On historiallinen päivä Suomen historiassa. Eduskunta aloittaa keskustelun Nato-jäsenyydestä tänään 16.5.2022. Kannatan hakemusta, mutta mietin miten tähän historialliseen päivään on päädytty. Historiankirjoitus kertoo myöhemmin Suomen täyskäännöksestä myöntyväisyyspolitiikasta (myötäilypolitiikasta) omaehtoiseen turvallisuuspolitiikkaan.
Ajopuut
Kikkaileva puolueettomuuspolitiikka (sitoutumattomuus) on leimannut kahden naapurimaan ulkopolitiikkaa liki 70 vuotta. Ruotsi on ylpeä yli 200 vuoden puolueettomuudella. Suomi on pelannut kahdella agendalla idän ja lännen välillä. Ruotsin tiedustelu ja strateginen sotilaallinen yhteistyö USA:n kanssa on kymmeniä vuosia vanha julkinen salaisuus. Kylmä sota on tullut takaisin ja kortit on jaettu uudestaan, hyvin eri kortit kuin aikaisemmin. Mitä vaihtoehtoja Suomella ja Ruotsilla tässä maailmantilanteessa on? Ajopuita olemme. Ehkä tämä avaa ymmärtämään paremmin Suomen historian aiemmat tienhaarat, jolloin piti valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono. Päätöksiä on tehtävä. "Ei saa jäädä tuleen makaamaan."
Mika Aaltola, ulkopoliittinen instituutti, puhuu suoraan; "Nato tulee linnoittamaan Fennoskandian, jotta Pohjoisen uskottavuus Venäjän silmissä on riittävä."
Suomalainen debatti
Kun Matinpäivän sota alkoi Ukrainassa 24.2.2022, käänsi Suomi-äiti esiliinan puhtaan puolen näkyviin, ja keskustelu kääntyi Nato-vastustuksesta innokkaaseen myönteisyyteen. Harvat kriittisiä kannanottoja esittävät naurettiin ulos tai vaiennettiin. Puoluekuri on osoittautunut vahvemmaksi kuin yksilön oikeus omiin mielipiteisiin. SDP:n puoluevaltuuston kokous oli poliittinen teatteri, joka oli kuin suoraan 1930-luvulta. Sitoutumattomat, puoluekentän ulkopuoliset tahot, saavat toki äänensä kuuluviin, mutta eivät kuulu suomalaiseen nomenklaturaan, joten se siitä. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.
Suomalaiseen keskustelukulttuuriin ei kuulu debatti (sanakirja: julkinen väittely, polemiikki). Monipuolinen asioiden avoin ruodinta ja analysointi parantaa päätöksentekoa ja antaa tukevat perustelut päätöksen jälkeisten seurausten hallintaan.
Viimeaikojen Nato-keskustelu muistuttaa Kekkosen ajan Suomesta, jolloin sai olla eri mieltä, mutta vain konsensuksen puitteissa. Valtiojohto ohjaa keskustelua, vaikka muuta väittääkin.
Perustuslakivaliokunta, suomalaisen parlamentarismin maamiina?
Suomen lainsäädäntömallin erikoisuus, perustuslakivaliokunta, ei ole koskaan suostunut olemaan pelkkä kumileimasin. Toisin kuin maissa, joissa Korkein oikeus valvoo lainsäädännön perustuslaillisuutta, Suomessa poliitikot valvovat itseään. Koska pikamarssia etenevä Nato-hakuprosessi ei pysty antamaan perustuslakivaliokunnalle juridisesti riittävän tarkkoja dokumentteja, siirtyy lopullinen laillisuustarkastelu 4-12 kk eteenpäin, kun kaikki Nato-maat ovat (toivottavasti) ratifioineet Suomen Nato-sopimuksen.
”Perustuslakivaliokunnan käytäntö on se, että se ottaa kantaa asioihin vasta, kun olemassa on täsmällinen asiakirja, josta päätös tehdään.” ( hs.fi 10.5. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ).
Täytyy ihmetellä, minkä asiakirjan pohjalta Nato-päätöstä juuri nyt tehdään? (lat.huom.)
Mikäli ratifiointiprosessi pitkittyy, käydään Suomessa eduskuntavaalit 2.4.2023 ja eduskunnan järjestäytymisen jälkeen uusi perustuslakivaliokunta käsittelee Nato-hakemusta joskus kesäkuussa 2023. Kukaan ei vielä tiedä Nato-prosessin aikataulua eikä voimasuhteita tulevassa eduskunnassa.
Jälkipyykki
Yle uutisoi: Suomen kansa on jo tehnyt päätöksensä. Näin varmaan onkin. Demokratiassa on kuitenkin mahdollisuus kansalaisvaikuttamiseen.
Onkohan kansalaisaloite Nato-kansanäänestyksestä jo käsitelty? Eduskunnan tietojen mukaan (käsittelytiedot KAA 3/2022 vp) aloite on saapunut ulkoasiainvaliokunnan käsittelyyn 22.4.2022.
Jos tämän aloitteen käsittely "unohtuu" eduskunnalta, ja TP & Valtioneuvosto lähettävät Nato-hakemuksen 17.5. tai 18.5., niin saadaanko tästä Suomen poliittiseen historiaan "Nato-gate"?
Toivottavasti oikeusministeriö ja eduskunnan oikeusasiamies ovat hereillä, ennen kuin farssi alkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti