Hoitoalan paitsio

 

International Nurse Day 12.5.2022

 

Järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonta ja työtaistelut eivät ole irrallaan yhteiskunnasta, varsinkin kun lainkuuliainen EU-Suomi on kehittynyt vuoden 1956 yleislakosta lähtien Pohjoismaiseksi sopimusyhteiskunnaksi. Tiheällä seulalla rakennettu lainsäädäntö määrittelee toimintatavat. Kun sopimukset revitään ja yhteishenki pettää, on siihenkin asetukset ja ohjeet.

 

Tänään vietetään kansainvälistä Hoitajapäivää. Suomessa ovat juhlan aiheet vähissä, vaikka sairaanhoitajien ammatin tärkeyttä ei saa aliarvioida. Tehy ja Super hylkäsivät eilen sovittelulautakunnan laatiman kunta-alan palkkatarjouksen. Nyt valmistellaan joukkoirtisanoutumisia. Hoitoalan työtaistelu on ajautumassa jäätyneeseen konfliktiin. Nyt heitetään aseet järveen, jätetään rintaman asemat, ja siirrytään sissisotaan. 

Ulkoapäin katsoen strategia on kovin ontuva ja lyhytnäköinen. Pallopelitermein kyseessä itse aiheutettu, tahallinen paitsio. Minkä ongelman joukkoirtisanoutuminen ratkaisee? Ay-johdon oman kunnianko on kyseessä? Eikö tällaisen ego-vetoisen toiminnan tulokset ole jo nähty AKT:n lakkojen myötä? 

Riitatilanteissa kannattaa jatkaa neuvotteluja, vaikka ulospääsyä juuri nyt ei näy. Parempi laiha lohtu kuin lihava riita. Luovuttaminen ja uhmakas poistuminen neuvottelupöydästä ei ennusta hyvää. Pyrrhoksen voittokaan ei ole vaihtoehto. Kyseessä on koko yhteiskunnan toimivuus ja uskottavuus.

Seuraavassa skenario, joka ei naurata.


• Tuhannet hoitoalan työntekijät irtisanovat työsopimuksensa yksipuolisesti ilman kirjallisia perusteluja. Siihen heillä on oikeus. 
• Osa irtisanoutuneista vaatii Valviran poistamaan ammattioikeutensa ko. rekisteristä. Ovet sulkeutuvat heidän perässä ja poikkeusolojen turvatyövelvoite poistuu, sodan aikanakin.
• kuntien lakisääteinen hoito- ja palveluvelvoite ei poistu, vaikka työntekijöitä ei enää olisikaan. Hallinto-oikeus ruuhkautuu kuntalaisten valituksista ja valtio määrää sakkoja kunnille.
• Nordic Care, Click, Barona, Rainmaker, Uniflex, Keramore, Lieke, VPS, Eilakaisla, Manpower, Wellpack, Bolt, Staffmill, SOL, Poolia, RTK-palvelu, Biisoni, Lavonia, Eezy VMP yms. tuovat vikkelästi maahan ulkomaista hoitoalan henkilökuntaa, kun on bisnesspotentiaalia. Kunnat ovat selkä seinää vasten, ja joutuvat palkkamaan mm. filippiiniläisiä työntekijöitä hoitovelvoitteiden toteuttamiseksi. Pitäähän vanhukset ja lapset hoitaa poikkeusoloissakin, joten Migri lyö hyväksyntäleiman työ- ja oleskelulupiin
• Ukrainan sotapakolaisten kotiutumisprojektin rinnalle perustetaan ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilökunnan kotouttamisohjelma. Tavoite on saada pitkäaikaisesti maassamme asuvia työntekijöitä.
• Hoitoalan palkkakustannukset nousevat. Tosin hoitajat eivät saa korotuksia, vaan välittäjät ottavat katteen työvoimapalveluista.
• Jos irtisanoutunut suomalainen työntekijä haluaakin palata töihin, oikeus jatkaa ns. vanhana työntekijänä on poistunut irtisanoutumisen myötä. Kunnat tarjoavat töitä aloituspalkalla, ja osa kustannusten kasvusta eliminoituu.
• Kymmenet tuhannet työttömät ilman mitään ammattipätevyyttä (kts. yllä ammattioikeusrekisteri) joutuvat valtion tukien varaan.
• Aikuiskoulutus ja uudelleenkoulutus täyttävät ammattiopistot ja ammattikorkeakoulut. 
• Kansallinen aktiivisuus nousee ja puolueiden voimasuhteet muuttuvat. Saattaapa uusiakin puolueita syntyä: Väyrynen?
• Hoitoalan ammattiyhdistysliikkeen toimet tukevat Suomessa Venäjän hybridivaikuttamista, tahattomasti mutta kuitenkin. Yhteiskunnallinen sekasorto ja ristiriidat ovat olleet naapurimme toimintamalli jo yli 100 vuotta. Eripura lisääntyy suomalaisen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.
• SDP ja Vas häviävät seuraavat vaalit, koska ”omat pettivät” hoitoalan. Maa saa sini-multa hallituksen, johon RKP ja Perussuomalaisetkin mahtuvat mukaan ehdottoman enemmistön varmistamiseksi. 



 

Tämän hoitoalan selkkauksen seuraukset voivat olla pitkäaikaisia. Kahtiajakautuminen yhteiskunnassa kasvaa, ja yleinen tyytymättömyys lisääntyy. Suomi siirtyy yhteiskunnallisesti 1920-luvulle. Venäjän vaikuttaminen saa Suomessa ulkoparlamentaarisia muotoja, koska parlamentaaristen keinojen määrä on merkittävästi vähentynyt oikeistohallituksen ja Nato-jäsenyyden myötä.