Euroopan unionin alueella ei saa lähitulevaisuudessa myydä tuotteita, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa. Syynä on metsäkatoasetus, jonka hyväksymisen puolesta Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona 19.4.2023 selvin luvuin: 552 puolesta, 44 vastaan ja 43 tyhjää. Kun jäsenmaat ovat hyväksyneet tekstin virallisesti, se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja astuu voimaan 20 päivää myöhemmin. Kyse on siis enää muodollisuudesta. EU-juristien mittari alkaa raksuttaa päivämäärästä 1.6.2023. ”Jo joutui armas aika …”, tai sitten ei. Asetuksen siirtymäaika on vuoden 2024 loppuun.
Olen vain kerran aikaisemmin törmännyt taannehtivaan lainsäädäntötyöhön (Suomi 1995, verolaki). Tämä EU-metsäkatoasetus astuu voimaan 1.1.2021 alkaen!
Uudet säännöt koskevat nautakarjaa, kaakaota, kahvia, palmuöljyä, soijaa, puuta, kumia, puuhiiltä ja painettuja paperituotteita.
Maitotuotteet, naudanliha ja sanomalehdet saattavat mennä myyntikieltoon. Ts. jos niiden tuotannossa voidaan osoittaa aiheutetun metsäkatoa, ko. tuotteita ei saa myydä. Asetuksen soveltaminen on vielä ns. hakusessa, mutta jo nyt on esitetty absurdeja ja valideja argumentteja ja kohta oikeustapauksia.
Suomessa huolta ovat aiheuttaneet mm. nautatilojen laajennukset, ja muutkin asiaan liittyvät pohjoisen ulottuvuuden haasteet eteläisen Euroopan ehdoin tehdyssä asetuksessa.
Metsäkato = ihmisen muuhun kuin metsänkasvatukseen käyttöönottamia metsäalueita. Käyttömuodon muutoksen tulee todistettavasti heikentää luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttavat metsäkatoa / luontokatoa. ”Metsälle” en ole vielä löytänyt vedenpitävää määritelmää. Esim. Saksassa ei löytyne monta hehtaaria, joissa ei näkyisi ihmisen kädenjälki. Monessa muussa EU-maassa ilmastonmuutos tekee tuhojaan, ja metsäkato (kuivuminen, aavikoituminen, metsän tuholaiset, tulipalot jne.) etenee vääjäämättömästi, vaikka ihminen istuisi katukahvilassa espressoa tai cervezaa siemaillen tekemättä omasta mielestään luonnolle yhtään mitään!
Suomen vuosittainen metsäkato on ≈10´000 jalkapallokenttää (10´000 x 105m x 68m = 7140 hehtaaria). Tästä luvusta kiistellään, mutta konsensus on ”muutamia tuhansia hehtaareja”. Suomen osuus on 10% maapallon vuosittaisesta metsäkadosta. Kiina on metsäkadon ykkönen, EU kokonaisuutena no. 2! Lue; EU-alueen tuonti aiheuttaa merkittävästi enemmän metsäkatoa, kuin EU:n sisäinen hyödykkeiden tuotanto.
Hälyyttäviä tilastoja esitetään. Ulkoministeriön katsaus (Kehityslehti 11/2022 https://kehityslehti.fi/globaali-metsakato-hidastuu/ )
”Suurin syy metsäkatoon on ollut maatalouden levittäytyminen yhä laajemmalle alueelle. Maanviljely vastasi noin puolesta kadosta ja karjankasvatusalueet noin 40 prosentista. Pelkästään öljypalmuviljelmien yleistyminen lohkaisi 7 prosenttia maailman metsistä vuoden 2000 jälkeen.
Muita metsiä hävittäviä tekijöitä olivat kaivosteollisuus sekä kaupunkialueet ja tiestöt. Maanviljely syrjäytti suhteellisesti eniten metsää Aasiassa ja Afrikassa, kun taas karjan alta kaadettiin eniten puita Etelä-Amerikassa.”
Hyvä uutinen on, että metsäkato hidastuu. Asialle siis tehdään jotakin, mutta ei riittävästi.
Jos metsäkatoasetus otetaan tarkasti käyttöön, kuten Suomessa sopimusyhteiskuntana on tapana, niin saamme aikaiseksi monenlaisia kommervenkkejä. Tässä muutama, esimerkki (kieli poskessa myönnän):
Rehunurmet
600´000 ha peltopinta-alasta on nurmella. Esi-isät, isoisät ja isätkin ovat ne kaskenneet ja raivanneet. Jopa raivauspalkkioita on maksettu ja investointitukia karjatalouden rakennuksille. Lehmät ja lihakarja, jotka syövät ko. metsistä vallatuilta alueilta luontaisravintoa, saatetaan pannaan ”niiltä osin, kun voidaan osoittaa tuotannon aiheuttaneen metsäkatoa”. Maitotuotteiden ja lihan tuotanto menee suurelta osin kiinni. Saamme syödä edelleen sikaa, siipikarjaa ja kananmunia. Niin, ja tietysti tuontielintarvikkeita alueilta, jotka ovat ekologisempia kuin me. Lue: EU:n ulkopuolelta. Tätä taustaa vastaan harkitsisin kaksi kertaa, hyväksytäänkö Ukraina muitta mutkitta EU:n jäseneksi. Euroopasta saattaa loppua leipä!
Metsäteollisuus
”Metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa, maa- ja karjatalous kylläkin.”
Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry. (Yle, Politiikkaradio 24.4.2023)
On todennettu/väitetty/kiistetty, että metsäteollisuus, tehometsätalous ja ”metsänhoito” nykymenetelmin nopeuttavat metsäkatoa. Suomessa on metsien suhteen käynnissä ns. jäätynyt konflikti. Aavistushakkuut, päätehakkuut ja huonosti toteutetut harvennushakkuut ovat jo nyt suomalaisten syntilistalla. Väite: Sellun keitto ja vientimyynti loppuu aivan pian!
Kohta on turha etsiä suomalaista sanomalehtipaperia, vessapaperia yms. Suuri osa kirjoista painetaan jo nyt Latviassa, ekometsien luvatussa maassa.
Suomalaista tärpättiä tai muita tisleitä kyllä vielä saa, mutta moninkertaiseen hintaan kuin tänään.Tisleiden raaka-aineiden saatavuus kuitenkin romahtaa.
Energiateollisuus
Kas tässäpä todellinen pulma! Tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen tuhoavat vääjäämättömästi metsämaata l. kiihdyttävät metsäkadotusta. Rohkeat investointisuunnitelmat tulee asettaa perustettavan kriittisen metsäkatovaliokunnan tutkittavaksi. Merivoimalat saanevat synninpäästön.
Tässä kolikon kolmas puoli uusiutuvan energian rakentamisessa:
Sähkön siirtolinjat, joita jo nyt on ristiin rastiin Suomessa ovat todistettavasti aiheuttaneet metsäkatoa. Fingridin strategia on rakentaa 4mrd eurolla lisää siirtolinjoja vuoteen 2030 mennessä. Näinköhän vain onnistuu? Suurjännitelinja vaatii 100 …300m x satoja kilometrejä metsämaata raivattavaksi. Lisäksi ko. alue on pidettävä puustosta vapaana ehkä satoja vuosia.
Sähkönsiirto, joka jo nyt tapahtuu metsäkato-linjoja pitkin pohjoisesta etelään tulee lopettaa tai ainakin asettaa sille metsäkatovero. Samalla voisi tarkistaa maapohjan omistajien naurettava korvaus entisen metsämaan käytöstä energiansiirtoon (300€/ha kertakorvauksena).
Uusia linjoja ei tarvitse aivan välttämättä rakentaa. Uusiutuvan energian mantra toteutukoon vihdoinkin: ”Uusiutuva energia on parhaimmillaan lähienergiaa.” Tervetuloa aurinkokentät ja tuulipuistot kaupunkiemme kaava-alueille!
Edunvalvonta, syyllisyys ja laillisuusvalvonta
Tietysti suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa asetetaan metsäkadon seuraamiselle valvontakomissiot.
Politiikkaradio 24.4. marssitti studioon uskossaan vakaita asiantuntijoita ja eduvalvojia. https://areena.yle.fi/podcastit/1-1485162
Metsäjohtaja Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry.
Suojelun neuvonantaja Jussi Nikula, WWF
Erityisasiantuntija Viktor Havio, MMM
Yhtä mieltä studiossa olivat kaikki, että valvonta vaatii julkishallinnon resurssien lisäämistä (rahaa ja työntekijöitä), ja että ko. heijastuu suoraan kuluttajahintoihin. Oikea johtopäätös; maakunta maksaa tämänkin.
Vaikka ehkä kansalaisille metsäkatoasetus tulee yllätyksenä, niin suurteollisuuden edunvalvonta on ollut valpas ja aktiivinen. 80 eurooppalaista suuryritystä, mm. S-Ryhmä, vaativat tiukkaa metsäkatokontrollia. Taustalla ei ole hyvä tahto, vaan vapaan markkinatalouden kilpailijoiden kampitus ja takaovien sulkeminen mm. EU:n ulkopuoliselle tuonnille.
En haluaisi olla sen virkahenkilön saappaissa, joka määrittelee mitkä päivättäistavarat poistetaan hyllyistä, ja mitkä saavat jäädä metsäystävällisinä. Globaalien arvoketjujen tarkastelu on haastavaa. Miten todistetaan ja määritellään esim. soijan tai kumin tuotannon aiheuttamat metsäkadot Aasiassa ja Etelä-Amerikassa?
Epäilen, että useat ns. kaupparyhmän omat brändit joutuvat karsimaan valikoimaan tai valitsemaan kalliimpia raaka-aineita. Aivan, ruokakorin hinta jatkaa kallistumistaan. Metsäkatoasetus aiheuttaa painetta esim. savannien ja kosteikkojen käyttöönottoon ruoantuotannossa. Ongelmaa siirretään toisaalle.
Kivihiilen ”alkutuotanto” l. metsä on nyt siunatun EU-suojeluasestuksen huomassa. Samaan aikaan mm. Saksa saa kiihdyttää kivihiilen käyttöä energialähteenä. Metsää se kivihiilikin on, n. 300 milj. vuotta vanhaa. Turve vastaavasti on 3000-4000 vuotta vanhaa uusiutuvaa energiaa, ainakin joidenkin mielestä
Vaikka asetus hyväksyttiin ylivoimaisella enemmistöllä, on EU-saleissa soraääniäkin. Petri Sarvamaa (Kok, oikeammin Euroopan kansanpuolueen ryhmä l. kristillisdemokraatit): ”Komissio sortuu tässä pahimman luokan moraaliposeeraukseen, jolla ei tulevaisuutta rakenneta eikä suita ruokita.” (MT 19.4.2023)
Siirtomaa-Suomi
Meillä jokaisella on oma metsäsuhde, ja tietysti luontosuhde. (toivottavasti). Vihaisen keski-ikäisen miehen tunnot puki sanoiksi kansanedustaja Teemu Keskisarja (PS) MT-lehdessä 25.4. ”Metsä radikalisoi vanhan miehen”.
Mikko Alatalo kuvasi jo 1978-1982 hyvin Siirtomaa-Suomea kolmiosaisessa LP-sarjassaan ”Siirtomaa-Suomen laulut 1-3”. Miljoona suomalaista muutti maaseudulta pois 1960-1980 (minä muiden mukana).
Luonto jäi ilman ihmisiä ja puolustajiaan. Nyt metsä on kaikkien temmellyskenttä ja suurien tunteiden näyttämö. Käsikirjoittajien taso vaihtelee.
PS.
Q: Mistä näitä huonosti valmisteltuja ja hätäisesti laadittuja asetuksia, säädöksiä ja direktiivejä tulee?
V: No EU:sta tietenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti