https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010011955.html
Norjalais-amerikkalainen sähkötrader tarjosi Suomeen imaginääristä sähköä käsittämättömän suuren erän 23.11. markkinapäivän aikana, ja kuluttajahinta romahti 24.11. Oikeasti mitään ei tapahtunut muualla kuin pörssihuoneen ruudulla!
”Pörssihintojen uutta laskentaa ei virheen johdosta olla näillä näkymin pörssissä suorittamassa. Näyttää siltä, että hinnat jäävät voimaan. Se oli pörssin kanta”, kertoo Fingridin yksikön päällikkö Jonne Jäppinen.
Vinoutuneet kuluttajahinnat jäivät voimaan, ja kansa saunoi koko iltapäivän nahka punaisena. Harmi, kun kinkkua ei ehditty sulattaa ajoissa pastamista varten!
Luottamus on kanssakäymisen kuningas
Tämä sähköpörssin häiriö vei luottamuksen:
a) sähkömarkkinoiden toimivuuteen, l.pörssipeliin
b) yksisilmäisesti vain sähköenergiaan nojautuvaan energiahuoltovarmuuteen
c) valvoviin virkavastuullisiin TEM:n viranhaltijoihin: ”Me emme ministeriön puolelta lähde ensimmäisenä vaatimaan mitään, mutta ei tällaista saisi tapahtua, se on kaikkien osapuolten mielestä selvää." - Riku Huttunen, TEM ”
Valtiovallan reaktio on linjassa kaiken valtion edunvalvonnan kanssa. Lainsäätäjä on maalannut itsensä markkinatalouden nurkkaan, eikä sieltä pääse enää pois tahrimatta kengänpohjiaan.
Kahleista vapaat EU:n energiamarkkinat
Barabbas päästettiin irti jo 12.12.2013, kun eduskunta hyväksyi täysistunnossa Fortumin siirtoverkkojen myynnin. ”Suomenhistorian paras kauppa”, kommentoi pääministeri Katainen tuoreeltaan.
”Eduskunta ei täysin hahmottanut 8-9 mrd euron hintalappua”, totesi silloinen ministeri Haavisto vielä 2019 asiasta kysyttäessä. Vastuuministerinä hän ei edes ollut 2013 eduskunnassa esittelemässä Fortum-kauppaa, vaan oli Brysselissä. Huom. Haavisto on nyt presidenttiehdokas.
Mitä tapahtui? Fortumin luontainen alueellinen monopoli 20% (km2) Suomen sähkönsiirtoverkosta kaupattiin "vapaille markkinoille". Asiakasmäärällä mitattuna markkinaosuus oli paljon suurempi. Uusi omistaja, pääosin ulkomainen, jatkoi luontaisen monopolin pyörittämistä. Tulovirta vain ohjautui ulkomaille. Valtio Fortumin pääomistajana ei käyttänyt tilaisuutta tulouttaa edes kohtuullistettua osuutta myyntivoitosta paikkaamaan valtiontalouden aukkoja. Saadut myyntitulot Fortum investoi mm. Venäjälle ja Saksaan. So on toinen, hyvin murheellinen tarina.
Seuraavaksi kaikkia jäsenmaita velvoittavan EU:n sähkömarkkinoiden dereguloinnin nimissä vapautettiin sähkön vähittäiskauppa. Sähkön siirron ja kuluttajajakelun erottamisen piti tehostaa markkinoita ja kuluttajien piti saada edullista sähköä. Toisin kävi. Kun arvoketjussa on enemmän ottajia, niin hinta nousee. Varsinkin, kun luontaiset sähkönsiirtomonopolit jatkoivat häiriintymätöntä toimintaa.
Kuka kertoisi missä kohtaa sähköjohtoa loppuu siirtoyhtiön business ja missä alkaa vähittäismyyjän business? Laskut ovat erilliset ja kohtuuttoman korkeat.
Nordpool ja aluepolitiikka
Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden hinnoittelualueet ovat mielenkiintoista tutkittavaa. Norjassa ja Ruotsissa on maiden pohjoisten alueiden hinnoittelu selvästi kehitysaluepolitiikan väline. Pohjoisen vesivoima- ja tuulivoimatuotanto tekee, ainakin laskennallisesti, alueista ylivertaisia puhtaamman sähkön tuottajia verrattuna maiden eteläisiin osiin. Ts. Pohjoinen "vie" sähköä etelän vetelille. Ilmeisesti Nordpool ja EU tämän subvention sallivat. Pohjoiskalotin kaivos- ja paperiteollisuus kiittävät!
Virallinen selitys on, että esim. Etelä-Ruotsin sähkönkulutus on huomattavasti suurempi kuin paikallinen tuotanto, ja sähkönsiirtoverkon ylläpito ja investoinnit kasvavat pohjoista nopeammin. www.energimarknadsbyran.se
Suomessa, tasapäistämisen ja solidaarisuuden kehdossa ei tätä "reilun kaupan periaatetta" noudateta. Miksi Suomen teollisuus ei tästä älähdä? Vastaus on yksinkertainen. Energiaintensiivinen teollisuutemme omistaa mankala-periaatteella (omakustannustuotanto ilman veroja) toimivia sähköntuotannon suuryksiköitä. Nordpoolin pelilauta ei heitä kiinnosta muuta kuin satunnaisina ylijäämäsähkön myyjinä.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/508176/Lucas.Smeds.pdf?sequence=2
Edellä esitetty vahvistaa käsitystä, että Pohjois-Suomi on siirtomaa/riistomaa. Aluepolitiikka on punainen vaate enemmistölle poliitikoista ja etenkin enemmistölle äänestäjistä, jotka asuvat etelässä. Maan tapa siis jatkuu.
Salaliittoteoreetikot tulevat aina keskustelupöytiin
Jos tämä Black Friday -markkinahäiriö oli tahallinen, mitä ei ole todistettu, niin mittakaava on merkityksetön. Maailman energiamarkkinoilla Nordpool on marginaalinen tekijä. On vaikea nähdä, että Norjalaisen traderin näppisvirhe tuotti hänelle taloudellista hyötyä. Tapaus Nick Leeson / Barings Bank vuosina 1992 - 1995 oli sentään kunnon vedätys!
Putinin vetäminen mukaan keskusteluun markkinahäiriöistä taitaa olla vain tyypillinen warmongering-reaktio. Tosin, tämäkin tapaus täyttäisi hybridivaikuttamisen periaatteet.
Niin tai näin, ”Sähköpörssillä meni homma vihkoon ja uskottavuus valahti vaippaan.”
Black Friday - toinen tuotantokausi
Surullisenkuuluisa Eurajoen OL3 oireilee ja ydinsähköinsinöörit osaavat tehdä itsekin häiriöitä miiluun. Lähivikakokeilu muistuttaa meitä Tšernobylin hulluista kokeiluista.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010024991.html
Ruotsissa Ringhalsin ydinvoimalassa on häiriötila samaan aikaan OL3:n kanssa.
https://yle.fi/a/74-20062663 Nordpoolin markkina-alueen sähköntuotanto on aivan yhtä altis häiriöille, kuin muualla Euroopassa, vaikka tuotantomuotoja on useita.
Sähköntuotannon kapasiteettia lisätään Pohjoismaissa koko ajan. Siitä huolimatta varavoimaa häiriötilanteissa on vain rajallisesti käytettävissä. Ruotsin hallitus on tehnyt periaatepäätöksen rakennuttaa runsaasti lisää ydinvoimaa "10 voimalaa ja 2500 MW vuoteen 2035 mennessä". https://www.hs.fi/talous/art-2000009996512.html
Nykyinen sähköntuotanto ei riitä vastaamaan yhteiskunnan sähköistymiseen. Vesivoima on jäänyt marginaaliin, säätövoimaksi ja tuulivoima on satunnaisvoimaa. Vaikka puhutaan sähkön hybridituotannosta, ovat vaihtoehdot vähissä. Suurtehoinen sähkön varastointi ei ole kestävä ratkaisu. Maametallit, Kiinan de facto monopoli, ovat akkuteknologian kontrollipiste. Nestemäinen vety energiavarastona on huono hyötysuhteeltaan. Ydinvoima on hyväksi koettu ratkaisu, joten sitä rakennetaan lisää. Siteeraan ydinvoimayhtiön edustajan kahvipöytäkeskusteluamme: "100´000 vuoden jälkihoito on tulevien sukupolvien murhe."
Sähköpörssin uudet pelimerkit - varttitunnin intervallit
Odotamme jännityksellä, kun sähkömarkkina muutetaan 60 minuutin tariffi-intervallista 15 minuutin välein muuttuvaan hinnoitteluun. Tämä saattaa poikia suuren energitehokkuuden harppauksen, kun markkinoille tuodaan superpesukoneita, jotka pesevät 15 minuutissa 5kg lakanoita! Pesukoneen pysäyttäminen kalliin jakson ajaksi kesken pesuohjelman ei ole järkevää eikä säästä mitään. Sähkömobiilin tulee nielaista akustonsa täyteen pahimmassa tapauksessa 15 minuutissa, tai lataus muuttuu automatiikan avulla pulssimaiseksi. Nopeat ja tehokkaat sähkön kulutusprosessit vaativat suurempia pääsulakkeita ja sitä kautta korkeampia sähkön siirtotariffeja kuluttajille. Kaikki pelurit voittavat, siirtoyhtiötkin. Kuluttaja maksumiehenä katsoo markkinoiden menoa vierestä ja maksaa viulut.
Ilman automatiikkaa ja modernisoitua kodin sähköjärjestelmää ja sen älylaitteita pörssisähkön valinnut kuluttaja voi unohtaa sähkönkulutuksen optimoinnin ja säästöt, jos hinta heilahtelee 15 minuutin välein. Kiinteän tariffin valinneet kuluttajat pitelevät laidoista kiinni 6kk-12kk-24kk jaksoissa, ja nukkuvat sopimuskauden viimeiset kuukaudet kevyesti. Tulossa on mielenkiintoinen sähkömarkkinavuosi 2024.
Päreitä pitimeen ja puita uuniin!
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti