Kevään Nato-yhteishaku

Kaveri kysyi minulta mielipidettä siitä, kuinka pitkä on Naton jäsenhakemuksen jättämisen ja sen hyväksymisen väli? 

Ennenkuin pääsemme hyväksymisvaiheeseen, joutuu Suomi-äiti läpikäymään melkoisen shakkiturnauksen.

Sananvapauden nimissä otetaanpa esille vesivärit ja akvarellipaperia. "Pannaas tuumaten", sanoisi vorssalainen. Lähtökohtana pohdintaan on suomalaisten synnynnäinen ominaisuus osata odottaa ja jonottaa kärsivällisesti turhaa häiriötä välttäen.

 

1.  Pidetään neuvoa antava kansanäänestys 4/2022. Tulos: Jaa 60%, EI 40%. Äänestysprosentti historiamme korkein 88% (entinen SM 85.1% v.1962)




2.  Perustuslakivaliokunta, hallitus, presidentti ja koko eduskunta käyvät mutapainia, miten kansanäänestyksen tulosta tulisi tulkita. Perustuslakivaliokunnan puh.joht. eroaa tehtävästään. Hän ilmoittaa keskittyvänsä valtion edun valvontaan Kemijoki Oy:ssa, joka anoo pikamenettelyllä uusia vesivoimaloiden rakennuslupia Kemijokeen, sen sivu haaroihin ja yhdessä Ruotsin valtion kanssa Tornio-Muoniojokiin. Perusteluina kiireelle ovat vihreä siirtymä taloudessa ja punainen siirtymä itärajalla sekä tietenkin Lapin työllisyystilanne. Antti Rinne huudetaan jälleen apuun varjelemaan isänmaan etua pl-valiokunnan nuijanvarteen.
Valtioneuvosto on eripurainen, eikä halua hakea Nato-jäsenyyttä. Presidentti on kamreerimaisen epäileväisen kryptinen edelleen kannassaan. Koiviston kryptisyys on nykymittakaavassa selkokieltä. Lehtitalot palkkaavat free lancereita vakituisiin työsuhteisiin. Kiirettä pitää toimituksissa, ja yölamppu palaa.
Oppositio on jo aseissa. ”Pohjanmaalla pitää sitoa innokkaimpia poikia puihin kiinni, etteivät lähde ennen aikojaan liikkeelle.”


 

3. Järjestetään hallituksen luottamuslause-äänestys eduskunnassa sekavan tilanteen takia. KOK, PS, KD ja NYT vaativat sitä. 

3. a) hallitus kaatuu => Presidentti pyytää suurimman puolueen puh.johtajaa (SDP viime vaaleissa) uuden hallituksen muodostajaksi.

3. b) Lady Boss rakentaa uuden hallituksen (Marin 2), ja se ehdottaa eduskunnalle Nato-jäsenyyden anomista n. 10/2022 (=> siirry kohtaan  3. c) tai suoraan kohtaan 4.)

3. c) Hallitusta ei saada kasaan, joten pidetään eduskuntavaalit 6/2022. Joskus 8/2022 kokoontuu uusi eduskunta. Turvallisuussyistä valtiojohto on siirtynyt Tampereelle tai Vaasaan. Mikkeli ei ole enää vaihtoehto.

3.c) Uusi hallitus (Marin 2) päättää olla noudattamatta neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulosta, eikä  hae Nato-jäsenyyttä. 

3. d) Eduskunta vahvistaa tukensa käsijarrulle ja maa elää entiseen malliin. (Entiseen ei ole ollut paluuta moneen vuoteen, lat. huom.)
Jalkaväkimiinojen valmistus aloitetaan uudestaan 7/2022, vaikka vanha valtiojohto siitä äänekkäästi purnaakin.

 

4. Eduskunta keskustelee ja vatuloi hallituksen Nato-hakemusta. Lopulta se äänestää Nato-pääsylipusta 12/2022.
4.a) =>  JAA:  Haetaan jäsenyyttä. JOS taistelut eivät ole jo Baltiassa, noin kolmen viikon pikaprosessin jälkeen Suomi on ”in”. Maailman sotakello näyttää silloin ≈ 1/2023.

4. b)  =>  EI: Ei haeta jäsenyyttä. (=> siirry kohtaan 3.d)

Taistelut Baltiassa, Kannaksella ja Kantalahden korkeudella Lapissa ovat tehneet Nato-optiosta jo vessapaperia ja muutenkin Suomi on ollut taistelujen näyttämönä jo tovin aikaa. 

 

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja lehdistötilaisuudessa syksyllä 2023: "Miten tässä näin pääsi käymään? Mehän olemme toimineet piirulleen perustuslain säädösten sekä Suomen tasavallan ja Venäjän Federaation välisen sopimuksen (22.5.1992) kirjaimen ja hengen mukaisesti."