Pulinat pois … mutta

 

Koko Suomi / valitut ehdokkaat  annetuista äänistä

JAA: 58,8%

EI: 40.0% 

Vahva ehkä: Pienpuolueet ja sitoutumattomat 1,2%

Takakaarteen katsomossa istui 45,7% äänioikeutetuista loppuvihellykseen saakka.

 

Hyvinvointialuemallin kannatus; koko maan äänestäneet + nukkuvat äänestäjät

JAA: 40%

EI: 60%

Lähde: HS.fi Huom. Pienryhmien 1.2% kannatus ei ole mahtunut graafiin.

 

Jossakin muussa, herkemmän poliittisen kulttuurin, maassa hallitus toteaisi, että

kansan kannatus ei riitä jatkamaan narun työntämistä taivaalle. Ainakin osa hallituspuolueista totetaisi, että pieleen meni. Suomessa ei tapahdu mitään, koska 80% uusista aluevaltuutetuista on jo ammattipoliitikkoja Arkadia & kuntahallinto -kamareissa. Kuka nyt itselleen potkut antaisi!
Eduskuntavaalit ovat kuitenkin nurkan takana 2024, joten tämä oli sittenkin vain puolueiden erittäin kallis kannatusmittaus, valitettavasti.

Positiivisia puoliakin vaaleista löytyy. Mm. naisilla on enemmistö aluevaltuustoissa, vaikka ehdokkaina heitä oli vähemmän kuin miesoletettuja. Samoin terveysalan ay-liike sai hyvin paikkoja valtuustoihin vs. ammattiryhmät, jotka eivät ole ”kunnalla töissä”. Näin voidaan alan palkkaneuvotteluja käydä useissa pöydissä samanaikaisesti, hyvässä harmoniassa.

Toisaalta kymmenettuhannet suomalaiset ovat ilman sananvaltaa heitä lähellä olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksissä. Palokunnankaan ja ambulanssin lähtöpaikastakaan ei ole varmaa tietoa jatkossa.

Lähde https://www.is.fi

 

 

Aluevaalien peräaalto pyyhkii kansanvallan rantakiviä ja lisää eroosiota, mutta d´Hondtin laskujärjestelmä turvaa demokratian aluksen miehistön aseman ja kryssimisen paapuurin halsseilla.

Minä Lupaan

 ”Minä lupaan” aluevaaleissa 23.1.2022 

Vaalilupaukset ovat kuin 1960-luvun missikisoista, joissa yleisö saa itse muodostaa käsityksen, mitä tarkoittaa hokema: ”Toivon kaikille parempaa hyvinvointia ja hoivaa.”
Lupauksista tosin puuttuu missien vakiotoiveet maailmanrauhasta ja Afrikan lasten ravitsemustilanteen pikaisesta paranemisesta. 

 

SARS-Covid-19 on muuttanut tapaamme kilvoitella demokratian kentillä. Sosiaalinen media, digimainonta ja lehdistö ovat ottaneet tilan vaaliteltoilta ja makkaragrilleiltä. Siksi onkin hälyyttävää, miten viestinnän ja mainonnan toimistot yhdessä puoluetoimistojen kampanjaorganisaatioiden kanssa käyttävät vaaliohjelmien argumentteina liki ”kaikkea liikkuvaa”, vaikka asiayhteys sosiaali- ja terveydenhoidon hallintoon on olematon tai nolla. Kuinka tietämättöminä äänestäjiä oikein pidetään?! 

 

Neljännen valtiomahdin vastuuntunto alenee samaan tahtiin äänestysaktiviteetin kanssa. 

HS:n päätoimittaja Kaius Niemi herätteli lehdistön ja median omaatuntoa, mutta siten etteivät kolleegat pahoittaisi mieltään, eivätkä puolueasiakkaat kaikkoaisi. (HS 23.1. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008558755.html ) Kissan hän kuitenkin sai nostetuksi pöydälle, vaikka se raapi nostajan kädet verille. Ammattikunta puhuu aluevaaleista nimikkeillä ”eduskuntavaalien kannatusmittaus” tai ”keskeneräisen hallintouudistuksen farssi”. Terävä kynä ja hoksottimet kohdallaan, ken määritelmät on julki tuonut.

 

 

No mutta, kaikki on kuitenkin mennyt demokratian sääntöjen mukaan. Tosin säännöt on laadittu harvainvallan piirissä. Pulinat pois ja eteenpäin!

Kansa on puhunut joko äänestämällä tai jäämällä kotisohvalle.  Illalla kruunataan voittajat, ja häviäjiä ei olekaan. Hyvä Suomi!

Luottamuksen hinta

              Kuva: Samuli Huttunen / Yle

 

Valtionyhtiöissä tehdään mielenkiintoisia investointisuunnitelmia ja pääomakauppoja.

Cinia Oy (Suomen valtio, OP Finance, Ilmarinen) suunnittelivat vielä 2018 datakaapelia Euroopasta Suomen kautta Pohjoiselle Jäämerelle ja edelleen Aasiaan. Vuoden 2019 aiesopimuksen pääyhteistyökumppaneina olivat lähellä Venäjän valtionrautateitä oleva teleyritys (TransTelecom (TTK), ja teleoperaattori MegaFon (Gazprombank, USM Group, etc.).
Suunnitelman toteuttaminen aloitettiin kaikessa hiljaisuudessa, ja tehtiin mm. maan pakkolunastuksia Pohjois-Suomessa pääradan varressa. Maan haltuunoton nimike oli ”rautatieliikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen”. Datakaapeli sinne kuitenkin rakennetaan. Kätilöinä ovat toimineet mm. eastoffice.fi ja Sperbank Russia.

 

Koska geopoliittiset suhdanteet ovat nopeasti muuttuneet, vedettiin keväällä 2021 käsijarrua molemmin puolin itärajaa. https://yle.fi/uutiset/3-12268002

Nyt Cinia rakennuttaa meridatakaapelin luottettavampien merireittien kautta. Luottamuksen lisähinta on n. 670´000€/km (1500 km pidempi läntinen kaapelireitti) sekä mittavat tappiot päivittäisissä pörssikaupan viiveissä globaalisti. Kaikella on hintansa, nanosekunnillakin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö tätäkin merikaapelia vakoiltaisi ja käytettäisi mahdollisen hybridisodan välikappaleena. Kaapeli kulkenee reittiä Oulu-Kemi-Tornio -rautatien vartta Ruotsiin ja sieltä Norjan rannikolle. Samalla Kemi-Tornio rataosuuden jo valtioneuvostossa päätetty sähköistys saa lisää maksajia, olkoonkin että kyseessä on toinen valtion kukkaro.

Luottamusta Suomen valtiolla on ainakin amerikkalaisiin sijoittajiin. Cinia myi telemastonsa Digita Oy:lle (DigitalBridgel Inc. DBRG) 7/2021. Digitan monopoli mm. yleisradiotoiminnan siirtoverkoissa vahvistuu entisestään.

Cinian lonkerot ulottuvat jo myös suomalaisten arkipäivään. Insta Response Oy myi hälytyskeskusten hallinnan ja ylläpidon tietojärjestelmä ERICA:n Cinialle 5/2021. Siinä siis hyvinvointialueille yhden luukun partneri: 21 alueellista sopimusta ilman kilpailutusta Digitan luontaisessa monopolissa. 

Viisas siirto perheyritys (ainakin vielä) Insta Oy:lta sai näin lisää pääomaa F35-lennokkien rakenteluun ja huoltoon. Asiakkaana Puolustusvoimat, luottamuksella.

 

Talvenselkä 2022

 

Talvi puolessa, pikitappi suolessa.

Kynttilänpäivänä (vaihtoehtoisesti Heikinpäivänä) karhu kääntää kylkeään.

Talven selkä taittuu Heikinpäivänä.

 

Kansanperinne on kompromissia ja konsensusta, josta jokaisella on oma vahva mielipide. Kuulostaa nykyisen Suomen elämänmenolta; laki - tulkinta - maan tapa.



Talvenselkä taittu monin tavoin:

- Erään perinteen mukaan ”talven napa” on Paavalinpäivän jälkeinen keskiviikko, 26.2.

- Aurinkovuoden keskitalvi l. talvipäivän seisaus oli 21.12.2021.

- Karhu kääntää kylkeään Kynttilänpäivänä, 6.1.

- Keltit juhlistivat talven taittumista kohti kevättä Imbolc-juhlassa, Lá Fhéile Bríde, 1.2.

 

Ilmastonmuutoksen takia useat määritelmät ovat muuttuneet näkemyksiksi, mielipiteiksi:

- Keskilämpöitilan mukaan keskitalvi on Etelä-Suomessa helmikuun puolivälissä.  

- jäät ovat paksuimmillaan vuodenvaihteessa, jos jäitä yleensä on

- Lumipeitteen maksimin määritelmä on nykyisin lottokone



 

Hyvää nimipäivää Heikki Henrikki!

Viivan veto 2022

 

Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Ilmari Kianto kuvaan kirjassa "Punainen Viiva" kuinka Kainuun erämaiden asukkaat odottivat vaaleja l. "viivan vetoa", ja sen ihmettä l. yhteiskunnan muuttumista heti paremmaksi. Samankaltaiset odotukset on ladattu meneillään oleviin aluevaaleihin. Vaalien lopputulos taitaa olla yhtä suuri pettymys nykyihmiselle kuin 115 vuotta sitten mökin akalle ja ukolle. Yksi asia erottaa meidät ja esi-vanhempamme. Vuonna 1907 äänestysprosentti oli 70,7! Tähän tulokseen ei edes STM:n mannekiini, Antero Mertaranta, pysty meitä suomalaisia kannustamaan.

