Timantinkovaa vaikuttamista                                                                                  13.7.2021

 

Helsinkiläinen poliitikko jättäytyy yllättäen politiikasta sivuun, mutta jatkaa vaikuttamista mediassa ja viestintätoimistonsa kautta. Puoluejohtaja jättäytyy pois puolueen johtopaikalta, mutta jatkaa vaikuttamista mediassa ja sulkee ”jäähyväiskirjeen” l. poliittisen testamenttinsa embargolla kymmeneksi vuodeksi. Entiset ministerit hakeutuvat (tai haetaan) vaikutusvaltaisiin toimiin edistämään yritysten ja naapurivaltioiden etuja. Tarjolla on ollut kaasuputkia, ydinvoimalaprojekteja, mannertenvälisiä tietoverkkoja, rautateiden rakentamista yms. Lukuisat paikallispoliitikot ottavat tittelin ”entinen poliitikko”, ja jatkavat puolueaktiiveina, vaikuttajina ja kolumnisteina. Sanotaan, että vaikeneminen on kultaa. Vaikuttaminen on varmaankin timantteja.

 

Leopardi ei pääse pilkuistaan eikä ekstrovertti poliitikko aktiivisuudestaan. Puoluerahoitteiset ajatuspajat kiittävät meritoituneesta puhe- ja aivotyövoimasta. Samoin kymmenet viestintätoimistot, strategisen viestinnän suunnittelutoimistot ja viestinnän koulutus- ja valmennusyritykset ottavat mielellään hyvin verkottuneita, ”melkein ex-poliittikkoja” riveihinsä. 

Suora henkilövaikuttaminen ei hajanaisten puolueiden hajanaisessa monipuoluejärjestelmässä ole yhtä tehokasta kuin tunnettujen senioreiden mielipidevaikuttaminen. Julkinen sana pitää huolen näkyvyydestä 24/7/365.

 

Viestintätoimistot ovat todellisia rahasta-ajattelijoita, joita teollisuus käyttää tehokkaasti hyväkseen. Mistään pyyteettömästä työstä ei ole kyse. Amerikasta opittu toimintamalli etenee esimerkiksi näin:

-       yritys/yhteisö haluaa tuoda esille omat tavoitteensa esim. rakentamisessa, verotuksessa, lakimuutoksissa jne.

-       yritys tilaa maksua vastaan ajatuspajalta ”tutkimuksen”, jonka tavoitteet ja painotukset ovat tarkkaan ennalta määrätyt.

-       Ajatuspaja julkaisee omissa nimissään pamfletin tai tutkimusraportin, joka näennäisesti on puolueeton ”white paper”. Raportin allekirjoittajaksi valitaan sopiva ex-poliitikko, jolloin vastuullinen ministeriö ja valtioneuvosto huomioivat asian.

-       hallitus / kansanedustajat kommentoivat julkisuudessa ja toivottavasti tukevat raportin suosituksia.

-       asia viedään ao. ministeriön valmisteluun ja se päätyy lainsäädäntöprosessiin. Perusselvitykset on jo tehty, tosin ulkopuolisten toimesta.

 

Lakialoitteen, investointisuunnitelman tai julkisen hyväksyntäprosessin läpimeno ei tietenkään ole varmaa, mutta näillä ehdotuksilla on tapana elää yli hallituskausien ja sopivassa hetkessä aloite tuodaan jälleen valmisteluun ja julkiseen keskusteluun. 

Lobbareiden ehdotuksiin ”unohtuvat” usein väärät, vanhentuneet ja tarkoitushakuiset lähtötiedot ja niiden perustelut. Näin on käynyt mm. Tunnin Juna -projektin tiedotuksessa ja julkisissa asiakirjoissa.

Tiedottamisen erikoisuus on, että Tunnin Juna Oy ei hallitse tunninjuna.fi -sivustoa, vaan Turun kaupunki, Varsinais-Suomen Liitto ja sen kunnat. tunninjuna.com on ratayhtiön kotisivu. Tällainen tiedottamisen ”kahdet rattaat” antavat mahdollisuuden vääristellyn ja vanhentuneen tiedon ylläpitoon verkossa. Ratayhtiön julkisivu pysyy kirkkaana ja valkoisena. Ei ihme, että Väylävirasto on kummissaan.

 

Näennäisen puolueetonta raporttia voi ylläpitää ilman faktantarkistusta, mutta ministeriön lakiesityksen muuttaminen on aina oire epäonnistumisesta ja huonosta lainvalmistelutyöstä. Perustuslakivaliokunta on tiukka linjavedoissaan.

 

Mistä rivikansanedustajat tai kuntapoliitikot tietävät, mikä paperi on vaikuttamista, mikä faktaa ja mikä vain uutisointia? Ei hätää, kyllä viestintätoimistot valistavat tietämättömiä.

JK.

- kas, YLE:kin heräsi asiaan 19.7.2021:

https://yle.fi/uutiset/3-12008699 

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 23.7.2021

 

 

 

 

 

 VIHREÄ SOPIMUS

 

EU:n eilen (14.7.2021) julkistama Ilmastopaketti, Green Deal, ei tullut yllätyksenä. Vuodesta 2019 valmisteltu sopimusehdotus on ehkä ollut koronan takia taustalla, mutta ei todellakaan piilossa.
Kuten ministeri Lintilä 15.7. Ylen Ykkösaamussa totesi: ”Lainsäädäntätyö, EU-tason neuvottelut ja lobbaus jatkuvat vielä ainakin 1,5 vuotta.”

Ilmastopaketti on oikeansuuntainen, mutta onko oikein tehdä Green Dealista "yhtyvät astiat". Ts. kaikki ovat tasapäisesti samassa veneessä. Maat, jotka ovat parturoineet metsänsä jo 200 vuotta sitten? Maat, joiden kaivannaisteollisuus, rakennusteollisuus, kemianteollisuus tai terästeolllisuus saattaa olla 10x tai jopa 1000x vähemmän teollistuneisiin maihin verrattuna. Maat, jotka itsepäisesti käyttävät hiiltä ja turvetta energiantuotantoon. Ja maat, jotka ovat jo kierroksen edellä muita ilmastonmuutoksen torjuntatöissä.
Nyt Strasbourg kertoo, että jos sopimusehdotuksesta otetaan jotakin pois, on sinne lisättävät muita hiilineutraalisuuskomponentteja. Koska Bryssel/Strasbourg katsovat EU:n olevan jo liittovaltio, toimetkin voivat olla maanosakohtaisia. 
Esim1: Suomi saa erivapauden jatkaa saastuttavaa talvimerenkulkua, tulee esim. ranskalaisten rajoittaa yksityisautoilu neljään arkipäivään viikossa. Onnistuuko? 
Esim.2: EU:n polttomoottorien käyttökielto autoliikenteessä astuu esim. voimaan 2040. Suomessa on EU:n vanhin autokanta. Autojen romuttaminen maksaa, joten Suomi saa luvan antaa EU-rahaa 15000€/autoilija sähköauton hankintaan vuodesta 2030 lähtien (Oletus auton hankintahinnasta 2040). Reilu peli, jonka muut jäsenmaat hyväksyvät. Onnistuuko? 

Uusiutuvan energian lisääminen on myös mielenkiintoinen asia. Jos esim. tuulivoiman osuus kokonaissähköntuotannosta voidaan asettaa tasolle X% vuoteen 2030 mennessä, ovat useat Keski-Euroopan maat ulkona tästä pelistä. Saksaan on jo turha yrittää mittavia tuulivoiman lisävestointeja. Kansalaiset sanovat: "Jo riittää!"
Saksalaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset energia-alan rahastot ja yhtiöt ovat jo kaukaa viisaasti rakentamassa satojen MW:n tuulivoimalaitoksia mm. Kroatiaan, Sloveniaan ja Suomeen. Maihin, joissa on tilaa, ja positiivinen poliittinen asenne. Samalla joudutaan rakentamaan massiivinen, EU-laajuinen sähkönsiirtoverkko, 10x suurempi kuin nykyinen. Kuka sen maksaa? EU tietysti, arviolta100mrd€. 
⁠
Ilmasto on yhteinen, sen muutokset koskettavat kaikkia. On kuitenkin naivia kuvitella, että EU:n änkyrät suostuisivat one size fits all -järjestelmään. Näissä maissa kytee jo Huxit, Poxit, Sloxit, Tsexit jne. Yhteismitallista Green Dealia ei saada aikaan, ellei EU lahjo änkyrämaita mukaan. Ts. tulee lisää elvytyspaketteja sinne tänne. Tätä on jo harjoiteltu 750mrd:n yhteisellä rahoituksella. Yhteinen velkarahoitus ja budjetti on tullut jäädäkseen, tuli Green Dealia tai ei.
⁠
Nyt jatkuu ainakin kahden vuoden ajan neuvottelu- / lobbaus- / vaikuttamis- / kaupankäyntiprosessi. Sillä aikaa ei Suomi saa jäädä tuleen makaamaa, vaan tehdä oman ympäristöohjelman mukaisesti muutoksia hiilitaseen parantamiseksi. Tukistaako EU Suomea joskus 2025, JOS Green Deal ratifioidaan. Tuskin. Positiiiviset toimenpiteet on helppo perustella, varsinkin kun ne ovat synergisesti osa Suomen taloutta ja ilmastollisten olosuhteiden mukaisesti toteutettavissa kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Esim.Talousmetsien tehokas ylläpito, turvemaiden ja pusikoituneiden perintötilojan muuttaminen metsätiloiksi olisi toimenpide, joka tukisi hyvin Suomen ilmastotavoitteita. Nykyisien 150 miljoonan puuntaimen istutusmäärän kasvattaminen 500 miljoonaan taimeen ei olisi mahdotonta! Kotikonstit toimisivat paljon paremmin kuin esim. polttomoottoriautoilun kieltäminen suurimmissa kaupungeissa (Hki-Tre-Tku-Oulu) maassa, jonka talous ja arkitodellisuus ovat henkilöautoilun varassa.

Valtiollinen itsemääräämisoikeus tulee palauttaa Suomessakin valtioneuvoston agendalle, vaikka änkyröitä emme olekaan.

 

 Työllisyys - Työllisyysaste - Työllistyneet

TEM:n alivaltiosihteeri esitteli eilen 4.7. ministeriön ehdotuksen houkutella eläkeläiset takaisin työmarkkinoille.

Hyvä hanke sinänsä saada hiljainen kokemus ja tieto jälleen käyttöön, vapaaehtoispohjalta. Ehdotuksen argumentointi kuitenkin hiukan ontui.

Eläkeläinen ei ole tilastoissa työikäinen, työvoimareservi eikä työtön, vaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleva aito eläkeläinen. Ts. eläkeläisen työllistyminen näkyy vain työllisten määrässä. Työttömyysasteen tai työllisyysasteen luvuissa ei näy muutosta.
Tuloveron alennus on mielenkiintoinen porkkana. Laskennallinen, jopa 3600€:n vuosiansion tuloveron alennus, on houkutteleva mutta ei yksiselitteinen. Asiantuntijatehtävissä tuo summa varmaan toteutuu, mutta matalapalka-aloilla ”ylimääräinen kuukausipalkka” tuskin. Lisäksi eläkkeeltä töihin palaava voi useinkin päätyä osa-aikatöihin, esim. kolme päivää viikossa, tai  jopa pätkätöihin kilpailemaan nuorempien kanssa työpaikoista.

Valtiotalouden kannalta lasketaan lopputulos on kyseenalainen; tuloverot vs. lisääntyneet terveyskustannukset, työttömien jono ei lyhene, nuorien työmarkkinoille tulevien työllistymisen vaikeutuminen jne.

Saattaa olla, että voittajia tässä ovat eläkeläinen (elämänlaadun paraneminen), työantaja (kokeneen työtekijän tieto-taito) ja tietysti eläkevakuutusyhtiöt (säästyneet eläkemaksut ja kasvavat vakuutusmaksutulot).

Mallia haetaan jälleen kerran Ruotsista. Toivottavasti analysoidaan kokonaisuus ennenkuin tehdään Suomi-malli seniorityöllistämiselle. Tasaveromallista tulisi myös keskustellla, jälleen kerran.

 Communality in practise

 (Yhteisöllisyysharjoituksia)

Communality Example 1.

Ca. 3000, mainly male, football fans take a serious health risk and travel Covid-19 -torn St. Petersburg. 800 football fans came back and escaped the Covid-19 boarder control test. ”Inadequate test resources.”, said officialls. Fans spread around Finland for Mid Summer Festivals. 200+ identified as Covid-19 positive as of today, most probably the Delta variant a.k.a. Indian variant. Nobody knows how many more are infected but symptomless.

Communality Example 2.

5000 people ( 3x 5000 tickets for three days) gathered last weekend to Himos Resort in Central Finland for Mid Summer Pop Festival. Few football fans from St. Petersburg trip attended, too. ”Keep distance” meant ”Stay close to me, babe.”

Communality Example 3.

40´000 graduates gathered in St. Petersburg for Scarlet Sails Festival organized by the government. N.b. St. Petersburg is right now hard hit by Covid-19 ”the Indian variant”. Thousands of infected per day. 

Lesson learned? None!

  

Kuninkaantekijät

 

 

Kylläpä Erkkojen kuninkaantekijälehti osasikin ajoittaa Sinnemäki-uutiset oikeaan saumaan, 24h ennen Niemikaupungin pormestarivaaleja!

Viesti on selvä. Helsinkiläisen paikkallislehden toimitus EI halua Sinnemäkeä pormestariksi. Mitä vastineeksi oikein äänestäneille? Vuoden ilmainen hs-digitilaus, vai jotakin parempaa? SNTL:n johto sentään lupasi vuonna 1956 Suomelle Porkkalan takaisin etuajassa, jos Kekkonen valitaan presidentiksi. Ja kas, niin kävikin!



 

Erikoiseksi rakennuslupa-gaten tekee, ettei luottamushenkilö Sinnemäen tarvinnut ennen kuntavaaliehdokkaaksi asettautumistaan ilmoittaa häneen kohdistuvastaan rikosepäilystä. Muiden ehdokkaiden kylläkin. 
Niin tai näin, me olemme omaksuneet jenkeistä vaalikikkailun ja median hyväksikäytön. Trumpismin suomalainen versio toimii jo käytännössä.

Koko sirkuksessa on yhdentekevää, mikä on syyteharkinnan tulos. Nämä ovat Turun Ylopiston eduskuntatutkimuksen laitoksen n. 1kk sitten oraakkelimaisesti ennustamia ”vaalikampanjan sirkushuveja”.

 

Kuka vielä väittää, ettei nomenklatura toimi valtion, maakuntien ja kuntien tasolla? Malli on kopioitu itäisen, rauhantahtoisen, kansan hallinnosta. Jälkipeliä tästä episodista vielä varmasti pelataan. Muistutan, että kun Pohjoisessa pelataan tuppea, suosittua korttipeliä, niin jälkipeliä voidaan pelata vain Tervolassa, tietyssä riihessä. Se tosin on palanut jo aikoja sitten!

- Julkaistu äänestysajan päätyttyä (13.6.2021 klo 20:01), joten mahdolliset syytökset trollauksesta ovat aiheettomia. 


https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008048799.html

 SOTEN ETKOT

 

Kronologisesti etenevän tarinan takia käytän poikkeuksellisesti ranskalaisia viivoja. Pyydän anteeksi kirjoitusharrastukseni herättäjää, palavasieluista, edesmennyttä äidinkielenmaikkaani.
Lepää rauhassa, Aino-neiti.

 

·      Menen apteekkiin, ja tiedustelen mahdollista punkkibussin aikataulua Oulunseudulla. Ei ole. Haluaisin kuitenkin ostaa punkkirokotteen (kolmen annoksen kuuri), mutta siihen vaaditaan lääkärin kirjoittama resepti. Nykyisin sen tehdään kauniilla Arial-fontilla digitaalisesti, eikä tohtorin hieroglyfisten harakanvarpaiden tulkkeja apteekeissa tarvita.

·      Minut ohjataan Oulunkaaren kuntayhtymän kansanterveystyön palvelualueen toimipisteeseen, josta saisin reseptin.

·      Soitan arvauskeskuksen päivystäjälle.

·      En saa reseptiä, koska en ole valinnut Oulunkaaren kuntayhtymän kansanterveystyön palvelualuetta ensisijaiseksi palveluntarjoajaksi. ”Vain akuutit asiat hoidetaan”.  -click- (digitaalisesti, äänettömästi suljettu puhelinyhteys, lat. huom.)

·      Mietin, pitäisikö antaa punkin pureutua ihoon, ja mennä sitten Oulunkaaren kuntayhtymän kansanterveystyön palvelualueen toimipisteeseen

·      Soitan ”oman” kansanterveystyön palvelualueen palveluntarjoajan päivystykseen. Jätän soittopyynnön lääkärille.

·      Kas lääkäri soittaa hetken kuluttua ja hämmästyneenä pohjoisen kollegoiden nihkeydestä näinkin yksinkertaisessa asiassa lupaa kirjoittaa digiloikkareseptin ”verkkoon”.

·      Muistan, että kalastonhoitomaksu 2021 on vielä maksamatta verkossa. Ts. ”kalastuskortti” muinais-suomeksi, lat. huom.

·      Kiitän tiluteeraten tohtoria tohtoriksi. Kaikkihan he jonain päivänä toivottavasti väittelevät tohtoriksi, ylivertaisiksi erikoisalansa tietäjiksi.

·      Saan digiresepetin n. 37h myöhemmin. Eläköön lankulle osunut digiloikka; valkonen lippu!

·      Soitan Oulunkaaren kuntayhtymän kansanterveystyön palvelualueen toimipisteen ajanvaraukseen punkkirokotteen istuttamiseksi vasempaan käsivarteeni.

·      Eipä onnistu ajanvaraus. Oulunkaaren kuntayhtymän kansanterveystyön palvelualueen toimipisteen ajanvarausjärjestelmä ei keskustele Oulunkaaren kuntayhtymän kansanterveystyön palvelualueen lastenneuvolan järjestelmän kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymän kansanterveystyön palvelualueen työnjaossa on punkkipiikitys alistettu neuvolatoiminnalle.

·      Soitan neuvolaan, ja muistelen jälkikasvuni neuvola-aikoja ja rokotusruljanssia. Saan ajan samantien. 

·      Lähden iloisena apteekin kautta lävistettäväksi.

·      Neuvolassa tulee stop. Minulla ei ollut kotipaikkani kansanterveystyön palvelualueen maksusitoumusta piikitystyötä varten!

·      Kerrottuani yo. episodin ja kolmiloikan, terkkaritäti naurahtaa, pyytää hihan ylös ja toikaisee: ”En minä saisi tätä tehdä, mutta olkoon tämän kerran. Hankit sitten seuraavaan piikkiin sen maksusitoumuksen.” Lupaan totella.

·      Kiitän, kumarran ja toivotan hyvvää kessää!

·      … ja tämä tarina on tosi.

 

Tervetuloa hyvinvointialueuudistus (kepulaisittain maakuntauudistus): yhden luukun terveys- ja sairauspalvelut ja yhteinen tietojärjestelmä (muinais-suomeksi ATK, automaattinen tietojenkäsittely)!

 

Terveisin

Päällisin puolin terve mies

 

 

Jokivarren kansa

 

Vanha sanonta kuuluu: “Lohta kannattaa pyytää, vaikka ei saisikaan.”

Nykypäivänä: ”Lohijoki kannattaa ennallistaa, vaikka ei kalastaisikaan.”

 

Vapaa joki on biodiversiteettinen paratiisi. Tämän luonnon monimuotoisuuden jokivarren kansa on menettänyt yli 50 vuotta sitten, kun Iijoki valjastettiin sähköntuotantoon. Menetyksen ei tarvitse olla lopullinen. ”Valjastusta” voidaan keventää ja paikoin purkaa kokonaan. Luontaiset vaellusväylät jokisuulta Kipinän Vuormankoskeen ja ylös Kuusamon Soilun voimalaan ja Kurkijärveen saakka voidaan palauttaa. Luontainen jokiuoma on aktiivisesti unohdettu vesivoimaloita rakennettaessa. Jokivarren kansa on myös unohdettu, mutta se ei ole unohtanut menetystään.

 

Lohi on jokivarren kansan kaveri.

Kun joessa kulkeva naapuri on ajettu pois, jokivarren kansan kanssakäyminen luonnon kanssa on epätasapainossa. Ihmisestä tuntuu, että jotakin puuttuu. Mieli nilkuttaa. Yläkanavan vesivaraston kanssa on vaikea keskustella.  Lohi kuuntelee rannalla ajatuksissaan askartelevaa ihmistä, jos sen vain sallitaan vaeltaa vaistonsa mukaan virrassa.

Moderni digikalenterimme jaksottaa työn, vapaa-ajan, lomat ja pakolliset etelänmatkat. Kaikki pitää ehtiä

tehdä joka vuosi. Jokivarren ihmisten kalenteri on sama kuin kalan kalenteri: syysnousu l. lehtikala – talvi – kevättulvat – kutunousu – kesäkala. Tämä kalenteri tulee ottaa uudelleen käyttöön!

 

Lohi on cityihmisen kaveri.

Vireä, kalaisa lohijoki antaa elantoa hänellekin, joka näkee luonnossa vain taloudellisia arvoja. Kun

olemme palauttaneet luontaiset nousu- ja lasku-uomat vaelluskalalle, kalakiimaiset tulevat sankoin joukoin taivaita kurkoittavine perhovapoineen rantapenkoille ja koskiin kahlaamaan. Tiedusteluja olen minäkin jo saanut etelän eläviltä. 

Kun jokea on ennallistettu ja kohtuullisen rauhoitusajan jälkeen jokea avataan kalastajille alue kerrallaan, saapuvat maksukykyiset catch & release kalastajat. He tarvitsevat ruokaa, juomaa, majoituspalveluja jne. Onko jokivarren kansa valmis vastaanottamaan toivotut vieraat? Koska kunnat ja maanomistajat heräävät, kaavoittavat tonttimaata kalastuskeskuksia ja kalamökkejä varten pitkin jokivartta?

Kaavoitukseen tarvitaan visio ja osaamista suunnitella maankäyttö joen luontoarvoja ja maisemaa turmelematta. Esim. 50-100 metrin suojakaista jokirannassa aiheuttaisi purnaamista, mutta tulevat sukupolvet kiittäisivät. Vesirajassa sijaitseva rantasauna on kansakunnan vahva muistijälki, mutta jo historiaa. Joki ja jokivarsi kuuluvat kaikille. Rannalla pitää olla oikeus kulkea. Varoittava esimerkki on Iijoen alajuoksun kaavoituskäytäntö, joka on sulkenut rannat onkijoiltakin. Se ei saa olla malli Iijoessa Uiskarinkoskesta ylöspäin. Pilkottu ja aidattu jokiranta ei ole nykyisen luontokäsityksen mukaista rakentamista.

 

Kuntavaalit ovat biodiversiteettivaalit

Tulevien kunnallisvaltuustojen toimivalta kaventuu hyvinvointialueuudistuksen (lue: maakuntauudistuksen) myötä. Kuntien työpöydille jäävät ”kolme kovaa koota”; Kaavoitus, Koulutus, Kunnallistekniikka.

Kaavoitusmonopoli on kunnilla. Biodiversiteetin tulee olla yksi johtava ajatus kuntien kaavoituspäätöksissä. Iso osa jokivarren kansasta ei hyväksy vanhoissa uomissa seisovaa, kesäisin haisevaa vettä. ”Kauneuspadot” oli kivettyjen koskien nimi rakennettaessa. Nykyisin joen raiskausta nimitetään ”säännöstelypadoiksi ja tulvantorjunnaksi”. Voimalaohitusten lisäksi on kunnostettava nousupurot, korjattava siltarummut ja muut ihmisen tekemät esteet. 

Kuntalaiset eivät halua lisää tuulimyllyjä keskelle jokien ja purojen hallitsemaa maisemaa. Halutaanko tuulivoimasta toinen, 50 vuoden mittainen, arpi luontoon jälkipolville korjattavaksi? Liika on liikaa, uusiutuvan energian rakentamisessakin!

 

Vesivoiman tarpeellisuutta ei kukaan kiistä. Sen aiheuttamien vahinkojen korjaaminen ja joen ennallistaminen vaelluskaloille ei ole ristiriidassa UPM:n, Stora-Enson, EPV:n, Metsä Groupin ja muiden PVO Oy:n osakkeenomistajien intressien kanssa. Joki kuuluu kaikille, vaikka sen vesivoimakäyttö onkin PVO:n ikuinen yksinoikeus. 

 

Kolme koon -kunnilla riittää tekemistä vanhojen virheiden korjaamisessa ja uusien välttämisessä. Keinot ovat tiedossa, nyt tarvitaan viisautta ja jokivarren kansan kuuntelemista.

Joella ja metsäluonnolla ei ole äänioikeutta. Sinulla, jokivarren asukas, on! 

Iijoen Vonkamies

 

Julkaistu Rantapohja-lehdessä 8.6.2021

 

 

 

         lähde: PienvesiGIS-hanke, Suomen Ympäristökeskus