Alla poimintoja uutisvirrasta. Rohkaisen avaamaan linkkejä ja perehtymään isänmaan hyötykäyttöön.
Yle 13.9.
Boliden Sodankylä, Kevitsa :”Noudatamme lakia ja toimimme vaatimusten mukaisesti. Jäteallas toimii suunnitellusti.”
(Huom. Vuosia jatkunut jätevesivuoto pohjavesiin on siis toimiluvan mukainen kauneusvirhe.)
Lapin Ely-keskus: ”Lakia ei ole rikottu, mutta jäteallas ei toiminut niinkuin piti.”
Yle Uutiset 13.9. klo 21.30 https://areena.yle.fi/1-62874921?autoplay=true 17min32sek ->
Asiat ovat rempallaan, mutta sekä kaivosyhtiön edustajat että Ely:n virkahenkilö toteavat kaiken olevan kuitenkin kunnossa.
Ylen radiouutiset 13.9. klo 12 sisältää vieläkin suorasanaisempaa asioiden vähättelyä ja samalla vahinkojen tunnustamisen. Asioiden vähättely julkisuudessa on hämmentävää.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-1440981 7min4sek ->
Lapissa huoli kaivosteollisuuden jätevesistä tarkoittaa myös huolta tiheän ja laajan järvi-jokiverkoston tilasta. Viimekädessä ongelmat päätyvät jo muutenkin huonossa tilassa olevaaan Perämereen tai Pohjoiseen Jäämereen. Kuka edes muistaa kantaa huoltoa kalakannoista ja viimeisistä vaelluskalojen nousureiteistä?
Meppi Sirpa Pietikäisen haastattelu (kok) Verkkouutiset 14.9.: ”Vaarana on, että Suomesta tulee EU:n raaka-ainepankki” https://www.verkkouutiset.fi/a/vaarana-on-etta-suomesta-tulee-eun-raaka-ainepankki/#0af6132c
Otsikko on myöhässä: Suomesta on jo tullut raaka-ainepankki!
EU:n virkamiehet ovat ryhtyneet toimiin Suomi-nimisen reservaatin luonnonvarojen hyödyntämisessä. Tavoitteena on ajaa läpi EU-laki vuoden loppuun mennessä, jossa tavoitellaan parempaa EU-omavaraisuutta "vihreän siirtymälle kriittisten maametallien suhteen", ja Kiina-riippuvuuden vähentämistä.
HS 14.9. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009855122.html
Suora lainaus 1:
Myös kotimaiselle tuotannolle asetetaan nyt tavoitteet: vuonna 2030 EU:n alueella pitäisi louhia 10 prosenttia ja jalostaa 40 prosenttia kriittisistä raaka-aineista.
Kotimainen tuotanto tarkoittaa tässä yhteydessä Euroopan Liittovaltion tuotantoa.
Suora lainaus 2:
Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen äänin 515–34. Europarlamentaarikoista 28 äänesti tyhjää.
Suomalaisedustajista asetuksen puolesta äänestivät Pirkko Ruohonen-Lerner (ps), Teuvo Hakkarainen (ps), Henna Virkkunen (kok), Elsi Katainen (kesk), Mauri Pekkarinen (kesk), Nils Torvalds (r), Eero Heinäluoma (sd) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd).
Vastaan äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok), Petri Sarvamaa (kok), Alviina Alametsä (vihr) ja Heidi Hautala (vihr).
Vasemmistoliiton Silvia Modig äänesti tyhjää ja vihreiden Ville Niinistö oli äänetyksestä poissa.
(Tyhjää äänestäminen on myös kannanotto. lat.huom.)
Seuraavaksi esitys etenee Euroopan parlamentin ja EU-jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin, joissa se saa lopullisen muotonsa.
- lainaus päättyy -
Euroopan akkuteollisuus himoitsee Euroopan vähäisiä maametalleja, joista iso osa on Suomen Lapissa. Mitäpä siitä, että kiinalainen pääoma on vahvasti mukana Euroopan vihreän siirtymän teollisuudessa. Lisäksi ko. metallien kierrätys on aivan lapsenkengissä. EU:n ehdottama kierrätystavoite on vain 15% vuonna 2030.
IL 14.9. https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/d73fced1-5618-403f-8eb8-7f5883eaf906
Iltalehden Karvala reagoi, mutta juna taisi jo mennä. EU-päätös nuijittiin pöytään.
Yle 14.9. https://yle.fi/a/74-20050121
Kaivosteollisuus ry. taputtaa käsiään. Samoin päähallituspuolue Kokoomus. PM Orpo julisti ennen eduskuntavaaleja, että luonnonvarojen hyödyntämisen esteitä poistetaan ja luvitusprosessia "virtaviivaistetaan" (lue: oikaistaan).
