Olen törmännyt aikaisemminkin valtioneuvoston taannehtiviin asetuksiin, mutta alla esiteltävä episodi
Valtion energia-avustushakemuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden
parantamiseksi saa hakea kuluvan vuoden loppuun. Tosin uusia hakemuksia
ei oteta vastaan 3.11.2023 jälkeen, koska ARA:lla on niin paljon hakemuksia
jonossa, ettei niitä ehditä käsitellä kohtuullisessa ajassa! Tämä tieto julkaistiin 5.11.2023, kaksi päivää hakemusten viimeisen jättöpäivän jälkeen.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo, että ”veronmaksajain piikkiä ei voi enää venyttää.” Kuvitteleeko hallitus, että taloyhtiöiden ja ok-talojen omistajat olisivat asuntomarkkinoiden keinottelijoita? Suuri kiinnostus energiaremontteihin on usein pientaajamissa ja maaseudulla, jossa asumismuodolle tai asuinpaikalle ei ole vaihtoehtoja. Suuriin asutuskeskuksiin ei kyetä eikä haluta muuttaa korkeampien elinkustannusten vuoksi. Lisäksi kiinteistöjen romahtanut arvo hillitsee myös tehokkaasti muuttohaluja.
EU:n rakennus- ja energiadirektiivi EPBD on tulossa. Meneillään ovat ns. kolmikantaneuvottelut. Direktiivin tavoitteena on saattaa unionin rakennuskanta hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Direktiiviehdotuksen sisällöstä voidaan olla monta mieltä, mutta kohde on oikea. EU:n energiankulutus kasvaa jatkuvasti, ja Euroopan unionissa rakennusten osuus tästä kulutuksesta on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. (Motiva 2023)
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia valmistui 2020.
https://ym.fi/korjausrakentamisen-strategia Se tavoittelee kiinteistöjen CO2-päästöjen 90%:n vähentämistä vuoteen 2050 mennessä. Ei tavoitella EU:n asettamaa nollatasoa, mutta suunta on oikea. Orpon hallituksen lappu luukulle -politiikka ei tue tätä sovittua strategiaa. Ei se tue myöskään maan tasapuolista kehittämistä eikä meneillään olevan rakennusteollisuuden kriisin tukemista. Kiinteistö ilman EU:n energiatehokkuuden luokitussertifikaattia on tulevaisuudessa myyntikelvoton ja siis nollan arvoinen. Tämä osaltaan kiihdyttää maaltapakoa.
Mikä järki on tehdä/purkaa strategioita neljän vuoden välein, kun maata pitää kehittää pitkäjänteisesti riippumatta siitä minkälaiset jantterit istuvat kulloisessakin hallituksessa.
Hallituksen luopuminen energiatehokkuuden parantamisesta tulee mieleen omaan jalkaan ampuminen, melkeinpä rintamakarkuruus!
Energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen tuen jatkaminen olisi hyvä lisä lähivuosiksi ennustettuun rakennusteollisuuden heikkoon tilauskantaan. Lisäksi teknologiateollisuuden vihreää siirtymää tukeva innovaatio- ja tuotekehitystoiminta (huom. ei tuotekehittely) menettää osan energiansäästösovellusten (sw ja hw) asiakkaista. Tukieurot tulisivat monikertaisena takaisin työn ja palvelujen verotuksen kautta.
Kuten T&T-lehden päätoimittaja, Harri Junttila, osuvasti vaatii pääkirjoituksessaan 6.11.: "Hallituksen kannattaisi patistaa Euroopan unionia kiristämään entisestään vihreän siirtymän sääntelyä. Se näet takaisi ennätyspaksut tilauskirjat teknologiateollisuudelle vuosiksi eteenpäin."
Sarkastisesti voisi todeta, että tarjolla oleva ympäristöliiketoiminnan kasvupotentiaali hukataan hallituksen valintojen takia. Ympäristöteknologian kasvu tapahtuu muualla, ja uudet rajoitukset vaikeuttavat entisestään työperäistä maahanmuuttoa. Krooninen erityisalojen työvoimapula on itse aiheutettua.
Tosin osaajapula hellittää automaattisesti taloudellisen toimeliaisuuden edetessä kohti hibernaatiota! [ Talvihorros eli hibernaatio tarkoittaa säänneltyä alilämpöisyyttä, jonka avulla eläimet voivat säästää energiaa talven ylitse. Lähde: Wikipedia ]
Hallitus noudattaa hallitusohjelman tavoitteita, tosin vain valikoiden; enemmän energiantuotantoa luvitusta helpottamalla alati kasvavan kulutuksen tarpeisiin. Energiansäästö, luonnonsuojelu ja ilmastonmuutostavoitteet ovat hallitusohjelmassa palstatilan täytettä.
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatukset ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti