Suomen sähkömarkkinoiden Black Friday 24.11.2023

 

 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010011955.html

 

Norjalais-amerikkalainen sähkötrader tarjosi Suomeen imaginääristä sähköä käsittämättömän suuren erän 23.11. markkinapäivän aikana, ja kuluttajahinta romahti 24.11. Oikeasti mitään ei tapahtunut muualla kuin pörssihuoneen ruudulla!

”Pörssihintojen uutta laskentaa ei virheen johdosta olla näillä näkymin pörssissä suorittamassa. Näyttää siltä, että hinnat jäävät voimaan. Se oli pörssin kanta”, kertoo Fingridin yksikön päällikkö Jonne Jäppinen.
Vinoutuneet kuluttajahinnat jäivät voimaan, ja kansa saunoi koko iltapäivän nahka punaisena. Harmi, kun kinkkua ei ehditty sulattaa ajoissa pastamista varten!

Luottamus on kanssakäymisen kuningas

 

Tämä sähköpörssin häiriö vei luottamuksen:

a) sähkömarkkinoiden toimivuuteen, l.pörssipeliin

b) yksisilmäisesti vain sähköenergiaan nojautuvaan energiahuoltovarmuuteen

c) valvoviin virkavastuullisiin TEM:n viranhaltijoihin: ”Me emme ministeriön puolelta lähde ensimmäisenä vaatimaan mitään, mutta ei tällaista saisi tapahtua, se on kaikkien osapuolten mielestä selvää." - Riku Huttunen, TEM ”



Valtiovallan reaktio on linjassa kaiken valtion edunvalvonnan kanssa. Lainsäätäjä on maalannut itsensä markkinatalouden nurkkaan, eikä sieltä pääse enää pois tahrimatta kengänpohjiaan. 

Kahleista vapaat EU:n energiamarkkinat

 

Barabbas päästettiin irti jo 12.12.2013, kun eduskunta hyväksyi täysistunnossa Fortumin siirtoverkkojen myynnin. ”Suomenhistorian paras kauppa”, kommentoi pääministeri Katainen tuoreeltaan.
”Eduskunta ei täysin hahmottanut 8-9 mrd euron hintalappua”, totesi silloinen ministeri Haavisto vielä 2019 asiasta kysyttäessä. Vastuuministerinä hän ei edes ollut 2013 eduskunnassa esittelemässä Fortum-kauppaa, vaan oli Brysselissä.  Huom. Haavisto on nyt presidenttiehdokas.

Mitä tapahtui? Fortumin luontainen alueellinen monopoli 20% (km²) Suomen sähkönsiirtoverkosta kaupattiin "vapaille markkinoille". Asiakasmäärällä mitattuna markkinaosuus oli paljon suurempi. Uusi omistaja, pääosin ulkomainen, jatkoi luontaisen monopolin pyörittämistä. Tulovirta vain ohjautui ulkomaille. Valtio Fortumin pääomistajana ei käyttänyt tilaisuutta tulouttaa edes kohtuullistettua osuutta myyntivoitosta paikkaamaan valtiontalouden aukkoja. Saadut myyntitulot Fortum investoi mm. Venäjälle ja Saksaan. So on toinen, hyvin murheellinen tarina.

Seuraavaksi kaikkia jäsenmaita velvoittavan EU:n sähkömarkkinoiden dereguloinnin nimissä vapautettiin sähkön vähittäiskauppa. Sähkön siirron ja kuluttajajakelun erottamisen piti tehostaa markkinoita ja kuluttajien piti saada edullista sähköä. Toisin kävi. Kun arvoketjussa on enemmän ottajia, niin hinta nousee. Varsinkin, kun luontaiset sähkönsiirtomonopolit jatkoivat häiriintymätöntä toimintaa.
Kuka kertoisi missä kohtaa sähköjohtoa loppuu siirtoyhtiön business ja missä alkaa vähittäismyyjän business? Laskut ovat erilliset ja kohtuuttoman korkeat.

 

Nordpool ja aluepolitiikka

 

Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden hinnoittelualueet ovat mielenkiintoista tutkittavaa. Norjassa ja Ruotsissa on maiden pohjoisten alueiden hinnoittelu selvästi kehitysaluepolitiikan väline. Pohjoisen vesivoima- ja tuulivoimatuotanto tekee, ainakin laskennallisesti, alueista ylivertaisia puhtaamman sähkön tuottajia verrattuna maiden eteläisiin osiin. Ts. Pohjoinen "vie" sähköä etelän vetelille. Ilmeisesti Nordpool ja EU tämän subvention sallivat. Pohjoiskalotin kaivos- ja paperiteollisuus kiittävät!

Virallinen selitys on, että esim. Etelä-Ruotsin sähkönkulutus on huomattavasti suurempi kuin paikallinen tuotanto, ja sähkönsiirtoverkon ylläpito ja investoinnit kasvavat pohjoista nopeammin. www.energimarknadsbyran.se
Suomessa, tasapäistämisen ja solidaarisuuden kehdossa ei tätä "reilun kaupan periaatetta" noudateta. Miksi Suomen teollisuus ei tästä älähdä? Vastaus on yksinkertainen. Energiaintensiivinen teollisuutemme omistaa mankala-periaatteella (omakustannustuotanto ilman veroja) toimivia sähköntuotannon suuryksiköitä. Nordpoolin pelilauta ei heitä kiinnosta muuta kuin satunnaisina ylijäämäsähkön myyjinä.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/508176/Lucas.Smeds.pdf?sequence=2

 

Edellä esitetty vahvistaa käsitystä, että Pohjois-Suomi on siirtomaa/riistomaa. Aluepolitiikka on punainen vaate enemmistölle poliitikoista ja etenkin enemmistölle äänestäjistä, jotka asuvat etelässä. Maan tapa siis jatkuu.

 

Salaliittoteoreetikot tulevat aina keskustelupöytiin

 

Jos tämä Black Friday -markkinahäiriö oli tahallinen, mitä ei ole todistettu, niin mittakaava on merkityksetön. Maailman energiamarkkinoilla Nordpool on marginaalinen tekijä. On vaikea nähdä, että Norjalaisen traderin näppisvirhe tuotti hänelle taloudellista hyötyä. Tapaus Nick Leeson / Barings Bank vuosina 1992 - 1995 oli sentään kunnon vedätys!

 

Putinin vetäminen mukaan keskusteluun markkinahäiriöistä taitaa olla vain tyypillinen warmongering-reaktio. Tosin, tämäkin tapaus täyttäisi hybridivaikuttamisen periaatteet.
Niin tai näin, ”Sähköpörssillä meni homma vihkoon ja uskottavuus valahti vaippaan.”

 

 

Black Friday - toinen tuotantokausi

 

Surullisenkuuluisa Eurajoen OL3 oireilee ja ydinsähköinsinöörit osaavat tehdä itsekin häiriöitä miiluun. Lähivikakokeilu muistuttaa meitä Tšernobylin hulluista kokeiluista. 
https://www.hs.fi/talous/art-2000010024991.html

Ruotsissa Ringhalsin ydinvoimalassa on häiriötila samaan aikaan OL3:n kanssa.
https://yle.fi/a/74-20062663 Nordpoolin markkina-alueen sähköntuotanto on aivan yhtä altis häiriöille, kuin muualla Euroopassa, vaikka tuotantomuotoja on useita. 

 

Sähköntuotannon kapasiteettia lisätään Pohjoismaissa koko ajan. Siitä huolimatta varavoimaa häiriötilanteissa on vain rajallisesti käytettävissä. Ruotsin hallitus on tehnyt periaatepäätöksen rakennuttaa runsaasti lisää ydinvoimaa "10 voimalaa ja 2500 MW vuoteen 2035 mennessä".  https://www.hs.fi/talous/art-2000009996512.html

Nykyinen sähköntuotanto ei riitä vastaamaan yhteiskunnan sähköistymiseen. Vesivoima on jäänyt marginaaliin, säätövoimaksi ja tuulivoima on satunnaisvoimaa. Vaikka puhutaan sähkön hybridituotannosta, ovat vaihtoehdot vähissä. Suurtehoinen sähkön varastointi ei ole kestävä ratkaisu. Maametallit, Kiinan de facto monopoli, ovat akkuteknologian kontrollipiste. Nestemäinen vety energiavarastona on huono hyötysuhteeltaan. Ydinvoima on hyväksi koettu ratkaisu, joten sitä rakennetaan lisää. Siteeraan ydinvoimayhtiön edustajan kahvipöytäkeskusteluamme: "100´000 vuoden jälkihoito on tulevien sukupolvien murhe."

 

 

Sähköpörssin uudet pelimerkit - varttitunnin intervallit

 

Odotamme jännityksellä, kun sähkömarkkina muutetaan 60 minuutin tariffi-intervallista 15 minuutin välein muuttuvaan hinnoitteluun. Tämä saattaa poikia suuren energitehokkuuden harppauksen, kun markkinoille tuodaan superpesukoneita, jotka pesevät 15 minuutissa 5kg lakanoita! Pesukoneen pysäyttäminen kalliin jakson ajaksi kesken pesuohjelman ei ole järkevää eikä säästä mitään. Sähkömobiilin tulee nielaista akustonsa täyteen pahimmassa tapauksessa 15 minuutissa, tai lataus muuttuu automatiikan avulla pulssimaiseksi. Nopeat ja tehokkaat sähkön kulutusprosessit vaativat suurempia pääsulakkeita ja sitä kautta korkeampia sähkön siirtotariffeja kuluttajille. Kaikki pelurit voittavat, siirtoyhtiötkin. Kuluttaja maksumiehenä katsoo markkinoiden menoa vierestä ja maksaa viulut.

Ilman automatiikkaa ja modernisoitua kodin sähköjärjestelmää ja sen älylaitteita pörssisähkön valinnut kuluttaja voi unohtaa sähkönkulutuksen optimoinnin ja säästöt, jos hinta heilahtelee 15 minuutin välein. Kiinteän tariffin valinneet kuluttajat pitelevät laidoista kiinni 6kk-12kk-24kk jaksoissa, ja nukkuvat sopimuskauden viimeiset kuukaudet kevyesti. Tulossa on mielenkiintoinen sähkömarkkinavuosi 2024.

 

Päreitä pitimeen ja puita uuniin!

 

 Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

(Työ)sopimusyhteiskunta

 

Olen ollut etuoikeutettu työurani aikana. Olen saanut tilaisuuden tehdä työtä juoksupojasta johtajatasolle. Päivääkään en ole ollut työtön työnhakija, en edes kymmenen vuoden välein seuranneiden lamakausien aikana. Suurimmillaan vastuullani olevassa organisaatiossa on ollut 6500 henkilöä, 12 maassa, yli 60 kansallisuutta. Hienoja muistoja välillä raskaankin työtaakan alla!

Olen haastatellut ja palkannut itse satoja ja taas satoja työnhakijoita. 

Useimmiten työntekijöiden palkkaus onnistui. Joskus joutui antamaan työntekijälle piankin lopputilin. Ne olivat raskaita kokemuksia.  Ne hetket eivät hevin unohdu, eivät ehkä koskaan.

 

Kun rekrytointi onnistuu ja työyhteisön ilmapiiri on avoin ja rohkaiseva, on työnteko mutkatonta ja tuloksellista.  Kun työ on kuin tanssia vaan.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art2000009914278.html?utm_source=email&utm_medium=toimitus&utm_campaign=hs_uk_paauutiset

 

Seuratessani nykyistä työpanosten ostoa ja myyntiä, olen ymmälläni. Mihin on kadonnut keskinäinen kunnioitus, avoimuus ja luottamus työnhakuprosessissa? Hakemukset pitäisi tehdä anonyymeinä. Toisin sanoen nimi, etninen tausta, ikä, sukupuolinen suuntautuminen jne. pitää yksityisyyden suojan takia pitää piilossa. Anonyymi rekrytointi näyttää liki huijaussivustolta. En usko, että työnantajan ja työtekijän oikeusturva toteutuu. GDPR toteutuu EU:ssa aina ensimmäisenä!

Aivan toinen on tilanne maahanmuuttajilla. Vieraskielinen nimi ja valokuva ovat varmoja tapoja saada hylkäys hakuprosessissa. Samaan aikaan valitetaan työvoimapulaa ja ammattitaitoisten hakijoiden puutetta! Olemme ajamassa työmarkkinat kaaokseen.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009980305.html

 

Kun pieni yritys palkkaa työntekijöitä, jokainen työntekijä on avaintyöntekijä. Hänen valintansa ei saa epäonnistua, siihen ei ole varaa. Yrityksen ulko-ovi ei voi olla pyöröovi. Siihen ei ole yrittäjällä eikä yhteiskunnalla varaa, varsinkaan kun usealla alalla on työvoimapula. Myöskään työntekijä ei saa epäonnistua. Hänen ei tule hakeutua työhön, joka ei ole motivoivaa, palkitsevaa taloudellisesti eikä sisällöllisesti. Työantajan on annettava totuudenmukainen työn kuvaus hakijoille. Epäonnistunut työsuhde ruokkii mielenterveysongelmia, joiden hoitoon ei edelleenkään ole resursseja. 

 

Työntekijä ja työnantaja

Suomen kielessä on paljon kummallisuuksia. Sana työntekijä kuulostaa renki-piika / talollinen -työsuhteelta. Eikö parempi sana työntekijälle olisi "työn  myyjä" tai "työpanoksen tarjoaja"?

Työnantaja kuulostaa luokkayhteiskunnan ylemmällä tasolla olevalta, mesenaattiselta, patruunalta. Parempi sana olisi "työn ostaja" tai "työpanoksen vuokraaja korvausta vastaan".

Vitsaillen palkasta puhutaan termillä "menetetyn vapaa-ajan rahallinen korvaus". Aivan hukassa en siis liene yo. ehdotukseni kanssa nimikkeiden modernisoinnista.

Meillä ei ole työn kohtaanto-ongelmaa vaan työn hakuongelma

Työnhakuprosessi on muodostunut ongelmalliseksi (nyky-suomeksi haastavaksi), ja me suomalaiset olemme itse tehneet siitä komplisoidun. Ei siis ihme, että yksityiset vuokratyövoimayritykset kukoistavat. Työntekijän ei tarvitse antautua alttiiksi kenties ahdistavalle, omaehtoiselle työnhaulle, jossa joutuu olemaan ns. sielu auki toisen, tuntemattoman, henkilön edessä.

Vuokratyövoimafirmojen työntekijät ovat kuin paketteja, joita resursseja myyvä yritys siirtelee määräajaksi yrityksiin välityspalkkiota vastaan. Määräaikaisuus ja välikätenä toimiva vuokratyöfirma helpottavat työnantajan asemaa työlainsäädännössä tarkoin määritellyillä markkinoilla. Toisaalta, mikä on tämän järjestelmän hinta työn tuottavuuden mittareilla? Työntekijä kuuluttaa somessa oikeuksiensa ja ihmisyyden perään, toisaalla myy hän itsensä kauppatavaraksi. Modernia työorjuuttako?

Suomen ensimmäinen vuokratyöfirma taisi olla "mylly" aamuisin sataman laiturilla. Siellä ahtausfirma valikoi ahtaajat päiväksi töihin sen mukaan, kuinka paljon laivoja oli satamassa. Päivätyöjärjestelmä on edelleen suosittu etenkin kehitysmaissa. Mm. kiinalaiset maatalousyrittäjät toimivat näin Afrikassa. 

Työntekijä ja GDPR 

Jotain hyvääkin saattaa työvoiman henkilötyöpäivien/kuukausien/vuosien välitysjärjestelmässä olla. Kun vuokratyöntekijä on anonyymi, voidaan olettaa että esim. nuorten naisten epäasiallinen kohtelu (kts. alla haastattelu) vähenee etenkin 20-39 -vuotiaiden naisten kohdalla. 20% heistä on on tunnistanut kokevansa syrjintää.
"Tässä selvityksessä syrjinnällä tarkoitettiin muita huonompaa kohtelua jonkin itseen liitetyn ominaisuuden vuoksi. Ominaisuus voi olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, ihonväri, vammaisuus, ulkonäkö, seksuaalinen suuntautuminen tai uskonto."  Huom. perhesuunnittelua ja lasten hankintaa ei koettu ongelmaksi työsuhteessa!
https://yle.fi/a/74-20061667

 

Työhakemuksesi on toiselle business

"Liitä mukaan vapaamuotoinen työhakemus" on historiaa. Työhakemuksen tulee olla aistikas, myyvä ja erottuva muiden tarjokkaiden hakemuksista. Trendit vaihtuvat ja  myös työhakemusten muodot. 

Tarjolla on lukuisia suomalaisia ja kansainvälisiä online-palveluja, jotka neuvovat maksua vastaan miten laaditaan myyvä, mutta ei liian avoin, työhakemus. Keinoäly, GPT l. Generative Pre-trained Transformer (opetettu, produktiivinen kielimallimuunnin) muokkaa ja stilisoi työnhakijan tekstin muotoon, joka on niin yleisluontoinen ja persoonaton ettei hakemusten käsittelijä pysty muodostamaan tekstin perusteella eroja hakijoiden välillä. Virtanen=Suominen=Lahtinen=toinen Virtanen
Hakijoiden mahdollinen valinta soveltuvuustesteihin taitaa olla enemmän taidetta kuin tiedettä. Kun puleerattujen työhakemusten käsittelyyn lisätään vielä anonyymiuden vaatimus, niin soppa onkin valmis!

 

Haastattelu on iso business

Kun rekrytoinnissa päästään seuraavalle tasolle l. henkilöhaastatteluihin, pitäisi haastattelijan ja haastateltavan saavuttaa nopeasti luottamuksellinen suhde. Haastattelut voidaan ulkoistaa  toki konsulteille, joten rekrytoinnista vastaavan työnantajan edustajan ja työnhakijan välille ei muodostu minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta. Mitä työnhakija uskaltaa kertoa itsestään rekrytointikonsultille? Suullisen salassapitosopimuksen tulisi riittää, teoriassa. Keskustelussa käsitellään hyvin henkilökohtaisia asioita, tunteita ja tulevaisuuden haaveitakin. 

Haastattelutilanteeseen valmistautumisesta on tehty myös business. Esiintymis- ja käyttäytymiskurssit opastavat työnhakijaa pukeutumisessa, eleissä, katsekontaktissa ja kielenkäytössä esiintymään edustavasti, kilpailukykyisesti. 

Haastattelija esimies tai konsultti, istuu kriitikkona teatterin etupenkissä, jossa 15 minuutin mittaiset lyhyet näytelmät seuraavat toisiaan.

Ehkä karrikoin liikaa, mutta kaikkea tätä on tullut työurani aikana koettua.

 

Mistä haastattelutilanteessa puhutaan?

Haastattelun kulku ja sisältö vaihtelevat? Perhesuhteet ja elämänkaari käydään läpi pääpiirteittäin, samoin CV:n lyhyt kuvaus työurasta. Miten keskustella tulevaisuudesta? Missä laajuudessa keskustellaan uratavoitteista, mahdollisesta perheen perustamisesta, sitoutumisesta asuinpaikkaan vs. työn mahdollinen liikkuvuus jopa globaalisti? Entä lasten hankinta? - tämä alkaa olla jo punainen vaate, tai ainakin ne seitsemän syllän vedet. Näyttää, ettei työ ja yksityiselämä sovi mitenkään samaan lauseeseen. Olenpa nähnyt kovaa palautetta ja yrityksen some-maalittamista haastateltavan koettua, että hänen yksityisyyttään on loukattu. Vahvassa istuvat SAK-laiset luokkayhteiskunnan arvot muka-liberaalisessa Suomessa! 
Tätä taustaa vasten ymmärtää ammattiyhdistysliikkeen kiivaan vastustuksen ns. paikallista sopimista vastaan. Kyse ei ole pelkästään palkoista. Vrt. edellä määritelmät "työnantaja" ja "työntekijä".

 

Työpaikalla keskustellaan, vai keskustellaanko

Missä menee henkilön yksityisyyden ja työtoveruuden rajat? Moderni työpaikan dynamiikka vaatii avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Mihin kukin vetää rajansa ja kuinka työkaverit pystyvät sen hahmottamaan ilman että siitä kärsivät kaikki? Woke:n kaltaiset, syrjintää joka puolella näkevät ilmiöt ovat todella turmiollisia työyhteisössä. Kun kädessä on vasara, niin ympärillä nähdään vain nauloja.

Pelkkä epäoikeudenmukaisuuden tiedostaminen ei riitä. Vastapuolen verbaalinen kivittäminen ja pois sulkeminen ovat alkukantaisia reaktioita. Ongelmista ja työpaikan kitkatekijöistä pitää pystyä avoimesti keskustelemaan ennen kuin tilanteet eskaloituvat. Ihmisten välinen kanssakäyminen ei koskaan ole helppoa, varsinkaan työpaikalla. Olemme työrooliemme vankeja, mutta dramaturgiksi tai ohjaajaksi ei kukaan uskalla/halua ryhtyä, koska juridinen vastuu tulee välittömästi mukaan. Meillä on useimmilla työpaikoilla esimiesjärjestelmä, koska kaikki työ ei voi olla itseohjautuvaa. Mikä on esimieskoulutuksen taso? Kauan sitten, nuoruudessani, reserviupseerikoulun käyneet laitettiin etusijalle esimiestehtäviin rekrytoitaessa. Onneksi ei enää.

 

Lopuksi esimerkki tältä syksyltä. Työnhakija määritteli yksityisyyden rajansa näin: "Lähettäkää SMS-viesti, jos haluatte sopia työhaastattelusta kanssani. En vastaa tuntemattomiin puhelinnumeroihin." 

Ko. henkilö toimii yli 3000 henkilön organisaation viestintävastaavana!

 

Ihmisten välinen kanssakäyminen työelämässä on palkitsevaa ja oikealla asenteella jopa hauskaa. Rohkeasti vaan työhakuun. Kyllä tekevälle aina töitä löytyy!

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

Muutos, kommunikointi ja seurausvaikutukset

 

Hyvä lukija, 

Tämän kolumnin aihe on yli kuukauden vanha, siis ikiaikainen. Annoin kuitenkin taikinan nousta rauhassa ennen kuin lämmitin leivinuunin. Tässä teille tuoreita lämpimäisiä tämän syksyn viljasta.

 

Hallitus uudistaa / muuttaa leipomotyölakia vuodelta 1961. Lakia on paikkailtu vuosien varrella lähemmäksi muuta työaikalainsäädäntöä. Yleissitovuudesta pyritään eroon koko työmarkkinalla, niin leipomoissakin. Lakimuutos siirtää yötyökorvaukset lainsäädännöstä työehtosopimusten puolelle. Tästä seuraa lisää neuvotteluvaraa paikallisen sopimisen pöytiin. Tai sitten kyse on vain lakiteknisestä muutoksesta. 

Työmarkkinaosapuolten oikeudet säilytetään, nyt vaan vaaditaan sopijaosapuolilta vahvempaa sitoutumista sopimuksiin, koska laki ei sanele ko. työaikakorvausta. Neuvotteluvara tuskin suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa lisääntyy, vastuu sopimusten sitovuudesta kasvaa. Yötyökorvauksia ei yleisellä tasolla olla poistamassa. Leipä leivotaan pääsääntöisesti yöllä, jotta me kuluttajat saisimme aamuisin kaupoista ja kahviloista lämpimäisiä.

https://yle.fi/a/74-20052865

 

Lakiehdotuksen seurausvaikutukset tulivat ilmi nopeasti, ja lehdistö heitti heti vettä kiukaalle. Otsikoiden tulee myydä, ei parantaa keskustelun tasoa. Tausta-artikkeleita ei klikkaussukupolvi jaksa lukea. Keskittymiskyky ei vaan riitä, kiitos somen vaikutukset tiedon prosessointikykyymme. Uutisointi tehdään otsikoilla ja mahdollisimman lyhyillä ingresseillä.

 

Uutisoinnin seurausvaikutuksia voi aina ennustaa. Tehdäänpä se.

 

Skenario 1

- Hallitus ajaa lakimuutoksen läpi eduskunnan enemmistöllä.

- Työantajat kiittävät.

- Työtekijäjärjestö vastustaa kiivaasti. Saavutettuja etuja tulee puolustaa.

- Julkisuudessa "markkinoidaan" leipomoalan työoloja ja työntekijöiden tyytymättömyyttä.

- Ammattitaitoiset leipurit vaihtavat alaa, koska yleinen työvoimapula antaa siihen hyvät mahdollisuudet.

- Leipurin ammatin arvostus laskee, eikä alalle hakeudu uusia työtekijöitä. Konditoria-alalle sentään löytyy vielä tekijöitä.

- Työehtosopimusneuvotteluissa ja paikallisessa sopimisessa on painetta nostaa palkkoja, jotta työvoimakato hidastuisi.

- Leipomo- ja konditoriatuotteiden hintataso jatkaa nousuaan, inflaatiota nopeammin.

 

Skenario 2

- Hallitus ajaa lakimuutoksen läpi eduskunnan enemmistöllä.

- Työantajat kiittävät.

- Työntekijäjärjestö vastustaa kiivaasti. Saavutettuja etuja tulee puolustaa.

- Nykyinen yleissitova leipomoalan työehtosopimus loppuu 1/2025.

- Nyt valmisteilla oleva lakimuutos astuu voimaan n. 3/2025.

- Työmarkkinan "välitila" aiheuttaa jo nyt päänvaivaa, ja keväällä 2025 "toreilla tavataan".

- Leipomo- ja konditoriatuotteiden hintataso jatkaa nousuaan, inflaatiota nopeammin.

 

Skenario 3

- Hallitus ajaa lakimuutoksen läpi eduskunnan enemmistöllä.

- Työantajat kiittävät.

- Työntekijäjärjestö vastustaa kiivaasti. Saavutettuja etuja tulee puolustaa.

- Nykyinen yleissitova leipomoalan työehtosopimus loppuu 1/2025.

- Leipomot ja työntekijät tekevät paikallisia sopimuksia, joissa sovitaan jatkettavan nykyistä ylityölisien linjaa, työrauhan nimissä.

- Pullat ja leivät tulevat edelleenkin kauppoihin ajallaan.

- Leipomo- ja konditoriatuotteiden hintataso jatkaa nousuaan, inflaatiota nopeammin.

 

Tapahtuipa mitä tahansa, niin palkat nousevat 2025 ja leivän kuluttajahinta jatkaa nousuaan. Sama koskee kauppojen paistopisteitä. Alan hinnannousu "harmonisoidaan" läpi ketjun, vaikka raakapullat tulisivatkin Baltiasta, Puolasta tai ties mistä. Tämän harmonisoinnin me jo osaamme mm. sote-ratkaisujen opettamana.

 

"Hiivaa hiivaa, enemmän hiivaa!"

Customer retention and additional revenue generation in EU

 

I am an analogue man. For me the best pictures are still taken on Kodak Chrome 64. No, it is not an ancient computer, but film material for diapositives. Its manufacturing stopped in 2009.

So, my apologizes. I do not understand a lot of social media and its business models. However, recent news made me to admire the business hunch of the social media moguls.

 

 

The European Union issued in April 2016 the General Data Protection Regulation, GDPR https://gdpr.eu/what-is-gdpr/. Governments, companies, associations and individuals acting inside EU have been struggling with the EU GDPR. No data can be disclosed without the consent of the data owner. We are safe, in theory. This does not come free. The additional cost and trouble are humongous.

 

Just recently the social media masterminds, with the help of EU legislators, invented that all the online advertising is subject to GDPR, too. It means, that we consumers have the right to ban online advertising while navigating through various social media. To provide the choice to watch advertising or not, new offers are now available. One can PAY a monthly fee to the social media platform owner, and he kindly will filter advertising off, and will promise not to keep records of your browsing and clicks. In addition our typing and eye movements (if the camera is on) will not be registered anymore.

Assumingly less advertising is pushed to our screens. 

What a wonderful way to generate more revenue. Social media companies may say: "We are a good, global corporate citizens."

 

This is how it goes. Meta (Facebook and Instagram and more to come) is in process to issue in EU, Norway, Iceland, Switzerland and Liechtenstein a monthly fee of 9,99 € for online browser users and 12,99 € for mobile users. Of course, for Android and iPhone users the fee is higher since Google and Apple application shops take a franchise fee. 

Neat and very profitable. I was in charge of Forum Nokia in early days of mobile application business, so I should know the game.

To make this GDPR game more appealing, from 1st March 2024 the fee is 6 € for browser users and 8 € for mobile users, BUT it applies to ALL user accounts. When you have a personal account, family group account, a hobby team account, company account, and of course one for your dog or cat, the monthly fee can be multiple times 8 €! Sounds like printing money.

 

Blocking advertising against a fee is an old invention. When I started to visit Japan in mid 1980s, cable tv-companies had an ad-block service. When you paid a monthly fee, your tv-adapter blocked the ads! Idea is simple and used today, but the process is smarter.

 

What to do? Should we keep watching advertisement or not? Advertising makes your 90 minutes free online movie to last 2 hours. Time is certainly money today. 

Your choice.

 

This column was written without help of any AI tools. Thought, ideas (if any) and errors in writing are solely author´s own.

Taannehtiva lainsäädäntö ja taantuva hallitus

 

Olen törmännyt aikaisemminkin valtioneuvoston taannehtiviin asetuksiin, mutta alla esiteltävä episodi muistuttaa vahvasti Knalli ja Sateenvarjo -kuunnelmasarjan (Yle 1979-2008) liki absurdeja toimintamalleja. Alkuperäinen formaatti oli Men from the Ministry (Edward Taylor & John Graham BBC 1962-1977).

 

Valtion energia-avustushakemuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden

parantamiseksi saa hakea kuluvan vuoden loppuun. Tosin uusia hakemuksia

ei oteta vastaan 3.11.2023 jälkeen, koska ARA:lla on niin paljon hakemuksia

jonossa, ettei niitä ehditä käsitellä kohtuullisessa ajassa! Tämä tieto julkaistiin 5.11.2023,  kaksi päivää hakemusten viimeisen jättöpäivän jälkeen.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo, että ”veronmaksajain piikkiä ei voi enää venyttää.” Kuvitteleeko hallitus, että taloyhtiöiden ja ok-talojen omistajat olisivat asuntomarkkinoiden keinottelijoita? Suuri kiinnostus energiaremontteihin on usein pientaajamissa ja maaseudulla, jossa asumismuodolle tai asuinpaikalle ei ole vaihtoehtoja. Suuriin asutuskeskuksiin ei kyetä eikä haluta muuttaa korkeampien elinkustannusten vuoksi. Lisäksi kiinteistöjen romahtanut arvo hillitsee myös tehokkaasti muuttohaluja. 

https://yle.fi/a/74-20058698

 

EU:n rakennus- ja energiadirektiivi EPBD on tulossa. Meneillään ovat ns. kolmikantaneuvottelut. Direktiivin tavoitteena on saattaa unionin rakennuskanta hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Direktiiviehdotuksen sisällöstä voidaan olla monta mieltä, mutta kohde on oikea. EU:n energiankulutus kasvaa jatkuvasti, ja Euroopan unionissa rakennusten osuus tästä kulutuksesta on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. (Motiva 2023)

 

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia valmistui 2020. 

https://ym.fi/korjausrakentamisen-strategia Se tavoittelee kiinteistöjen CO2-päästöjen 90%:n vähentämistä vuoteen 2050 mennessä. Ei tavoitella EU:n asettamaa nollatasoa, mutta suunta on oikea. Orpon hallituksen lappu luukulle -politiikka ei tue tätä sovittua strategiaa. Ei se tue myöskään maan tasapuolista kehittämistä eikä meneillään olevan rakennusteollisuuden kriisin tukemista. Kiinteistö ilman EU:n energiatehokkuuden luokitussertifikaattia on tulevaisuudessa myyntikelvoton ja siis nollan arvoinen. Tämä osaltaan kiihdyttää maaltapakoa.

Mikä järki on tehdä/purkaa strategioita neljän vuoden välein, kun maata pitää kehittää pitkäjänteisesti riippumatta siitä minkälaiset jantterit istuvat kulloisessakin hallituksessa. 

Hallituksen luopuminen energiatehokkuuden parantamisesta tulee mieleen omaan jalkaan ampuminen, melkeinpä rintamakarkuruus!

 Lainsäädännön rakentaminen ja purkaminen näyttää USA:n vallankäytön kaltaiselta heiluriliikkeeltä. Tämä hallintomalli näyttää sopivan hallituksen johtokaksikolle Kok ja PS. Ihmettelen, miten tämä maa pysyi pystyssä ja hallittavissa 1970-80 -luvuilla, kun hallitukset vaihtuivat tiuhaan kuin ketjut jääkiekkopelissä!

 

Energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen tuen jatkaminen olisi hyvä lisä lähivuosiksi ennustettuun rakennusteollisuuden heikkoon tilauskantaan. Lisäksi teknologiateollisuuden vihreää siirtymää tukeva innovaatio- ja tuotekehitystoiminta (huom. ei tuotekehittely) menettää osan energiansäästösovellusten (sw ja hw) asiakkaista. Tukieurot tulisivat monikertaisena takaisin työn ja palvelujen verotuksen kautta.

Kuten T&T-lehden päätoimittaja, Harri Junttila, osuvasti vaatii pääkirjoituksessaan 6.11.: "Hallituksen kannattaisi patistaa Euroopan unionia kiristämään entisestään vihreän siirtymän sääntelyä. Se näet takaisi ennätyspaksut tilauskirjat teknologiateollisuudelle vuosiksi eteenpäin."

 

Sarkastisesti voisi todeta, että tarjolla oleva ympäristöliiketoiminnan kasvupotentiaali hukataan hallituksen valintojen takia. Ympäristöteknologian kasvu tapahtuu muualla, ja uudet rajoitukset vaikeuttavat entisestään työperäistä maahanmuuttoa. Krooninen erityisalojen työvoimapula on itse aiheutettua.

Tosin osaajapula hellittää automaattisesti taloudellisen toimeliaisuuden edetessä kohti hibernaatiota! [ Talvihorros eli hibernaatio tarkoittaa säänneltyä alilämpöisyyttä, jonka avulla eläimet voivat säästää energiaa talven ylitse. Lähde: Wikipedia ]

 

Hallitus noudattaa hallitusohjelman tavoitteita, tosin vain valikoiden; enemmän energiantuotantoa luvitusta helpottamalla alati kasvavan kulutuksen tarpeisiin. Energiansäästö, luonnonsuojelu ja ilmastonmuutostavoitteet ovat hallitusohjelmassa palstatilan täytettä.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatukset ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

Talvisten jälkien tulkintoja

Sain kummitädiltäni 12-vuotislahjaksi kirjan "Talvinen Luonto". Se kului ahkerasti nuoren miehen käsissä, kun hiihtelin talvisessa luonnossa. Opin tuntemaan talvehtivien lintujen ja suomalaisten nisäkkäiden lumijälkiä, joita merkitsin sinikantiseen vihkoon, piirtelin jälkikuvioita ja kotona vertailin löydöksiäni kirjan kuvitukseen. Ei ollut nettiä, älykännyköitä eikä appia, jotka puhelimen kuvasta silmäräpäyksessä tunnistavat lumeen jälkiä jättäneen eläimen. "Ei ollut ennen nettiä, kaikki piti ite ettiä." Tästä osaltaan syttyi kipinä ja kaipuu elää liki luontoa ja osana sitä, silloin ja nyt. Kiitos rakas täti, jo sataa vuotta lähestyvä tervaskanto!

 

Luontosuhdetta pidetään melkein yhtä supi-suomalaisena, kuin meille, ja vain meille, tyypillistä myötähäpeää. Luontosuhdetta ei saa kritisoida ja se on ylhäältä annettu tapa olla suomalainen. Tänä syksynä olen hämmästyksekseni saanut lukea ja kuulla audiosyötteistä, kuinka suomalaisten luontosuhde on pahasti vinksahtanut. Oman käsitykseni mukaan olemme ulkoistaneet käsityksemme luonnosta viranomaisille.

Tehdäänpä testi. Mikä suomalainen eläin on kyseessä? (jäljempänä laji X)

 

Suomen Riistakeskus:
Kun suojelun taso on suotuisa, niin yksilöitä voi pyytää, kunhan kanta ei vaarannu. Metsästyksen poikkeusluville ei ole varsinaisia perusteluja.

"Poikkeuslupia voidaan myöntää, jos laji uhkaa kansanterveyttä ja aiheuttaa vahinkoja. [EU Luontodirektiivi, artikla no. 16] Tarkasti ottaen: "Luontodirektiivin 16 artiklassa säädetään poikkeuksesta 12 artiklan mukaiseen tiukkaan suojeluun. Poikkeaminen on mahdollista, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tasonsäilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella."

Paikallisyhteisön (metsästysseurat) sitouttaminen laji X:n suotuisan suojelun tason sälyttämiseen toteutetaan vuosittaisilla verotustason (metsästyksen) muutoksilla kannan kehityksen mukaan.

Viranomainen (Suomen Riistakeskus): "On kyllä totta, että kanta säilyisi suotuisana ilman metsästystäkin. Tässä tullaan jälleen politiikkaan." (Helsingin Sanomat 14.10.2023)

Riistakeskuksen kielellisissä kiemurteluissa vilahtavat myös käsitteet "hoitosuunnitelmat" ja "kannanhoidollinen metsästys". Noita käsitteitä ei kuitenkaan haluta tarkasti avata.

 

Alueellinen Riistapäällikkö:

- Laji X kannanhoidollinen kaataminen auttaa säilyttämään lajin arvon. (Varsinais-Suomen riistapäällikkö)

 

Metsästäjäliitto 

Liitto myötäilee virkahenkilöiden kantaa. Kannanhoidollinen metsästys on hyväksyttävää (Helsingin Sanomat 16.10.2023

 

Paikallinen metsästysseura

Asuinseutuni eräs metsästysseura kommentoi asiaa.

Laji X:n kanta on Salossa hyvin elinkelpoinen ja vahva. Kaatolupien vähentäminen ei ole huono asia. "Laji X:n yksilöitä mahtuisi olemaan täälläpäin Suomea paljon enemmän vaikkapa suhteessa susiin. Laji X:lla on merkittävä tehtävä sorkkaeläinkantojen rajoittajana, sillä laji käyttää ravinnokseen mm. valkohäntäkauriita ja -peuroja. Laji X:sta ei ole mitään haittaa, eikä kukaan koe velvollisuudekseen ilmoittaa havainnoista, vaikka eläin onkin ilmoitettavien listalla."  

Lisäksi metsästyksen kokemusasiantuntija toteaa, ettei kannan tarkkaa koko tiedetä, koska laji X osaa tehokkaasti kätkeä poikasensa. (Vaskion metsästysseuran puheenjohtaja, Salon Seudun Sanomat 21.10.2023)

 

MMM - ministeri Essayah

Sitten puheenvuoron saa on kuumaa riistakattilaa kiertävien poliitikkojen edustaja (Helsingin Sanomat 20.10.2023)
Laji X löytyy luontodirektiivin liitteistä ”Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua” sekä ”Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden ottaminen luonnosta voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä”.
Ministeri perustelee Lajin X ampumista lajin "sosiaalisen hyväksyttävyyden" huomioimisella.

Toimittaja kysyi napakasti: Onko "poliittinen tahtotila" se, että Laji X:n metsästyksen tulee olla Suomessa sallittua? Onko "sosiaalinen hyväksyttävyys" sama asia kuin "poliittinen tahtotila"?

Ministeri ei osaa ottaa kantaa Riistakeskuksen antaman lausunnon tarkoitukseen. 
Mikä on ministerin vastuu, jos hän ei hallitse hallinnonalaansa?

 

Laji? No tietenkin Lynx lynx, tuo metsiemme kaunis tupsukorva. 

Koskaan en ole ilvestä luonnossa kohdannut, lumijälkiä kylläkin nähnyt. Ilves on varmaan tarkkaillut minua monta kertaa maaston suojasta.

 

Tällainen metsästysoikeuden haltija vuodesta 1972 on järkyttynyt yo. kommenteista. Onko todella niin, että ilveksen arvostus suomalaisten silmissä vaatii 300 yksilön ampumisen kuluvalla metsästyskaudella? Ilveksen tappaminen siis nostaa lajin arvostusta. Tämän käsittämättömän väitteen takana ovat riistanhoidon ammattilaiset, MMM ja itse ministeri.

 

Riistakeskus ilmoittaa, että kannanhoidollisen metsästyksen yläraja on 410 yksilöä. Näin saadaan 300 yksilön tappaminen Riistakeskuksen poikkeusluvilla näyttämään sangen kohtuulliselta. Tosin, kuten edellä mainitsin, kannan tarkka määritys on vaikeaa, etenkin Keski- ja Etelä-Suomen pienipiirteisessä maastossa. Luonnonvarakeskus arvioi, että maassamme on n. 2500 (+/- 150) yli vuoden ikäistä ilvestä. Kaikki kaatoluvat ovat poikkeuslupia (MetsL 41 a §:n 3. momentti). Poronhoitoalueella metsästys alkoi 1.10., muualla Suomessa se alkaa 1.12. Koko maassa metsästys päättyy 29.2.2024.

 

Mihin ammutut ilvekset joutuvat? Riistakeskus vaatii kannanhoidollisesti ammutuista ilveksistä erikseen yksilöidyt näytteet Luken Taivalkosken toimipisteeseen. Itse ilves usein nyljetään ja se on merkittävä osa trofee-liiketoimintaa, luvanvaraisesti tosin. Minulla ei ole tietoa, miten tarkasti täytettyjen eläinten myyntilupia valvotaan. Metsästäjät eivät pelkkiä muokattuja nahkoja mielellään seinälleen nosta. Kierrellen sanotaan nahkojen joutuvan "hyötykäyttöön".  Vahinkoperusteisella poikkeusluvalla (yleensä poronhoitoalueella) ammutut yksilöt tulee lähettää jäädytettyinä, kokonaisina, Taivalkoskelle. Metsästys on kuulema helppoa. Ilves on kesy, joskin ihmistä väistävä, eläin.

 

Mitä asialle voi tehdä? Maanomistaja voi rajoittaa metsästysseuralle vuokrattua metsästysoikeutta rajaamalla ilveksen pois riistaeläinluettelosta. Ilmoitus on yksipuolinen.

Metsästysseura voi päätöksellään kieltään kokonaan ilveksen pyynnin alueellaan. Yksinkertaista.

 

Riistalle julistetaan joulurauha kautta Suomenniemen jouluaattona klo 12, ja se päättyy Tapaninpäivänä noudattaen vanhoja perinnäistapoja. Mitäpä jos ilves saisi täysrauhoituksen jo näin pikkujoulujen aikaan? Siitä voisi tulla uusi metsästyksen perinne n. 200´000:lle suomalaiselle aktiivimetsästäjälle, me 100´000:a passiivisempaa metsästäjää sitä jo noudatamme. Se olisi sitä oikeaa sosiaalista hyväksyttävyyttä, jota luonto arvostaisi.

Jälkikirjoitus

Ilokseni havaitsin, että Ylen Uutispodcast otti myös asian käsittelyyn, ja julkaisi podcastin 6.11. https://areena.yle.fi/podcastit/1-66698441
 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatukset ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Vanhat vihreät - Cтарая зелень

 

 

Vanha leningradilainen kasku kertoo taksikuskista, joka ajoi aina päin punaisia liikennevaloja  l. ”vanhoihin vihreisiin”.
 Vihreissä valoissa hän aina pysähtyi, koska ”joku muukin saattaa tulla vanhoilla vihreillä!”

 

Seisoin Salossa, 30.10.2023 klo 17:55, punaisissa liikennevaloissa Hämeentie - Seututie 110:n risteyksessä matkalla kotiin, Piihovin suuntaan.
 Risteävän 110:n valot muuttuivat punaisiksi, MUTTA oikealta, Uskelanjoen suunnasta, täyspitkä sokerijuurikasrekka ajoi sumeilematta punaisiin läpi risteyksen. Odotin jo rysäystä, mutta onni oli myötä. Risteysalueella ei ollut nopean reaktionopeuden omaavia kiihdytysajojen mestareita. Seuraavaksi tuli ”vihreä aalto” Hämeentieltä, Piihovin suunnasta, edestäni vasemmalle kääntyville. Jälleen eräs rekka työntyi risteykseen päin punaisia, vaikka meille suoraan ajaville paloi jo vihreä valo. 

Koska itsesuojeluvaistoni on vahvempi, kuin suomalaiselle autoilijalle tyypillinen korostunut oikeassa olemisen tarve, niin odottelin rauhassa kun kymmeniä tonneja etuoikeutettua rautaa rullasi kumipyörillä korostetun hitaasti risteyksen läpi ja jatkoi kohti Uskelanjoen siltaa.

 

Pälyilin epäluuloisena oikealle ja vasemmalle ennen kuin uskalsin ylittää risteyksen vihreän valon vielä kutsuvasti palaessa.

Tunsin olevani hetken työn sankari, leningradilainen 1980-luvun taksisuhari. Dawai!


 

Kun olin kirjoittanut yo. kokemusasiantuntijan lausunnon, luin Salon Seudun Sanomien digiarkistoja. Ja kas, eteeni tuli

a) lukijan mielipidekirjoitus 18.10.2023 Inkereentie - 110 Seututie -risteyksen kolarista

b) saman lehden artikkeli 31.10.2023. https://www.sss.fi/2023/10/rekka-ajoi-ohikulkutiella-pain-punaisia-sitten-rysahti/

 

Em. artikkelissa pohdittiin kiertoliittymien rakentamista 110-tien risteyksiin. Tämä sinänsä kannatettava ajatus ei taida vieläkään saada kannatusta Varsinais-Suomen avissa. Liian moni virkahenkilö menettäisi kasvonsa ja valoristeyksen investoinnin hyötysuhdelaskelma heittäisi häränpyllyä, jos muutettaisiin näin nopeasti liikennejärjestelyjä. Sehän olisi oman virheen myöntämistä.

Samaa kiertoliittymävaatimusta yritti edistää  j.k.l. (Järjestäytymätön KansalaisLiike), kun ko. risteyksiin suunniteltiin pari vuotta sitten mittavat liikennevalojen remontit. Paikallislehti uutisoi laajasti hanketta ja haastatteli sen suunnittelijoita, rakentajia ja tienkäyttäjiä.

 

Väliaikaiset liikenneympyrät Hämeentie-110 ja Inkereentie-110 olivat tuolloin turvallisia, liikenne soljui mallikkaasti ja tienkäyttäjät olivat tyytyväisiä. V-Suomen avi vastasi lehdistössä että ehdotus keskeyttää liikennevalojen rakentaminen ja tehdä tilalle kiertoliittymät ei ole toteuttamiskelpoinen.

”Kantateiden ja seututeiden tasoisille teille ei voi rakentaa kiertoliittymiä. Säännösten mukaan kiertoliittymät soveltuvat vain alemman tieverkon alueelle, taajamiin ja kaupunkeihin.”

Lähetin kirjallisen kysymyksen yksityishenkilönä avi:lle: "Kuinka on mahdollista että maan valtaväylille, esim. ns. valtatielle no. 4-tie (E75) on tehty kymmeniä kiertoliittymiä välille Vaajakoski - Kemi ja samoin E19-tielle Seinäjoen seudulle, jos ne eivät ole olleet toteuttamiskelpoisia?
" - En saanut vastausta!

 

Tämän tieosuuden liikennesuunnittelu ei Suur-Salon kaupungille kuulu, koska ko. risteykset ovat ns. valtion tiellä. Me vakituiset ja satunnaiset tienkäyttäjät saamme vain lisätä iltarukoukseen lisälausekkeen; kun ei vaan mitään sattuisi. Liikenneturvallisuus ei ole prioriteetti. Mikä on valtionhallinnossa kerran ääneen lausuttu, toteutetaan (vrt. Tunnin Juna). Tässä suhteessa me olemme vieläkin Suuriruhtinaskunta.

 

Jotta jonkinasteinen suomalaisen sopimusyhteiskunnan konsensus säilyisi, ja salonseutulaiset autoilijat säilyisivät hengissä, ehdotan että molempiin em. risteyksiin asennetaan valvontakamerat, vieläpä joka suuntaan. Tällaiset ovat tehokkaasti hillinneet jo vuosikymmeniä mm. Kehä Ykkösellä ja valtateillä 4/5/8 "pienten vanhojen vihreiden -autoilijoiden" halua ajaa punaisia valoja päin.

 

Nurmon E19-tien suureen liikenneympyrään asensi joku koiranleuka tien avaamisen ensimmäisiksi päiviksi kyltin "Nurmolaiset, max. kolme kierrosta". Ottaisin samankaltaisen herjan mielelläni vastaan myös meille salolaisille!
Ennen liikenneturvallisuuden parantamista seututie 110:n risteyksissä ylitän risteykset edelleen erityistä tarkkaavaisuutta noudattaen vihreiden palaessa.