Jouluevankeliumi Iijoen rannalta

 

Jouluevankeliumi

 

Luuk

2:1 Katoppaku, sattui niinä päivinä, että Keisari Aukustukselta tuli oorteri,

jotta koko maailima on pantava verolle.

2:2 Tämä oli ensimmäinen verorätinki. Se tapahtui silloin ku Kyrenius oli Syyrian kymppinä.

2:3 Kaikki menivät siis verorätinkejjään selevittämään ommiin kaupunkeihinsa.

2:4 Niinpä lähti myös Nasaretin Joosehvi, Kalileasta, ja matkusti jalakapatikasa etelään,  Petlehemmiin, Juutean maan Taavitin kaupunkiin. Hän ku oli Taavitin sukulaismiehiä.

2:5 Mukkaan hän otti kihilattunsa Marian, joka oli jo pieniin päin.

2:6 Ku he olivat perillä, alako Marian synnytyspoltot.

2:7 Hän pyöräytti maalimaan esikoispojan. Noku ei mistään löytyny kortteeria, niin Maria kääräisi pojan kapaloihin ja laski härkien tallisa soimeen, elikkä seimeen, pelekille olijille.

2:8 Siinä sammoilla seuvuilla oli paimenia vahtimasa kevolla lammaslaumaa.

2:9 Äkkiä heijän eesä seisoi Herran enkeli ja mahoton Herran kirkkaus vallaisi koko ympäristön. Paimenia alako pelottammaan.


2:10 Enkeli alako porisemmaan: ”Äläkää hyvät pojat pelijäkkö. Mulla on teille oikia ilosanoma, joka on ossoitettu kaikelle kansalle, ja se kuuluupi näin: 


2:11 Tännään on syntyny teille Taavitin kaupungisa Vapahtaja, joka on Ristus, Herra.

2:12 Täsä on teille osviittaa: se lapsi löytyypi kapaloituna ja makkaapi seimesä.”

2:13 Yhtäkkiä siihen enkelin viereen tuli mahottoman iso porukka taivaallista sotaväkiä. Alako melekomoinen kaplakka, ja ne ylisti Jumalaa kuorosa: 


2:14 Jumalalle kunnia korkeuksisa, rauha maan päällä ihimisillä, joista Jumala tykkää ja pittää huolta.

2:15 Sitteku enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, arsinoivat paimenet toisilleen:

”Kai sitä häätyy lähtiä porukalla Peetlehemmiin, kattomaan omin silimin se, mitä Herra meille äskön ilimineerasi.”

2:16 Nyt lähettiin kauhialla tohinalla matkaan. Perillä he äkkäsivät Joosehvin, Marian ja lapsen, joka makasi siinä seimesä.

2:17 Paimenet kertoivat kaikille, mitä olivat lammaskevolla kuulleet ja nähäneet.

2:18 Kyllä oli porukalla palijo ihimettelemistä.

2:19 Vaan Mariapa oli vaiti, ja laittoi tarkkaan muistiin, oikein syämmeen asti, jokkaisen sanan. Niitä hän sitte ittekseen mielesä tuumaili.

2:20 Paimenet lähtivät takasi vahtihommiin. Kehhuivat matkalla Jumalaa, miten kaikki oli menny jämptisti niinku enkelit oli kertonu, ja mitä he ite omin silimin olivat nähäneet!

 

”Ja me toivotam, ja me toivotam, onnellista ja hyvvää joulua!”