Paikannimet osana kulttuuriperimäämme

 

Kiertelin ja kaartelin huhti-, toukokuussa ympäri Suomea kaikenlaisia asioita toimittaen. Muutoin autoilu huvina on minulle outo tapa viettää aikaa. Ajaessa paikannimien ja teiden kyltit vilisevät kuljettajan silmissä. Jotkin nimet viittaavat paikalliseen kulttuuriin, toiset tuntuvat väkisin keksityiltä, lakisääteisen paikkatietouudistuksen sanelemia. Vanhat paikannimet ovat osa ikiaikaista kulttuuriperimäämme. Murteet, kansaluonne (oletettu) ja nimistö korreloivat nimissä ainakin löyhästi matkamiehen mielikuviin.

 

Tässä muutamia esimerkkejä paikannimistä. Lukija voi itse assosioida mielessään nimien ja maakuntien kansanperinteen vastaavuudet. Otanta on satunnainen, autoilijan hatarien havaintojen lista. (Liikenneturvan mukaan autoilija havaitsee vain noin puolet liikennemerkeistä!) 

 

Miettikää mielessänne, voisitteko itse sijoittaa ao. nimiä kartalle.

 

Uusimaa

- Siippoo

- Selki

- Lieviö

 

Kanta-Häme

- Vanaantaka

- Puujaa

- Varuntee

 

Päijät-Häme

- Näkkimistö

 

Etelä-Savo

- Tokero

- Kohiseva

 

Pohjois-Savo

- Kollinjoki

- Humalajoki

 

Pirkanmaa

- Metsäkansa
- Vettenmaa

- Vanattara

- Lihasula

 

Keski-Suomi

- Suuruspää

- Hirvaskylä

- Hallava

 

Pohjois-Pohjanmaa

- Eskoperä

- Vesaperä

- Nuttuperä         

- Nakkulanperä

- Seljänperä

- Terskanperä!

Meri-Lappi

- Vojakkala

- Kaakamo

- Laivaniemi

- Housukari

- Peurasaari

 

Keski-Pohjanmaa

- Miekkoja

- Marinkainen

 

Pohjanmaa

- Skutnabba

- Små Bönders

- Höutjärvbacka

- Djupsjöbacka

- Edesvö

- Lotlax

- Lålax

 

Etelä-Pohjanmaa

- Mäkikaupunki

- Myrkky

- Rääsy

- Lylykylä

 

Satakunta

- Timmerheidi

- Mansikankaupunki

- Irjanne

- Voiluoto

 

Varsinais-Suomi

- Rästäsmäki

- Petäsmäki

- Runosmäki

- Mynämäki

- Hevonpää

 

Vain yhden paikannimen kohdalla matkamiehen ajatus harhautui. Unnukka-kyltti iski silmään Leppävirralla, Pohjois-Savossa. Unnukka vei ajatukseni Lappiin, Saamenmaahan! Saamelaiset asuttivat koko Suomenniemen paljon ennen suomalaisten tuloa. 
Löysin Jenni Rimpeläisen Pro gradu -tutkielman (Itä-Suomen yliopisto 5/2011), jossa varkautelaisille tehtyjen haastattelujen avulla pohdittiin mm. unnukka-sanan alkuperää. Nimiassosiaatiot olivat moninaiset, eikä yhteneväistä tulkintaa löytynyt.
Yksi suosittu ehdotusten joukko unna-sanalle oli todellakin saamenkielen johdannaiset;

- pitkänomainen lahti (nykysaamen vuotna)

- pieni, pienikokoinen

Toisaalta sanan alkuperä voisi olla venäläinen unukka/vunukka, mikä tarkoittaa lapsenlasta. Varkaudenseudun ensimmäiset ei-saamelaiset asukkaat tulivatkin idästä. 

Rimpiläisen tutkimus vilisee mielenkiintoisia vaihtoehtoja nimien alkuperiksi. Lyhyen pohdiskelun perusteella liki kaikki tuntuvat olevan oikeita. Jopa sanan Suomi alkuperä on mysteeri.

Nykyinen suomenkielemme vilisee lainasanoja germaanisista kielistä, slaavilaisista itämerenalueen kielistä ja tietysti myös saamesta. Nimet ovat pysyneet lähes muuttumattomina tuhansia vuosia.

 

Sanotaan, että suomi on kielitieteellinen pakastearkku. Pitäkäämme pakastin toiminnassa! On turha muuttaa nimistöä. Mikä ei ole rikki, sitä on turha korjata.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.