EU:n tavoitteena on nopeuttaa luvitusprosessia, ja mm. ympäristövaikutusarviointi (YVA) olisi joko muodollisuus tai tarpeeton. Näin on jo osissa kuntia koskien tuulivoimaloiden rakennuslupia!
Luvitusnäytelmän läpimenoajan alkuperäinen tavoite on kaksi vuotta vuosi. Komissio on kuitenkin kiristämässä ruuvia:
Komissio on esittänyt, että strategisesti tärkeiksi katsottujen tuotantolaitosten lupakäsittely saisi kestää enintään vuoden, ja jos hakemusta ei tässä ajassa onnistuta käsittelemään, se katsottaisiin automaattisesti hyväksytyksi.
Asetus mahdollistaisia Natura- ja vesiensuojelusta poikkeamisen, "jos hanke on strategisesti tärkeä". Nykyisen Euroopan sotatilan vallitessa kaikki kriittisten raaka-aineiden hankkeet ovat strategisesti tärkeitä.
EU-lainsääädännön muutosehdotus näyttää ohituskaistalta oikaisten omaisuuden suojan, ja sitä se myös on!
Asiaa voi tarkastella toisellakin tavalla. Suomella (suomalaisilla maanomistajilla) on hallussaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Näiden arvo kasvaa koko ajan, kun koko maailma rimpuilee eroon toisista uusiutumattomista raaka-aineesta; öljystä ja maakaasusta. Sähköenergian tuotannon ja varastoinnin alttarille olemme valmiit uhraamaan pääomatasettamme.
Jos maatamme hallittaisiin kuten yritystä nimeltä Oy Suomi Finland Ab, tämän arvokkaan pääoman käyttö olisi esim. Suomen Pankin erityisessä harkinnassa ja tarkkailussa. Lyhytnäköisiä poliitikkoja ei millään hallinnon tasolla päästettäisi tekemään päätöksiä ko. pääoman suhteen: rakennusluvat, ympäristöluvat, lait, kansalliset säädökset. EU-lakien kansallinen käsittely ja täytäntöönpanosta kieltäytyminen saattaisi aiheuttaa melkoista suukopua Brysselissä, mutta kansallinen etu edellä pitäisi edetä.
Omien etujen puolustamisesta ei tee Suomesta vielä EU:n ongelmamaata. Niitä löytyy riittävästi jo nyt.
Joku tietysti toteaa, että itsemääräämisoikeutta puolustamalla Suomi joutuisi nyky-Venäjän ahneuden ja etupiiriajattelun suurennuslasin alle, kuten Kolosjoen nikkelikaivoksen aikaan 1930-luvulla. Se on kuitenkin kovin kaukaa haettu argumentti. Eikö Nato-jäsenyytemme ole osa kansallisen koskemattomuuden ja itsemäärämisoikeuden turvaamista.
Muistakaamme, ettei Kolosjoen kaivos ollut suomalaisten hallinnassa, vaan kanadalais-englantilainen kaivosyhtiö Mond Nickel Company (Petsamon Nikkeli Oy tytäryhtiönä Suomessa) sai 50 vuoden oikeuden malmioon vuonna 1934. Suomi oli jo tuolloin raaka-aineiden siirtomaa!
EU:n hurskaita toiveita osasto: MIREU
MIREU (Mining and Mineral Resources of European Union) on Euroopan unionin projekti, joka pyrkii mahdollisimman taitavasti kohottamaan kaivannais- ja mineraaliteollisuuden sosiaalista hyväksyttävyyttä. Se on käytännöllisesti katsoen sijoittaja- ja teollisuuspiirien sanelemaa, eikä siinä oteta huomioon kansallisia tarpeita. Se on ymmärrettävää, koska erityisesti kaivannanisteollisuuden haitat ovat pitkäkestoisia ja korvaamattomia, ja niiden kustannukset ovat suuret hyötyihin verrattuna.
- wikipedia -
Nykypäivän raaka-aineyhtiöille (kaivannaiset, vesienergia, tuulienergia, aurinkoenergia, puutavara jne.) lain määräämät minimivaatimukset ovat ohjeellisia maksimiarvoja. Luontoa saa sotkea sen puitteissa mitä lakiin ja toimilupaan on kirjoitettu. Valtiovalta menee onnettoman lainsäädännön taakse piiloon, ja jos vastustat tätä erittäin arveluttavaa toimintamallia, olet joko kehityksen vastustaja tai saamelaisten oikeuksia puolustava lantalainen hörhö. Se sopii minulle!
Huom. Norjassa kaivosvero on 76%, Australiassa 30%, USA:ssa 25%, Suomessa 0,6%, Kongossa 0%.
PS.
Tämän kirjoituksen laadintaan ei ole käytetty AI-teknologiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti