keskiviikko 1. huhtikuuta 2026

Lähidemokratiaa


Kylien Salo ry. järjesti 31.3. keskustelutilaisuuden otsikolla 
Salon kylien elinvoima. Tilaisuus kokosi kaupungintalolle runsaan joukon kyläaktiiveja eri puolilta suur-Saloa. Kuultavina olivat eturivin kuntapoliitikkoja ja virkamiehiä sekä reipas nuorisovaltuuston edustaja. Kiitokset vielä yhdistykselle järjestelyistä.

Kylien elinvoimasta saimme kuulla monta mielipidettä. Kovin paljon lastattiin odotuksia kyläyhdistysten toiminnalle ja aktiivisuudelle. Elinvoimakeskustelussa ei kovin paljoa käsitelty kunnan tarjoamien julkisten palvelujen vaikutuksesta kylien elinvoimaan eikä niihin liittyvistä investoinneista. Kysyttäessä kylien tärkeimpiä elinvoimatekijöitä nostettiin esiin mm. yhteisöllisyys ja kunnan tuki yksityisteiden hoitoon. Niinpä niin. Vuotuinen osallistuva budjetointi mainittiin myös elinvoimatekijäksi. Se antaa kuntalaisille mahdollisuuden keksiä kiva-kivaa vuositasolla yht. 100´00 eurolla. Koko kuntatalouden ja kuntalaisia koskettavan päätöksentekoprosessin rinnalla ko. eurot tuntuvat äänenvaimentimelta.


Kylien yhteisöllisyys saa elää omaa elämäänsä. Kaupungin strategiaan eivät kylät enää kuulu edes nimikkeenä eikä niitä sinne kaikki päättäjät edes halua. Yksi kaupunki, yksi strategia.

 Poliittisten päättäjien ja virkamiesten suulla muistutettiin, että kylien elinvoima voi kasvaa tai laskea, mutta kuntaa tulee päätöksenteossa tarkastella kokonaisuutena kaikkien kuntalaisten tasapuolisuuden takaamiseksi. 

 

Paneelisteilta kysyttiin pitäisikö kunnallisten päättäjien (hallitus ja valtuusto) kuunnella kaupunginosien l. maaseututaajamien asukkaita heitä koskevissa asioissa. Punaisia ei-lappuja nousi hämmästyneen yleisön eteen. 

Perusteluina kuulimme mm.: 

·      Tämä romuttaisi edustuksellista demokratiaa. 

·      Kuntalaisten osallistaminen tulisi kalliiksi toteuttaa.

·      Asukaskuuleminen lisäisi vain byrokratiaa.

·      Kyläläiset voivat ottaa yhteyttä "omaan valtuutettuun" ja vaikuttaa sitä kautta päätöksentekoon.

Selkokielistä argumentaatiota. Kaksisuuntaiselle vuorovaikutukselle kaupungintalon ja asukkaiden välillä ei nähdä tarvetta. Erikoiseksi tämän vastentahtoisuuden tekee se, että vain osa kaupunginvaltuutetuista asuu kaupungin ydinkeskustassa edustaen city-ihmisten etuja. Kun alemman tieverkon alueelta noustaan kuntapäättäjäksi, muuttuuko asenne omia naapureita kohtaan? Onko kyseessä sittenkin valtuustoryhmän ryhmäkuri? Toivottavasti olen väärässä.

 

Lähidemokratian voi nähdä toisinkin. Elinvoimakeskusten (ent. ELY) hankkeissa on tarjottu jo pitkään kansalaisille mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun ja ehdotusten kommentointiin. Varsinais-Suomessa näitä ovat olleet mm. E18-moottoritie, Länsirata, Salon itäinen ohitustie, Gasgridin vedyn siirtoputkihanke, uusiutuvan energian kaavoitussuunnittelu jne. Mitäpä jos em. digitaalinen "e-osallistaminen" kopioitaisiin osaksi kunnan päätöksenteon valmisteluprosessia? Pyörää ei tarvitsisi keksiä uudestaan.


Kylien Salo ry. ei syntynyt tyhjästä, vaan tuomaan kaikkien kaupunkilaisten ääni kuuluville kaupungintalolle ja täyttämään epäjatkuvuuskohtaa lähidemokratiassa. Kyläasiamiestä ei kaupungissa ole ollut enää moneen vuoteen, joten kylien oma-aloitteisuuden jatkuminen on välttämätöntä.

 

Jaa, mikä on minulle tärkeä elinvoimatekijä? Kunnan tarjoama mahdollisuus kaikille kuntalaisille toteuttaa haaveensa kotikylällä!

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty tekoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti