Vielä niitä honkia humisee

 

Suomen valtion talousmetsiä hallinnoiva Metsähallitus Metsätalous Oy on julistanut puustotietonsa liikesalaisuuden piiriin kuuluvaksi, eikä anna niitä valtion Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen käyttöön kansallisen taksonomian tekemiseen. (HS 5.1.2022) https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008504351.html

 

Mikä taksonomia?
Lyhyesti: kyseessä on luokitusjärjestelmä, jossa koko EU-alueen (4 233 000 km²) luonnonvarat luokitellaan ja niiden määrät ja arvot taulukoidaan luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen päätöksentekoa ja valtiollisia toimenpiteitä varten. 

 

”Metsähallitus Metsätalous oy:n mukaan puustotiedot ovat salaisia, ja niiden luovuttaminen myös tutkimuskäyttöön voi aiheuttaa yhtiölle taloudellista vahinkoa. Yhtiö vastaa valtion talousmetsistä ja niiden hyödyntämisestä.”

 

Metsähallitus tietää enemmän kuin kertoo. EU:n tavoite, johon Suomi on sitoutunut, on saada luonnon monimuotoisuus elpymään. Toiminta vaatii vähintään 30% EU:n maa- ja vesialueista suojeltavaksi vuoteen 2030 mennessä. Taakka tavoitteisiin pääsemiseksi ei jakaudu tasaisesti. Suomi, Ruotsi ja Slovenia ovat suurennuslasin alla. Ei siis ihme, että metsänhakkuuinto näissä kolmessa maassa on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana, kun EU:n suunnitelmia on tuotu julkisuuteen. Aavistushakkuut lisääntyvät koko ajan taksonomian kehittämisen jatkuessa, luvalliset ja luvattomat.

 

Suomessa ja Ruotsissa n. 60-75% pinta-alasta on erilaatuista metsämaata laskutavasta riippuen. Alankomaiden vastaava luku on 8.9%.  Euroopan keskiarvo on 35% (2020). Suomi on 8% EU:n pinta-alasta ja metsäalasta 6%. Metsäpinta-ala kasvoi EU:ssa 11 milj. ha 1990 - 2010 metsänistutusten ansioista, vaikka Keski-Euroopan metsätuhot ovat myös kasvaneet nopeasti. Myös myrskyt muuttavat metsien hakkuu/uusiutumistasapainoa rajusti. Vrt. Ruotsin Gudrun-myrsky 2005 / 75 milj.m³, joka oli saman verran kuin Suomen "poistuma" l. metsähakkuut samana vuonna. Suomessa istutetaan 150 milj. puuntaimea vuodessa (valtio 50milj., yksityiset 100 milj.). Ruotsissa istutetaan 300 - 400 miljoonaa tainta! Molemmissa maissa on akuutti työvoimapula metsänhoitotöihin.

 

Lähde: Luke https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/suomen-metsat-euroopassa-vuonna-2015/euroopan-metsaala/

 

 

 

EU:n metsävarat metsätalouskäyttöön 2021

Lähde: EU:n tilintarkastustuomiostuin 2021: fhttps://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR21_21/SR_Forestry_FI.pdf

 

Lähde: EU:n tilintarkastustuomiostuin 2021: fhttps://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR21_21/SR_Forestry_FI.pdf

 

 

Suomessa on luonnontilaisten metsien määrä Euroopan suurin, 2.9% pinta-alasta. Luonnontilaisten metsien määrä on Euroopassa hälyttävän pieni!

 

 

Luonnonmetsät EU:ssa 2018

Lähde: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ddi.12778https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ddi.12778

 

 

Luonnonmetsien suojelutilanne EU:ssa 2018
Lähde: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ddi.12778

 

 

 

EU:n metsistä on 60% yksityisomistuksessa ja 40% valtion metsiä. Valtiot ovat määräävässä asemassa miten ja kenen metsiä tullaan käyttämään monimuotoisuusprojektin suojelualueiksi. 

Suomessa valtio omistaa 1/3 maa- ja vesialueista. Juuri siksi on kyseenalaista, että valtio haluaa salata omien metsävarojen tiedot kilpailusyihin vedoten. 

 

 

Lähde: /https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/pinta-alat/

 

Vesistöjen taksonomiasta ei julkisuudessa saa riitaa aikaiseksi, koska mm. kalatalouden kaupallinen arvo mitätön verrattuna metsätalouteen. Metsähallituksen salassapidon piirteet muistuttavat kunnallisten yhtiöiden osakeyhtiöleikkiä. Julkisomisteisia osakeyhtiöitä ei pidä verrata yksityisen sektorin, vapaan markkinatalouden puitteissa toimiviin, yhtiöihin. Pukit ovat kaalimaan (suomalaisen metsämaan) vartioina. 

 

Suomen metsille on ottajia. Suojelun lisäksi puunjalostusteollisuus nielee kaiken, minkä hakkuukiintiöt suinkin sallivat. Vuotuisesta kasvusta hakataan 73% - 80% (teollisuus ja kotitarve), yht. n. 75 - 80 milj.m³. Biomassan energiakäyttöä tehostetaan EU-direktiivien mukaisesti. Ei siis ihme, ettei metsiin jätetä kantojakaan!

 

"EU taksonomia", kestävän kehityksen asetus, tulkitaan kovin eri tavalla intressiryhmästä riippuen.

Tämä luokittelujärjestelmä kattaa luonnonvarat kaloista ja metsistä maakaasuun. Jopa ydinvoima otettiin mukaan, jotta vastahankaiset maat kuten Suomi ja Ranska saataisiin mukaan. Turvetaistelu on laantunut, eikä siitä saada edes osittain uusiutuvaa Brysselissä. Turvekoneiden romutuskorvaukset (9 milj.€/v kolmen vuoden ajan) ovat alkaneet.

 

Miksi luonnonmetsät ovat tarpeen ja miten niitä voidaan kasvattaa yhteisvastuullisesti.

On huomioitava, että uudet/uudistetut talousmetsät eivät kelpaa 1:1 em. luonnon diversiteettiohjelmaan. Puupelto on puupelto, ja sen muuntuminen luonnonmukaiseksi kestää hitaan kasvun Fennoskandinaviassa 100 - 120 vuotta. Talousmetsän kiertonopeus (siemenestä tai taimesta tukkirekkaan) on n. 80 vuotta, luonnonmetsän n. 250 vuotta. Ei siis kumma, että lyhytjänteisen ihmisen mieleen ei mahdu pitkät ja hitaat luonnon syklit. Luonnonmetsät ovat meidän perintöä, joka tulee siirtää jälkipolville. Hiilinieluina ne ovat verrannollisia talousmetsiin, sykli on vain paljon hitaampi. 

Kaikki metsäalueet eivät sovellu tehometsänhoitoon. Raha konsultoi luonnonsuojelulain soveltajaakin. Kosteikot, epäonnistuneiden metsäojitusten ennallistaminen, turvesoiden palauttaminen ja vapaaehtoinen metsänsuojelu ovat keinoja saavuttaa 30% tavoite Suomessa ilman, että kosketaan neliömetriinkään yhteistä, valtiollista talousmetsäämme, joka on Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa.

 

Luonnonmetsän kierto, mustikka esimerkkikasvina

Lähde: https://www.sll.fi/2018/08/20/metsiemme-katoava-aarre/

 

 

Talousmetsän kierto

Lähde: https://smy.fi/materiaali/talousmetsan-kierto/

Itse aiheuttamamme virhe on, että valtion toiminnan tuloksena suojelutoimenpiteet painottuvat nykysuunnitelman mukaan yksityismetsiin, koska valtio pyrkii lipeämään luontotalkoista. Ketkä siellä YM:ssa ja MMM:ssa johtavatkaan orkesteria? Vielä on mahdollisuus korjata asia. Siihen tarvitaan myös citykansalaisten aktiivisuutta, joilla ei ole omaa metsäomistusta. Nyt kaivataan sitä paljon kuulutettua yhteisöllisyyttä ja vastuunjakoa. Kuluvan vuoden aikana punnitaan, onko lande vs. kaupunki vain tv-hupailu, vai totista totta. 

Tasapuolinen valtion ja yksityisen omaisuuden kohtelu on oikeutettu vaatimus.

In Finland we call it "reilu meininki"!