Hiljan pidetyissä aluevaaleissa vaalikoneiden kysymykset olivat usein naurettavan ja huijauksen väliltä. Näistä arvomaailma-analyysin tekeminen on lähinnä kvasitiedettä. Toisaalta, toimiikohan oikeasti vanha nelikenttä oikeisto-vasemmisto / konservatiivi-liberaali? Politiikka on sirpaloitunut ja samoin poliitikkojen arvot ja näkemykset yhteiskunnan kehittämissuunnista. Poliittiset pyrkimykset ovat myös henkilöityneet, kun kansanvaltainen Suomi tarjoaa selkeitä urapolkuja ja mahdollisuuden pyrkiä niille. Vaakakupissa ovat arvot vs. politiikka ja sen ambitiot.
Haastan, että vain 48h vaalien päättymisen jälkeen julkaistu tutkimus oli liian hätäinen pintaraapaisu "Alueiden Suomen" arvomaailmasta. https://yle.fi/uutiset/3-12283837 Olisi ansiokasta seurata aluevaltuutettujen toimintaa seuraavien 18 kk:n aikana ennen eduskuntavaaleja, jolloin kortit jaetaan jälleen uudestaan. Tämä seuranta on todella helppoa, koska n. 80% aluevaltuustojen edustajista ovat samalla valtioneuvoston jäseniä, kansanedustajia ja kunnallisvaltuutettuja! Ts. liki kaikkien mielipiteet ja painotukset ovat hyvin esillä julkisuudessa.
Alla (kuva 1.) on tutkimuksen mukaisesta puolueiden arvomaailmasta. Kuvat 2. ja 3. ovat minun tekemien vaalikonekyselyjen algoritmin graafisia tuloksia ennen vaalipäivää. Kyse on kahden, ehkä Suomen vahvimman, neljännen valtiomahdin edustajan kysymyspattereista. Kysymysten tarkoituksenmukaisuutta voi jokainen arvioida. Maakuntalehtien ja -mediatalojen kysymykset olivat vieläkin kummallisempia.
Kuva 1.
Kuva 2. yle.fi
Kuva 3. hs.fi
HS uutisoi keväällä 2021, että VAS ja Vihreät ovat siirtyneet ainakin poliittisessa vasemmalle, Perussuomalaiset entistä enemmän oikealle. Talven 2022 vaalikoneet eivät tätä näkemystä tue. Jossakin mättää.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985565.html .
Kuva 4. hs.fi 2021
Vaalikoneet kertoivat aivan muuta kuin analyysit, ainakin Vihreistä. Useat heidän ehdokkaansa löytyivät liberaali-oikeisto -kentästä. Vasemmistoliiton muutoksen syynä saattaa olle heidän äänekkään nuorisojärjestön johdon radikalisoituminen perustuslain kaltereita ravistellen. Lukekaapa heidän järjestöohjelmansa. Se on kuin suoraan 1970-luvun Tiedonantaja-lehdestä.
Vaalikoneiden tulosten empiirisenä havaintona totean, että SDP:n ja Vihreiden koneiden ehdottamat "sopivat" ehdokkaat olivat samassa oikeisto-liberaali -neljänneksessä kanssani. Tervetuloa!
Joko ko. puolueissa on opportunisteja tai vaalikoneissa on ohjelmointivirheitä. Veikkaan molempia syitä.
Olen artikkelissa haastatellun emeritus prof. Heikki Paloheimon kannalla; Arvomaailmalla ei ole Alueiden Suomessa ja niiden valtuustojen päätöksenteossa paljonkaan merkitystä. Asialista on irti ideologioista, ainakin teoriassa.
Jos alueita/kuntia johdetaan ideologian pohjalta, niin metsään mennään. Edustuksellisen demokratian kellokkaat ovat oppineet, että ahtaasti ajattelevat äänestäjät ymmärtävät paremmin maksimissaan kahta asiaa/tavoitetta paremmin kuin missikisoista tuttua epämääräistä tematiikkaa, kuten "maailmanrauha ja nälänhädän poistaminen". Vihreä siirtymä jo on sillä rajalla, että monimerkityksellisyys hautaa alleen hyvätkin aikeet.
Ja lisää naivistista uskoa, että poliitikon sanaan voi luottaa. Salon Seudun Sanomat 10.2. julistaa, että uuden aluevaltuuston enemmistön haluaa sote-aseman (mikähän se on?) jokaisen alueen kuntaan. Johtopäätös perustuu em. vaalikoneisiin ennen vaaleja annettuihin vastauksiin. Arki on kuitenkin alkanut, ja niitä kipeitä poliittisia päätöksiä tehdään lompakon, puoluekurin ja alati muuttuvan poliittisen pelikentän ehdoilla.
Samat poliittiset päättäjät ovat jälleen haastamassa toistensa arvomaailmaa, maailmankatsomusta ja poliittista agendaa, kun kilpaillaan 4/2023 eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa 2024 ja samanaikaisissa Eurovaaleissa. Hupsista, kuntavaalit ovat jälleen 2025. Tulossa lisää epämääräisiä nelikenttiä perustuen kummallisiin vaalikonekysymyksiin, joihin ehdokkaat eivät halua suoraan vastata. Kuka nyt politiikassa itseään ennen vaaleja nurkkaan maalaisi!
Tutkimusmateriaalia tulee riittämään tulevillekin politiikantutkimuksen asiantuntijoille.
Poliittinen vastuu vs. virkamiesvastuu ei kuitenkaan ole muuttunut. Ehkä siksi pöydän poliittiselle puolelle on paljon kovempi tunku kuin virkakoneistoon.
Eräs edesmennyt, tuttu kansanedustaja & kaupunginjohtaja totesi minulle keskusteluissamme;
"Kun olin kansanedustaja, saatoin antaa kommentin asiasta lehdistölle, ja todeta seuraavana päivänä toimittajille: "Enhän minä sitä tarkoittanut!" Nyt kaupunginjohtajana on vaikeampaa. Kaikki kirjataan sanasta sanaan paperille ja arkistoidaan."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti