen runkopuun. Nämä erät olivat vuonna 2020 yhteensä noin 16 miljoonaa kuutiometriä.

Luonnonvarakeskus LUKE 

LUKE (MMM:n alainen tutkimuslaitos) tekee ansiokkaasti joka toinen vuosi suuren kartoituksen metsävaroista, puumäärästä, omistussuhteista jne. Inventaario on avoin tietokanta, myös meidän poliittisen johtomme käyttöön:  https://www.luke.fi/fi/tilastot/metsavarat

On merkillepantavaa, että MMM tarkastelee metsiä resurssina, kaupallistettavina luonnonvaroina, LUKE:n raportointi on objektiivisempaa joskin resurssitalous on johtolankana.

LUKE:n teesi: Suomalaisia metsävaroja käytetään kestävästi, jotta myös tuleville sukupolville turvataan metsien aikaansaamat hyödyt. ("hyötyjä" ei LUKE määrittele)

 Alla pari havainnollista kuvaa siitä, kuinka erilainen on metsän merkitys eri osissa maatamme.

©Luonnonvarakeskus, 2021. ”Monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin (MVMI) kartta-aineisto 2019”

Metsän tilavuus m3, Jyväskylänseutu

Metsän tilavuus m3 Turunseutu

 

Metsänomistus

 Suometsät - Luke  https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/suometsat/suometsien-puuntuotanto-ja-ymparistovaikutukset

Suomen metsät ovat muiden läntisen Euroopan maiden tavoin pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden omistuksessa. Etelä- ja Keski-Suomessa yksityiset henkilöt omistavat noin 3/4 metsistä. Valtion metsät sijaitsevat pääosin Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Suomessa on suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä 2,9 miljoonaa hehtaaria, eli 12,6 prosenttia metsäpinta-alasta (metsä- ja kitumaan pinta-alasta). Täysin hakkuiden ulkopuolelle suojeltuja metsiä on 2,4 miljoonaa hehtaaria eli 10,6 prosenttia metsä- ja kitumaan kokonaispinta-alasta.

Suometsiä ovat kaikki turvemaalla kasvavat metsät ja niistä käytetään myös nimitystä turvemaametsät. Suometsistä ojitettuja on 4,7 ja ojittamattomia 0,8 miljoonaa hehtaaria. Suometsien osuus Suomen metsien kokonaispuustosta on noin 23 prosenttia ja puuston kasvusta ja hakkuista noin 20 prosenttia. Suometsien osuuden hakkuumahdollisuuksista on arvioitu hieman kasvavan 2030-luvulle saakka.

Alueellisesti suometsien puuntuotannon merkitys vaihtelee. Merkitys on suurinta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, jossa noin 37 prosenttia metsämaasta on ojitettua turvemaata. Valtaosa suometsistä on kasvatusvaiheessa, mutta uudistuskypsien metsien osuus on voimakkaassa kasvussa.

Ojitetut suot

 

 

Ojitettujen soiden osuus metsätalousmaasta

Alueluovutuksia ihmiseltä takaisin luonnolle

 

MTK julistaa johtaja Juha Marttilan suulla, että Suomen on vastustettava ponnekkaammin EU:n ennallistamisohjelmaa. Vastustusta ilman todella konkreettisia, toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, joilla n. 1,2 milj. km² Suomen "osuus" ennallistamisessa voitaisiin toteuttaa maa- ja metsätalouden hyväksymällä tavalla. 
Mistähän tuo 1,2 milj.km² "valloitetaan"? Suomen pinta-ala on 338´440 km².

 

Jos kyse on 20% ennallistamisesta maan kokonaispinta-alasta. Ts. Suomessa vaade on 67´688 km². Jos 20% ennallistamisala lasketaan metsämaasta (263´000 km²; ns. hyvä metsämaa ja kitumaa yhteensä), on vaade 52´600 km² .

20% pinta-alasta       

20% metsämaan pinta-alasta

Kuvissa olen sijoittanut ennallistamisalat tarkoitushakuisesti maakuntiin, joissa on niin vähän äänestäjiä, ettei vastarinta demokraattisessa päätöksenteossa ole liian äänekästä tai haitaksi Suomen hyvälle EU-imagolle. Jätin Lapin rauhaan, koska en halua sotkea saamelaiskäräjiä ja alkuperäiskansojen oikeuksia tähän EU-soppaan.

 

EU asettaa tavoitteet pinta-alamittarilla, vaikka kaikki tietävät ettei ole edes teoriassa mahdollista Etelä-Euroopan maissa toteuttaa suojelutavoitteita tällä tavoin. Pinta-alaperusteinen tavoite (20%) on absurdi, ja sitä tulee pyrkiä muuttamaan tai ainakin määrittelemään se maakohtaisesti.

 

Huom. Kanadan ympäristökokouksen loppuasiakirjassa puhutaan jo 30% maailman pinta-alan (maat ja vedet) rauhoittamisesta!

 

"Valitsemalla ennallistamisalueiksi vain syrjäisiä alueita ei suojaa Suomen metsiä ilmastonmuutoksen vaikutuksilta."
Tuomas Haakala, metsien häiriöekologian apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto. 

Ilmasto on ekosysteemi ilman rajoja.

 

 

Suomalainen metsäharha

 

Suomen vanhojen metsien määrä on puolittunut sadassa vuodessa 1917-2017. Luonnontilaiset metsät ovat edelliset sukupolvet tuhonneet. Niitä emme takaisin saa nykyisen elämänmuodon ja elintason jatkuessa. Niin, ja älkää unohtako sitä pyhää talouskasvua! Metsänhoidon ymmärretään tarkoittavan talousmetsien metsänkasvatusta.

 

https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/metsat/me8-metsien-ikarakenne

 

Suomen talousmetsät hakataan pääsääntöisesti liian nuorina. Ei ihme, 

että sahatukeista on pulaa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008702429.html

https://yle.fi/a/74-20011324

Keskisuomalaisen toimittaja Manu Hulkko teki ansiokkaan artikkelin 11.12.2022 "Meijän Mehtät",  tarkasteltiin Metsähallituksen Metsätalous Oy:n hakkuista Jyväskylän seudulla.  Hakkuut eivät olleet ilmoittetujen suunnitelmien mukaisia ja päätehakkuita löytyi runsaasti.

Lukijoille, joille metsätalouden alkutuotanto (metsien hakkuu) ei ole tuttua, artikkeli on hyvä ABC. https://www.ksml.fi/paikalliset/5582888

Artikkelin avoin kysymys on valitettavan ajankohtainen: "Valtion perämetsiä vai peräaukkoja?"

Alla VTT:n tekemä laskelma tilanteesta, jossa metsänomistajalle maksettaisiin hiilensidonnasta l. hakkuuvälin pidentämisestä. (Maaseudun  Tulevaisuus 11.1.2023)

 

Ennallistamistavoite tarkoittaa Suomessa vääjäämättä talousmetsien, ojitettujen suoalueiden, merenrantojen ja makeavesialueiden kosteikkojen ja vedenlaadun konkreettisten tavoitteiden uudelleen määrittelyä. Ennallistettu metsähehtaari ilman vireää ekosysteemiä juuri se "metsämuseo", josta metsäteollisuus varoittaa. Siellä on puita, mutta ei ekosysteemiä, siis luontoa. 

 

Hallituksen enemmistölle on ilmastonmuutoksen ja sen heijastusvaikutusten torjunta ok, kunhan talouskasvua ei vaaranneta millään tavoin. Pääministeri Marin (HS 30.10.2022) : Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen riittävyys ovat tärkeitä , mutta talouskasvu, tuottavuuden kasvu ja niiden diskonttaaminen palkkoihin tulevat ensin.  Marin puhuu, mitä hänen äänestäjänsä haluava kuulla.

 

MT-lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen nousi Politiikkaradion studiossa 22.12. seisomaan ja puolustamaan metsäteollisuutta ja metsänomistajia. Hän vaati ennallistamisen ja hiilinielujen laskelmiin otettavaksi kaikki maankäyttö. Sen syvällisempää pohditaan ei asiasta käyty, mutta asioiden hämmentäminen onnistui. Tässä haukuttiin väärä puuta. Ei suomalaista talonpoikaa aivan kaikesta onnistuta syyllistämään, vaikka kovasti yritetäänkin. Metsänomistajia ovat yhtä lailla kaupunkilaisetkin!

 

 

Metsävarojen mittaus l. taksonomia

 

Ministerit Ohisalo & Kurvinen / Politiikkaradio 4.11.2022 ; "Ei ole tiedossa luonnonmetsien määrää ja ennallistamiskelpoisen metsämaan pinta-alaa." Muutenkin keskustelu pyöri agendalla "selvitystyöt ovat käynnissä, pyrimme siihen ja tähän." Tietoa kyllä on tarjolla. Esimerkiksi Metsähallitus on jo 2011 tehnyt seikkaperäisen raportin ja oppaan. Siis yli 10 vuotta ennen kuin EU heräsi ennallistamishankkeeseen! "Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon opas"  https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Bsarja/b157.pdf . Lisäksi mm. Luonnonvarakeskus LUKE, Ympäristöministeriö ja Maa- ja Metsätalousministeriö ovat jo vuosi tehneet tiheällä kammalla selkokielisiä raportteja, selvityksiä, oppaita koko luonnon ekosysteemin tilasta ja "korjaussarjoista", jotka soveltuvat Suomen luonnon eri kasvutyyppeihin. Minkälainen lienee työtyytyväisyys em. virastoissa, kun esihenkilöt sotkeutuvat päivänpolitiikan kiemuroissa ja unohtavat faktapohjaisen päätöksenteon (fact based management) perusteet?

 

EU komission puheenjohtaja, Ursula von der Leyen kertoi vierailullaan Suomessa 24.11.2002, että 40% Euroopan alueesta ei ole vielä taksonomian piirissä. Eipä taida olla Suomessakaan täysin tiedossa metsävarat.

Metsähallitus (MH:n Metsäteollisuus Oy) on jarruttanut valtionmetsien taksonomiatietoja vedoten kilpailutekijöihin, HS 5.1.2022. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008504351.html

Tästä mittaamisesta saadaan vielä pitkällinen kiistely ja niitä tulkintaerimielisyyksiä.

 

Aavistushakkuut jatkuvat

 

Ennallistaminen pelko on tunnetila, jota ei noin vain pyyhitä pois. Metsänomistajan hoitosuhde/hoivasuhden on aina ollut (Lipposen metsäverouudistukseen saakka) ollut henkilökohtainen asia. Nyt tietoisuus, että "jostakin Brysselistä tai Strassbourgista" sanellaan toimenpiteet mitä suomalaisiin metsiin tulee tehdä on pelottava asia. Ei Ei ole ihme, että anttirokat ympäri Suomen ovat teroittaneet pokasahat ja kirveet  ja rynnänneet metsiin mentaliteetilla: "Hakataan prkle, kun vielä voi!".

 

Jo muutaman vuoden jatkuneet ns. aavistushakkuut jatkuvat kaikkialla Suomessa.

Syyt hakkuisiin vaihtelevat metsänomistajan talousmetsänhoidon vaatimusten, tulotavoitteiden, verotuspelkojen ja nyt ennallistamispeikkojen sekasotkuna.

Metsäteollisuuden sparraus ja markkinointi lisää painetta metsänomistajien päissä, ja turvaa sellukattiloidenkin paineistuksen. 

Metsäteollisuus ja Metsähallitus ovat merkittäviä metsänomistajia. Yhteinen huoli ja epäluottamus maan hallitukseen ja EU-virkamiehiin yhdistänyt ko. toimijat. Aavitushakkuita tekevät myös ko. tahot, ja lehdistö kertoo kokonaisten saarien ja metsäalueiden pikaisesta parturoinnista, lain puitteissa toki, mutta mutta. https://dynamic.hs.fi/a/2021/hakattumielenmaisema/

 

 

 

Metsähallituksen Metsätalous Oy on liittynyt aavistushakkuiden toteuttajien laajaan joukkoon. Viimeksi Aalistunturin alueella. Ylen A-Studiossa 23.1. Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja esitteli dronevideolla "harvennushakkuita". No, jos 4/5 puista poistetaan, niin onhan se todella harvennushakkuita. Siinä vaan siirretään talousmetsän tuottoja 30-50 vuotta eteenpäin. Tosin aluetta kaavaillaan myös luonnonsuojelualueeksi. Aavistus elää.

 

Yle uutisoi 24.1. neuvokkaista metsänomistajista, jotka osaavat siirtää hakkuiden laillisuusvastuun pois itseltään. Harvennuksen määrä on katsojan silmässä.

https://yle.fi/a/74-20013502

 

Esimerkkejä hakkuiden "suojavyöhykkeistä" ja "mekaanisesta metsänpohjan muokkauksesta"

 

Raaskansaari, Keuruu 2021

 

Päätehakkuun (avohakkuun) syväauraus Pudasjärven Kivarissa

 

 

 

Metsäteollisuuden puheenvuoro

 

Käsi pystyyn: kuka ymmärtää taksonomiaa? 7.7.2022 https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/kasi-pystyyn-kuka-ymmartaa-taksonomiaa

Taksonomia tulee nyt kovaa vauhtia lehtien sivuilta ja lainsäädäntöpöydiltä elävään elämään. EU-parlamentti hyväksyi eilen keskiviikkona 6.7. ydinvoiman ja maakaasun ”vihreän leiman”. EU-komissio oli jo vuoden alussa esittänyt, että ydinvoima ja maakaasu voidaan sisällyttää EU:n vihreiden sijoituskohteiden eli taksonomian listalle.

Taksonomia on sijoittajille ja investoijille rakennettu luokittelu siitä, mitkä rahoituskohteet ovat ympäristön kannalta kestäviä, ”vihreitä”, ja rahoittajien kannalta tällä hetkellä houkuttelevampia kuin ei-vihreät kohteet.

Taksonomiaa EU-alueelle on ajanut erityisesti finanssiala, joka on jo päässyt maistamaan, miltä tuntuu raportoida taksonomian mukaisia taloudellisia toimintoja. Muut alat tulevat seuraamaan perässä. Halu ymmärtää taksonomiaa ja täyttää EU:n asettamat vaatimukset on Suomessakin kova.

‍
Tässä vaiheessa prosessia on kuitenkin aiheellista kysyä, ymmärtääkö kukaan täysin taksonomiaa ja ovatko valmistellut lukuisat kriteerit riittävän yksiselitteiset.

Ulkoministeriötaustani vuoksi EU-byrokratian kiemurat ovat minulle tuttuja, mutta taksonomia onnistuu silti hämmästyttämään.

Ulkoministeriötaustani vuoksi EU-byrokratian kiemurat ovat minulle tuttuja, mutta taksonomia onnistuu silti hämmästyttämään. Kertauksena todettakoon, että EU:n taksonomian tarkoitus on ohjata yksityistä rahaa ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin kohteisiin. Taustalla on EU:n pyrkimys yltää YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Tämä ei onnistu ainoastaan julkisella rahalla, vaan EU tarvitsee yksityisen sektorin mukaan yhteisiin talkoisiin.

Yritysten talousraportoinnista vastaavien tulee jatkossakin olla valmiudessa, sillä EU-koneiston toimintaa on seurattava silmä kovana tänäkin vuonna. Emmehän halua, että mitään pääsee lipsahtamaan Suomelta ohi, kuten kävi viime vuonna maan hallituksen muodostaessa tuskallisen kauan kantaansa ilmastotaksonomiaan. Tällä kertaa myös päättäjien on syytä pitää silmät auki ja korvat höröllä Brysselin suuntaan.

Alkuvuodesta moni yllättyi, kun fossiilinen energianlähde maakaasu oli ennakkotietojen mukaan saamassa "vihreän leiman" komissiolta. Samoin oli käymässä ydinvoimalle, joka ei monista hyödyistään huolimatta ole täysin ongelmaton energiantuotantokeino. Onneksi ainakin Suomi on esimerkillinen edelläkävijä ydinjätteen loppusijoituksessa. Kuitenkin kesäkuussa asiaa käsitelleet ympäristövaliokunta (ENVI) ja talousvaliokunta (ECON) äänestivät yhdessä kumoon maakaasun ja ydinvoiman taksonomiakelpoisuuden. Eilen asiaan sitten otti kantaa Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyen ydinvoiman ja maakaasun vihreiksi.

Tavoite kestävämmästä EU:sta on kunnioitettava, mutta prosessi on pahasti politisoitunut ja olennainen, tiedepohjainen päätöksenteko on päässyt unohtumaan. Ranskan ja Saksan poliittinen lehmänkauppa ydinvoimasta ja maakaasusta on oivallinen esimerkki tästä.

Täytyy muistaa, että ydinvoima ja maakaasu ovat tärkeitä energianlähteitä suomalaiselle ja eurooppalaiselle teollisuudelle, eikä niiden korvaaminen ole yksinkertaista. Olisikin! Silloin EU:n strategisen energia-autonomian turvaaminen ja venäläisestä energiasta irrottautuminen olisi paljon helpompaa.

Kesälukemiseksi odotimme komissiolta myös delegoidun säädöksen luonnosta jäljellä olevista neljästä ympäristötavoitteesta. Näihin kuuluvat myös biodiversiteettiin ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet, missä asetetaan kriteerejä esimerkiksi pakkausmateriaaleille. Säädös on tärkeä Suomen ja suomalaisen metsäteollisuuden kannalta. Toivomme komission huomioivan kestävän suomalaisen metsänhoidon sekä kannattavan metsäteollisuuden ja puupohjaisten pakkausmateriaalien tarjoamia kestäviä ratkaisuja. Kuten usein EU:n byrokratian rattaiden pyöriessä käy, asia on edennyt jäljessä suunnitellusta aikataulusta. Näillä näkymin luonnos julkaistaan vasta syksyllä. Se onko siinä koko paketti mukana, on edelleen epävarmaa.

Sitä odotellessa kirjoittaja tekee syväsukelluksen taksonomian kiehtovaan maailmaan. Taksonomiaan intohimoisesti suhtautuvat asiantuntijat ja harrastajat saavat halutessaan ilmiantaa itsensä keskustelemaan kanssani asiasta. Ehkä silloin löytyy myös vastaus otsikon kysymykseeni.

 

 

Metsähallituksessa voidaan pahoin

‍Lapin Kansa 19.1.2023

 

Viittasin jo edellä valtionhallinnon huonoon sisäiseen informaationkulkuun metsäntutkimuksessa ja kartoituksessa. Yllä on tulosvastuullisen johtajan purskahdus, koska valtio vaatii tuloutusta valtionmetsistä, toisaalta kansalaiset haluavat metsiltä jotakin vallan muuta kuin kirstun täytettä.

 

 

Puheenvuoro Satakunnasta

 

Lauri Kattelus, Laitilan kaupunginjohtaja

30.11.2022

Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamiseksi sisälsi uuden 64 §:n, joka koski uhanalaisten luontotyyppien määrittelyä ja 65 §:n, joka puolestaan koski uhanalaisten luontotyyppien huomioon ottamista päätöksenteossa.

Esityksen mukaan uhanalaiseksi luontotyypiksi voitaisiin siis säätää sellainen luonnonvaraisesti maassamme esiintyvä luontotyyppi, jonka riski hävitä luonnosta on Suomen luontotyyppien kansallisen uhanalaisuuden arvioinnin mukaan vähintään korkea. Uhanalaiset luontotyypit määriteltäisiin Kansainvälisen luonnosuojeluliiton (IUCN) kehittämän Red List of Ecosystems -menetelmän mukaisesti. 

Ehdotettu uhanalaisten luontotyyppien määrittely helpottaisi suojelutyötä ja selkeyttäisi uhanlaisten luontotyyppien huomioimista erityisesti viranomaisten päätöksenteossa. Lailla säädetyt perusteet määrittelylle toisivat luontotyyppien suojelulle tarvittavan selkänojan. Määrittelyn perusteiden säätäminen laissa parantaisi muidenkin lakien ennakoitavuutta ja nostaisi luontotyyppien suojelua oikealle säännöstasolle. 

Luonnonsuojelulain perusteisiin nojaavat määritelmät antaisivat viittausmahdollisuuden muissa erityislaeissa, joiden perusteella erilaisia ympäristöä ja luonnonvarojen käyttöä koskevia viranomaispäätöksiä tehdään. Säännös voisi siis ensinnäkin yhdenmukaistaa eri lakien tulkintaa, sekä tietyisti parantaa uhanlaisten luontotyyppien suojelua tarjoamalla lain tasolla säädetyt perusteet ja asetuksessa yksilöidyt luontotyypit selkeästi saataville. 

Määrittely yhdenmukaistaisi luontotyyppien suojelua perinteisen luonnonsuojelun ytimeen kuuluvan lajien suojelun kanssa. Laajasti hyväksytty ajatus on, että mikäli jollain eliölajilla on riski hävitä luonnosta, niin se saa suojelua. Sama ajatus laajennettaisi koskemaan myös erilaisia luontotyyppejä.

Ymmärrys ekosysteemeistä on kasvanut ja tieteellinen osaaminen mahdollistaa entistä tarkemmat määrittelyt. Erilaisia luontotyyppejä on siis mahdollista tunnistaa ja määritellä niiden uhanalaisuuden perusteella. Pelkkä yksittäisten lajien suojelu ei enää nykykäsityksen mukaisesti riitä, vaan huomiota on kiinnitettävä koko ekosysteemiin. Myös sen haavoittuvimpiin ja harvinaisimpiin luontotyyppeihin. Monimuotoisuus rakentuu palasista, joista jokaista tarvitaan.

Nämä kaksi pykälää eduskunnan ympäristövaliokunta pyyhki kuitenkin lakiesityksestä pois. Sen verran paksu riita luontotyyppien suojelusta syntyi, että se repi myös hallitusrintaman rikki. Konnan rooliin hyppäsivät tällä kertaa hallituspuolueista keskusta yhdessä opposition kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa. Pykälien poistamista ja luonnonsuojelulain uudistamisen merkittävää vesittämistä on vaikea ymmärtää. 

Keskustalaisia huolettaa ääneen lausutusti ehdotettujen pykälien mahdollinen rajoittava vaikutus metsien hakkuuseen. Muina perusteluina valiokunnan suunnalta on kuulunut mm. pelko pykälien aiheuttamasta mahdollisesta oikeudellisesta epäselvyydestä tai tulkintaongelmista. Ainakin jälkimmäiset perustelut kuulostavat luonnonsuojelulain yleisluontoisuuden ja toisaalta sen muuta eri aloja koskevaa yksityiskohtaista lainsäädäntöä täydentävän, tukevan ja informoivan roolin takia erikoisilta ja lain luonnetta sekä tavoitetta ymmärtämättömiltä.

HE:n 64 § ja 65 §:n poistaminen näyttääkin pelkurimaiselta pään työntämiseltä lähimpään tuija-aitaan tilanteessa, jossa kyllä tiedetään, että luontotyyppien suojelulla on tärkeä rooli koko luonnon monimuotoisuuden suojelussa, mutta pelätään käytännön suojelutyön mahdollisia rajoittavia vaikutuksia ihmisen toimintaan.

On nimittäin varmasti niin, että mitä suurempi määrä erilaisia lajeja ja luontotyyppejä suojellaan, sitä enemmän se rajoittaa ihmisen toimintaa. Rajoittaminen – eli toisin sanoen luonnon suojeleminen – kun on näiden luontoa puolustavien säännösten tarkoitus.

 

 

 

 

 

 

Mikä neuvoksi?

 

Myönnän, olen edellä kärkevästi tuonut esille suomalaisen tavan puhaltaa yhteen hiileen ja hoitaa luontoa - tai siis unohtaa luonto oman tai oman intressiryhmän edun nimissä. Koska jatkuva sormella osoittelu johtaa vain mielensäpahoittamiseen ja voimakkaaseen puolustusreaktioon, niin yritetäänpä löytää edes jonkinlaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Pelillistäen "etsitään pakotalon ulospääsyvinkkejä".

Ongelmavyyhti on kompleksinen: ilmastonmuutos, monimuotoisuuden turvaaminen, ennallistaminen, flora-fauna-homosapiensis -elinympäristön parantaminen. 

Aivan kuten kasvihuonekaasupäästöissä, ehdotetaan ennallistamiseen eräänlaisia kompensaatio/sakkomaksuja per EU-maa. Suomelle kaavailtu korkein summa vaihtelee 930 milj.€/vuosi ja yli miljardi € per vuosi riippuen keneltä asiaa kysyy.
Pieni ihminen ei oikein ymmärrä, miksi pitäisi maksaa jonnekin yhteisen hyvän EU-kassaan vaikka ennallistaa ponnekkaasti omassa maassaan. Ekologinen kompensaatio on itse asiassa aneiden ostamista. Monialayhtiöt maksaisivat mielellään kompensaatiokorvauksia johonkin toiseen kohteeseen/maahan, kunhan omaan taloudelliseen toimintaan ei puututa! 

Rahaa siirtyy ennallistamisprosessissa, se on varmaa. Kuka nyt maksaa ja kuka on saamapuolella? Miksi ei jatketa jo toimivaa, tosin sekavaa, suomalaista ennallistamisohjelmaamme ja sanota EU:lla että pysykää pois mailtamme? METSO-ohjelman vapaaehtoiset ja määräaikaiset 10 vuoden ympäristösitoumukset ovat olleet jo pitkään käytössä. HELMI-ohjelmassa on pitkä jono maanomistajia valmiina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Samoin ELY-keskusten tarjoamat 20 vuoden tai "ikuiset" ympäristönsuojelusopimukset ovat tarjolla kaikille maanomistajille.  https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/kemera-tuet/ymparistotuki

Mihin tarvitaan EU:n autoritaarista ohjausta? Vastaus: Keski-Eurooppaan, missä luonto on otettu ihmisten hyötykäyttöön todella tehokkaast. Esim. Saksasta tuskin löytyy aariakaan maata, johon ei ihmisen lapio ja kirves olisi koskenut. Jospa jokainen EU-maa hoitaisi luontoasiat paremmalle tolalle omista lähtökohdistaan, eikä kaikille pakotettaisi samaa "joulupiparimuottia".

 

Talven keskusteluissa on valtiovalta ilmaissut tukeaan Ruotsin uuden hallituksen tahtotilalle lakkauttaa ympäristöministeriö. Suomessakin on jo julkisuuteen tuotu ajatuksia siitä, miten ympäristöministeriön toimiala ja vastuut pilkotaan ja siirretään osaksi MMM:n ja TEM:n organisaatioihin. Kevään vaaliteltoille tämä teema tulee varmasti.

 

Lobbauskampanja METSIEN SUOMI  1/2023

 

Hämmästyin, kun verorahoitteisille Yleisradion TV-kanaville ilmestyi metsäteollisuuden ja sen "sidosryhmien" lobbaus-tietoiskut" tai oikeammin mielikuvamainonta, että metsä kuuluu kaikille ja sille voi tehdä mitä halutaan. Mukana rahoittamassa olemme me kaikki veronmaksajat ao. sponsorilistan mukaisesti.

Yhteisellä asialla koko kansa, valtio ja teollisuus. Eihän tässä pitäisi olla mitään erimielisyyksiä ennallistamisen suhteen!

 

 

 

 

 

 

Taitaa mm. Vihreät De Gröna -puolue kiehua harmista. Heidän tunnettu edustaja sanoi Yle Puheen podcasts-haastattelussa 1/2023; tärkeimmät vastustajani ovat MTK ja Suomen Keskusta ja heihin kuuluvat metsänomistajat. 

 

Luonnonsuojelulain muutostaistelu, EU:n ennallistamisasetuksen pelkotilat, velkarahalla elävä Oy Suomi Ab ja yleinen turvattomuus on sekoitettu liisterimäiseksi

sekehedelmäsopaksi.

Laitan nyt pohdinnalleni pisteen (no hyvä on, pilkun) koska päättymätön tarina jatkuu, edelleenkin luonnon kustannuksella.