"Joka niemeen notkoon ja saarelmaan tahdon datakeskuksen pystyttää."
Uutisointi datakeskuksista on kiivasta. Polemiikki on jatkunut jo muutaman vuoden, ja aihe on varma aihe ensi kevään eduskuntavaaleissa. Olen tähän koonnut "välitarkastelun". Useat esittämäni asiat täsmentyvät tai ehkä kumotaan, kun datakeskusten rakennusprojektit etenevät vauhdikkaasti. Päätelkää itse.
Lähde: https://www.hs.fi/visio/art-2000012267835.html
Tämä Data-Suomen kartta on jo todennäköisesti vanhentunut. Uusia datakeskusuutisia tulee joka päivä. Viimeisenä 23.9. Jämsän kaupunki / Winda Energy.
Sähköä kyllä riittää - riittääkö?
Tässä dataa: https://energia.fi/energiatietoa/energiantuotanto/
Kasvavaan energiakysyntään eivät riitä uusiutuvat energialähteet, eikä avuksi rajallisen kapasiteetin akkuvarastot. Ydinvoima ei ehdi avuksi rakennusviiveiden takia apuun ja Wärtsilän hybridigeneraattoreille on vuosien tilausjono.
Energiateollisuus on vahva uskossa. "Sähkömarkkinat toimivat" ja "Sähköä kyllä riittää". Näitä sloganeja hokevat ministeritkin kuorossa. Missä on subtanssi?
Sähkön tuotannon rajallisuus vs. datakeskusten kasvava sähköntarve polttava keskusteluaihe. Miten kysyntä ja kysyntäjousto toteutetaan? Tätä kysyy Fingrid ja investoi samaan aikaan kiivaasti sähkönsiirtoverkkoihin. Ennuste 5GWh:n datakeskusten energiatarpeesta lähivuosina on huolestuttava. Fingridin tj. on aidosti huolestunut; "Meiltä puuttuu jo nyt 1GWh säätövoimaa, koska tuuli- ja aurinkovoiman osuus on tuotannosta jo suuri (42%) eikä vesivoima yksin riitä säätövoimaksi. (A-Studio 22.9.2026)
Olemme reilusti edellä valtiovallan ja EU:n asettamaa tavoiteaikataulua uusiutuvan energian osuudesta maassamme. Tavoite vuodelle 2030 on 45%. Hyvä me, mutta unohtuiko energiantuotannon balanssi? Kukaan ei puhu enää energian säästämisestä, kuten vielä viimeisen energiakriisin aikaan.
Tulevan talven pakkaspäivän sähkönkulutus on arvioitu olevan n. 15 TWh. Kotimainen tuotanto kattaa n. 12 TWh. Erotus on ostettava Ruotsista tai Virosta. Vuosi 2027 näyttää synkemmältä koska useissa rakenteilla olevissa datakeskuksissa syttyvät valot. Kulutusjousto l. sähkön hinnan monikertaistumisen aiheuttama energian säästö ei koske datakeskuksia, joiden pitää toimia suunnitellulla teholla. Muutoin kaikkoavat asiakkaat.
Vesivoima säätövoimana on riittämätöntä. Hyväksyntä ns. pumppuvoimaloille Lapin tunturimaastossa kasvaa, vaikka kaikki tietävät (myös voimayhtiöt), että vahinko aralle pohjolan luonnolle on peruuttamaton. Tunturikurun täyttäminen vedellä vaatii toisen silmän ummistamisen. Eroosio ja humuksen kulkeutuminen valuma-alueen järviin ja jokiin lisääntyy ja lopulta Itämeri rehevöityy lisää. Jo nyt vesivoimaloita käytetään syklisesti tasaamaan sähköverkkoa, vaikka vesivoimala ei ole tarkoitettu on/off -ajoon. Alakanavat ja viimeiset luonnontilaiset jokiosuudet voimaloiden välissä rapautuvat ja rantoja ei voi turvallisesti enää käyttää.
Caruna vahvistaa siirtoverkkoaan. Toimitusjohtaja Tammivuori kertoo (Kauppalehti 23.9.) Carunan kaksinkertaistavan investoinnit vuoteen 2028 mennessä ja investointitahti on 1mrd€/vuosi 2036 saakka. Huom. Caruna ei tuota sähköä, vain siirtää sitä. Odotettavissa on reilut sähkön siirtomaksujen korotukset meille kaikille kuluttajille, koska Carunan espanjalainen omistaja Iberdola SA ei harjoita hyväntekeväisyyttä.
Datateollisuuden arvoketju
Lyhyt oppimäärä:
- sähköntuotanto, tuuli/aurinko/vesi/ydin/bio;
Alhaisen lisäarvon toimintaa, koska tuotteen tulee olla halpaa (Euroopan halvinta kuten mainostetaan). Lisäksi toimitusvarmuuden pitää olla 24/7/365. Maailma ei nuku koskaan, datakeskus ei jousta eikä pidä seisokkeja toisin kuin esim. paperitehdas.
- datakeskusten rakennustyöt, kotimaiset ja ulkomaiset rakennusyhtiöt;
Hetkellinen toimeliaisuuspiikki on tullut jo rakennusalalle = halleja, LVI, teitä yms. Koska projektit ovat suuria, ne kilpailutetaan ammattimaisesti ja EU-laajuisesti. Työllistävä vaikutus voi olla satoja mtv (miestyövuosia), mutta eihän kaikkea tehdä kerralla, vaan jaksottaen. Suomessa on tämän kirjoituksen hetkellä datateollisuudessa eri tehtävissä noin 5000 työntekijää. Toiset 5000 "tukevat toimintaa ulkomailta" kertoo datateollisuus.
- datakeskuksen asennustyöt, laskentakeskuksen ammattiasentajat;
Arviolta 80-90% koko projektin arvosta on ulkomailta tuotua. Liki kaikki laitteet ovat tuontitavaraa ja asentajatkin ulkomaisen toimittajan ammattimiehiä USA:sta, Irlannista jne. Jo nyt uutisoidaan sähkö/elektronikka-asentajista olevan Suomessa pulaa.
- datakeskuksen ylläpito;
Käyttöinsinöörit ja talkkarit työskentelevät paikan päällä, n. 20-100 / datakeskus.
- kaukokäyttö;
Insinöörit istuvat jossakin konesalien "lennonjohdossa" (USA, Irlanti, Kiina, Singapore jne.). Bittien kulunvalvonta ei tarvitse fyysistä läsnäoloa serverisalissa.
- lopputuote, jota kukaan ulkopuolinen ei tiedä mitään;
Laskentatoimen vuokraajasta tai toiminnan sisällöstä/käyttömaasta emme tiedä mitään. Liikesalaisuudet ja eri maiden lainsäädäntö ja valtion valvonta ovat tiukasti salattuja. AI voi tarkoittaa ihan mitä tahansa laskentaa.
- sivulopputuote Suomessa;
Haaleaa lauhdevettä, jonka jatkokäyttö esim. kaukolämpönä vaatii lämpötilan noston. Tarvitaan siis lisää sähköenergiaa em. prosessiin, jotta lauhdelämpöä voidaan hyödyntää.
Kuten energiateollisuus tiedottaa, on datateollisuus Suomen uusi perusteollisuuden toimiala,
sellunkeitto 2.0 "Kasvua kansantalouteen, kysyntää sähkölle."
Google, Suomen uusin energiayhtiö
Meta on solminut Fortumin kanssa "Strategisen yhteistyösopimuksen". Se sisältää mm. PPA- eli sähkönostosopimuksen; 22 vuotta, 50% Loviisan ydinvoimalan kokonaissähköntuotannosta, 4TWh/vuosi (5% Suomen nykyisestä kokonaissähköntuotannosta). Samaan aikaan allekirjoitettu aiepöytäkirja (MoU) käsittää "uuden ydinvoiman, uusiutuvan energian ja joustoratkaisujen sekä energiaportfolion hallintapalvelujen kehittämisestä."
https://www.fortum.com/fi/media/2026/09/sisapiiritieto-fortum-ja-google-vauhdittavat-kestavaa-kasvua-suomessa-yhtiot-ovat-allekirjoittaneet-ydinvoimaa-koskevan-sahkonostosopimuksen-ppa
Googlen tulo Suomen energiamarkkinoille ei ole kaikkien mieleen. Helen Oyj:n tj. totesi epäsuorasti (A-Studio 22.9.), että kotimaiset energiayhtiöt kyllä hoitavat tarvittavan lisäkapasiteetin rakentamisen kysyntää vastaavaksi. Kuulostaa 1980-luvun "yhteiskunnallisen työnjaon" kaipuulta.
Datakeskusten energiatarve kasvaa koko ajan, mutta ei räjähdysmäisesti, kuten lehdistö tilannetta kuvaa. Google ei tule käyttämään koko vuosittaista energiaosuuttaan Loviisasta, joten avoimessa sähkömarkkinassa se voi myydä energiaa eniten tarjoavalle.
USA:n energiamarkkinat heräsivät ensin sähköpulaan ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Tästä on esimerkkinä Texasissa toimivat datakeskukset, joilla on PPA-sopimuksia ja/tai omaa sähköntuotantoa. Kun sähkön markkinahinta nousee yli ko. toimijan datakeskusten (laskentakeskus) kipurajan, ajetaan toimintaa alas ja myydään sähköä markkinoille. "Vähemmän bitcoinien louhintaa, enemmän katetta toiminnalle" on nyrkkisääntö. Tämä on hyvää liikkeenjohtoa, ei kansakunnan peruspalvelun l. energiahuollon turvaamista.
Sanotaan, että Suomessa sähköpörssi on hyvin toimiva. Tämä teesi tukee myös Suomen Energiateollisyys ry:n näkemystä. Aika näyttää, minkälainen markkinahäirikkö datakeskusteollisuus on energiamarkkinoilla. Pelkkään ostajan rooliin se ei taida suostua.
Aavistuslähtö ilman seuraamuksia
Google teki aavistushakkuita Muhoksella ilman vaadittavia lupia HS 24.9.2026
Mitäpä yva-menettelyn ja asemakaavan keskeneräisyydestä. Vahvistamattomien tietojen mukaan edes lainhuudatusta ei alueelle oltu tehty. Omistusoikeus maahan ja amerikkalainen yksityisen omaisuuden suoja ulottuu Pohjois-Pohjanmaalle saakka.
Artikkelissa mainittu viitasammakko on se vähäisin este ihmisen toiminnalle, ja esimerkkejä valinnoista löytyy Salosta. Kaupunki "suhtautui myönteisesti", jotta Länsiradan linjauksen oikaisu saatiin kaavaan. Viitasammakko on yksi uhanalaisista lajeista, joka saa loikkia pois kotikosteikoltaan. Arvopohjaista realismia, arvelen.
Artikkelissa HS:n toimittaja hämmästelee hakkuun ainutkertaisuutta. Tämä ei kuitenkaan ole Suomessa mitään uutta. Googlen hakkuita kutsutaan "aavistushakkuiksi", joita kaikkialla Suomessa tehdään, jos liikkeellä on huhu että alueelle tulee esim.
- tuulivoimala
- aurinkovoimala
- kaivos
- datakeskus
- vetytehdas
- akkutehdas
- kaasuputki
- sähkönsiirtolinja
- tai muu tilaa vaativa laitos
Ennen tehtiin aavistushakkuita Natura- tai kansanpuistojen suunnitteluvaiheessa toimenpidekieltojen pelossa. Nyt kaivosyhtiöt rakentavat Lapissa jätevesien purkuputkia soille kohti jokia, vaikka kaivoslupaa tai rakennuslupaa ei vielä ole kuin uutisotsikoissa. Onko täysin unohtunut, että Hanhikivi lanattiin tasaiseksi ja sinne rakennettiin työmaa-asuntoja sekä huoltorakennuksia, vaikka rakentamislupaa ei ollut! Pientä ovat Googlen Muhokselle tehdyt ojat, tiet ja vesialtaat Hanhikiven rinnalla.
Tällaisiin aavistuslähtöihin ei nouse punainen kortti, ei edes keltainen. Maan tapa määrää suhtautumisen, laki tulkitaan itselle parhain päin. Luonto meni pilalle. So what!
Nöyrät kunnat
Eloonjäämistaistelu vaatii nöyryyttä kuntalaisten ja luonnon kustannuksella.
Muuttotappiokunnat, joilla ei ole vaihtoehtoja eloonjäämiskamppailussa, kelpuuttavat minkä tahansa siirtomaaherran tulon kotikonnuilleen repimään ja raiskaamaan luontoa. Kiinteistöveropennoset ja muutama työpaikka ovat perustelut silmittömälle kaavoitukselle. On irvokasta, että datakeskusten tuloa perustellaan työpaikoilla. Haitat ja lauhdeveden hyötykäytön mahdottomuus unohdetaan. Luonto ei unohda, eivätkä alueen asukkaat. Kiire, ahneus ja kilpailu ovat jo johtaneet data- ja akkutehdas työmailla väärinkäytöksiin ja ylilyönteihin, varsinkin jos työtekijät tulevat Suomen ulkopuolelta. (HS 25.9.)
Ii - datateollisuuden paratiisi
Vierailin elokuussa synnyinkunnassani Iissä. Keskusteluissa paikallisten kanssa kävi ilmi että Hervan kylään sijoittuva Metan (Facebook) datakeskus (2000 MWh) työllistää pysyvästi jopa 100 henkilöä. Epäilen lukua. 20 työntekijää lienee totuudenmukaisempi.
Kirkonkylän l. Iin Haminan K-kauppias työllistää marketissaan nyt laajennuksen jälkeen n. 20 henkilöä. Kumpi on mielestänne pysyvämpi työantaja ja paikallista taloudellista toimeliaisuutta lisäävää? Lukija saa arvioida.
Yle uutisoi 24.9. Iin kunnan kaavoittavan pikavauhtia yhtenäistä aluetta Isokankaalle neljälle uudelle datakeskukselle, jotka täysin kalustettuina tarvitsevat liki 2000 MWh energiaa, siis yksi Olkiluoto 3 lisää. Jälleen luvataan satoja, jopa 1000 pysyvää datakeskustyöpaikkaa.
Laittakaapa luku mieleen.
Iin viisi datakeskusta on mielenkiintoinen joukko datateollisuuden toimijoita, joiden omistus on suurelta osin kansainvälinen: Meta USA, HNI Partners Turku, Ingrid capacity Ab Ruotsi, Nordvire Project 2 Oy Helsinki, Helios Nordic Energy Finland (= SundMind SA Ranska). Nämä viisi toimijaa tarvitsisivat 2 x Olkiluoto 3:n tuotannon verran energiaa! TVO:n ydinvoimaloista tuskin kovin paljon on apua Iin datakeskusten sähkötarpeisiin, koska TVO:n osakkaat pyrkivät käyttämään itse ns. mankalasähkön verottomasti. Ulosmyynti on sähkömarkkinaverotuksen alaista. Olisiko Metan ja Fortumin ydinvoimayhteistyölle tässä mahdollisuus? Viive ydinvoimalalle Suomessa on vaan 8-30 vuotta. Me kaikki olemme tässä asiasssa kokemusasiantuntijoita.
Iin kunnalla ja tuulivoimayhtiöillä on kova kiire rakentaa lisää tuulivoimaa Iihin kysynnän kasvun takia. Toiminnassa on yli 100 yksikköä, luvitettuna 60 ja kaavoituksessa 200. Eipä tuolla datakeskusten energiatarvetta kateta, mutta jonkinlainen uskottavuus niillä pyritään saavuttamaan datakeskuksia rakentavien yhtiöiden keskuudessa. "Sähköä kyllä riittää.", todetaan kunnantalolla. Kuulostaako tutulta?
Pienen kunnan luonto tulee olemaan täynnä korkeita teräsmastoja (200m-300m) ja välkkyviä tuulimyllyn siipiä. Sinne meni edistyksen alttarille rannikon rauha ja luonnon kauneus, peruuttamattomasti. Sinne tuhoutuvat minunkin marjastus- ja metsästysmaat.
Täältä voitte tutustua uusiutuvan energian Suomen ekspansiota liki ajantasaisella kartalla.
Mitä jää käteen alueen asukkaille ja kunnalle datakeskuksen n. 10-30 vuoden käyttöiän jälkeen?
- raiskattu maa
- rakennusjätettä
- satoja ehkä uusiokäytettäviä konesaleja (sisäpalloiluhalleja?, kasvihuoneita?), joista osa sijaitsee keskellä asumatonta erämaata
- tiestö, jota ei tarvita ja jonka ylläpitoon ei ole kunnilla/maakunnilla varaa
- kaipuu hiipuneista kiinteistöveroista ja pienistä energiaveroista
Sama kysymys voidaan esittää tuulivoimalle.
Suomen UB Uusiutuva Energia kuvaa energiamurrosta: " Datakeskukset ovat nousseet keskeiseksi osaksi Suomen uuden ajan teollista toimintaa ja energiataloudellista murrosta. Samalla ne ovat monelle kunnalle merkittävä investointimahdollisuus, mutta myös strateginen valinta, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen."
Olen artikkelin kirjoittajan kansa samaa mieltä murroksesta ja pitkäaikaisista vaikutuksista. Kunnan investointimahdollisuuksista tulisi keskustella lisää. Kunta on tässä yhtälössä nöyrä palvelija, joka rakentaa infraa ja palveluja vastineeksi kiinteistöverotuloista. Siirtomaa-Suomen perustoimintakaava toimii.
Kiinteistöveroja, lobbausta ja kansalaisaktiviteettia
Datakeskusten kiinteistövero on merkittävä lisä taloudellisesti ahdingossa oleville maaseutu-Suomen kunnilla, mutta ottajia investoijille löytyy myös "rintamailta". Mikä on maaseudun kilpailuetu? Alhainen maan hinta ja liki ilmainen puhdas vesi ja kunnan valmius rakentaa infrastruktuuria punaiseksi matoksi kansainvälisen yrityksen investoinnille. Googlen on uutisten mukaan Muhokselle, Vaalalle ja Kajjjaanille (huom. oikea kirjoitusmuoto) jättipotti, varmaankin myös Iin kunnalle.
Kunnan houkutus kaavoittaa myötämielisesti datateollisuudelle kiinteistövero, joka on sama kuin muilla teollisuusrakennuksilla. Vero ei muutu toisin kuin tuulivoimaloilla, joiden kiinteistövero alenee ajan funktiona, -2,5% vuodessa. Sähkövero (nyt 2,24 senttiä per kWh) ja datakeskusyritysten muut verot valuvat muiden kuin kunnan taskuihin ja tietysti ulkomaille.
Valtiontasausjärjestelmä leikkaa kunnan tuloja, koska kiinteistöverokertymä kasvaa. Kuinka paljon on leikkaus? No, se riippuu kulloinkin istuvasta hallituksesta ja rahaministeristä!
Pohjoisen kansa on oppinut valvomaan etujaan ja oikeuksiaan. Laki sen vielä sallii, vaikka maan hallituksen ohjelman mukainen luvitusten sujuvoittaminen etenee. Paikallinen vaikuttaminen on kuitenkin vain teatraalinen tapahtuma, jossa vihaiset kotiseudun elämäntavan ja luonnon puolustajat voivat päästellä höyryjään. Periaatteelliset päätökset on tehty kunnantalolla ja maakuntaliitossa jo etukäteen. Kaikki kunnan asukkaat eivät vastusta datakeskuksia, varsinkin jos sattuu omistamaan maata kohdealueelta. "No mielensäpahoittajia kyllä riittää" kuulee kylänraiteilla ironisesti sanottavan.
Jotta asiat lutviutuisivat suotuisasti, on Google palkkaamassa Muhokselle yhteiskuntasuhdejohtajan (Kaleva 11.9.).Mieleen muistuu tv-elokuva Onnellinen mies, jossa siltainsinööri Jaatinen hakeutui kaveriensa kanssa kunnanvaltuustoon, kunnan johtoon ja yhdistyksiin lobbaamaan hankkeitaan. Jo nyt on Meta luvannut Muhokselle "saunoja ja laitureita" ja muuta kivaa. (Yle 22.9.)Googlen paikallisjohtaja nähdään ehkä jo kuluvana syksynä jossakin Muhoksen hirviporukassa!
Hyvää hyvyyttään eivät datakeskusfirmat ole vankkurikaravaanejaan Suomeen suunnanneet. Etenkin USA:ssa ja Irlannissa on suurin ryntäys jo ohi. Sähköverkko on ylikuormittunut, energian toimitusvarmuus on kyseenalainen, maan hinta on noussut, puhtaasta vedestä joutuu kilpailemaan ihmisten kanssa ja verotuskin ahdistaa. Suomi on vielä toistaiseksi houkutteleva maa investoida. Ei ihme, että presidentti Trump raivoistui Googlelle Suomen investoinneista. Epäisänmaallinen teko.
Trump on unohtanut, ettei pääomalla ole isänmaata. Analogia 1970-1990 lukujen elektroniikkateollisuuden vaellukseen maasta toiseen on ilmeinen. Tässä omakohtainen "jotos"; Pohjoismaat -> Unkari -> Hong Kong -> Etelä-Korea -> Kiina -> Vietnam -> Intia jne. Teollisuus etsii koko ajan halvempaa, paremman tuoton tarjoavaa kohdemaata, jonne investoida. Tämä tulee Suomenkin muistaa. Datasiirtomaa-aika saattaa muodostua lyhyeksi ja alasajo olla nopea. Toivon, että Suomi Oy:lla on varasuunnitelma mahdollisen nopean kansantalouden muutoksen varalta. Onko Nokia romahdus jo unohtunut?
Seuratkaamme data- ja energiateollisuuden kehitystä Suomessa silmät auki. On myönnettävä, että kaikki datakeskukset eivät ole pahasta. Esim. lakkautettujen sellutehtaiden tiloihin on jo asennettu onnistuneesti datakeskuksia. Voisiko Stora Enson Veitsiluodon tehtaat olla seuraava uusiokäyttökohde datakeskukselle?
Herää kysymys, pitääkö juuri datakeskuksia rakentaa tolkuttomasti maahan, jonka naapuri on aggressiivinen ja arvaamaton Venäjä? Ilmeisesti datakeskusyhtiöiden riskianalyysi ja investoinnin lyhyt takaisinmaksuaika puoltavat invaasiota Suomeen.
Taloudelliset edut ja valtiovallan lupaukset niiden pysyvyydestä rohkaisevat investoimaan isosti. "Pittääkö kaiken olla aina isua?", kysyy usein vanha kaverini.
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty tekoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