 

Kävin juuri antamassa ennakkoääneni aluevaaleissa. Alustin ehdokasvalintaani muutamalla vaalikoneella verkossa. Suuri virhe! ”Ahdistuin, ja koin tutun keittiön tilan epämukavaksi ja turvattomaksi”. Valinta oli liki mahdoton tehtävä, koska minun piti muodostaa mielipide itselleni osittain kovin kaukaisten asioiden suhteen. Epäilen, että kysymyspatterit on laadittu teekkarimaisesti kieli poskessa, tai ko. lehden/lehtitalon poliittista linjaa mukaillen:

Päivän kiperien gallup-kysymysten aiheita:

⁃            eutanasia

⁃            sote-henkilöstön palkkaus- ja palkkaharmonia

⁃            ulkomaisen henkilöstön houkuttelu Suomeen töihin

⁃            prideliputus hyvinvointialueen virallisissa lipputangoissa

⁃            kiinteistöjen omistus vs. vuokraus

⁃            palkkaerot osaamisen ja tuottavuuden mukaan yhteiskunnassa

⁃            yhden huumeiden käyttöhuoneen rakentaminen alueelle

             (minun tapauksessani tuo yksi huone palvelisi 480´000 hallintoalamaista)

⁃            ohjeistus koulukurin kovuudesta/lepsuudesta

⁃            opiskelijoiden terveystarkastusten lukumäärä oppivelvollisuuden aikana

⁃            talouskasvun ja luonnonsuojelun filosofinen vastakkainasettelu

⁃            julkisen talouden valinnat ympäristöpolitiikan näkökulmasta

-            pelastustoimen varallaolojärjestelmän suunnittelu

-            hyvinvointialueen nimikilpailu

⁃            pakolaiskeskusten sijainti ja lukumäärä

⁃            poliittisten luottamushenkilöiden palkkaus

-            sotepalvelujen hankinta naapurilta oman alueen laitamille

⁃            yms. täysin irrelevanttia pienen sote-äänestäjän kannalta

 

Eri lehtiyhtiöiden web-koneet antoivat kovin erilaisen tyrkkylistan ehdokkaita. Puolekartalla sopivia edustajia löytyi minulle laidasta laitaan, ja henkilöprofiileja korostettiin arvomaailman ja yhteiskunnan kehittämisuunnan sijaan. Esille tuodut aiheet olivat mintäänsanomattomasti ilmaistuja tai monitulkintaisia. Epäilys kohdistuu markkinaviestinnän ammattinsa osaaviin yrityksiin. Tämä vahvistaa käsitystäni, että luokkayhteiskunnan aidat ovat kaatuneet ryskyen jo aikoja sitten, lukuunottamatta julki-vallankumouksellisia yhdistyksiä ja yksilöitä puoluekartan molemmissa päissä. 

Äänestäjän ehdokasvalinta on kuin kasinon rulettipöydän kuula ei koskaan pysähtyisi, vaan hyppelisi iloisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen & palo- ja pelastustoimen aihealueiden lokeroiden yli.
Vedin kuitenkin viivani, määrätietoisesti epäröiden. Totesin vaalitoimitsijalle: "Voisin samalla ottaa sen neljännen rokotuksen, nyt kun sote-aluehallinnon äärellä ollaan."
"Hyvä ajatus. Eipä ole kukaan tätä vielä ehdottanut!", totesi kohtelias ja hyväntuulinen rouva vaalivirkailija. Hyvän päivän toivotuksin siirryin vaalikahville omaan kuplaan, keittiöömme.

 

Koska julkinen sana ja jopa mediaveron tuottajataho pitävät äänestäjiä vaalikoneilla pilkkanaan, niin ei ei kai ole ihme, että äänestäjät ovat myös aivan spedeinä tässä teatterissa. 
Jos olisin saanut lapsena kuunnella Dario Fo´n tapaan lombardialaisia kalastajia ja lasinpuhaltajia heidän kertoessa tarinoita illansuussa trattorioiden patioilla, voisin intoutua kirjoittamaan näytelmän tai mielummin aluevaalimonologin otsikolla ”Korvaamattoman hyvinvoinnin korvaava hyvinvointi.” 

- Ehkäpä kirjoitan sittenkin!

Salon Nuutinpäivän kalenteri

”Hyvä Tuomas joulun tuo, paha Nuutti pois sen vie.”

Salon kaup.valtuuston laatima Nuutinpäivän kalenterin 13. luukku (13.12.2021).

 

- Tunnin Junan suunnittelu:  Puuhaan investoidaan 80€/kuntalainen, vaikka vain MLA-kuntien tulee osallistua kustannuksiin. Maksu on vasta ensimmäinen erä. Lisää maksettavaa tulossa salolaisillekin.

- Uuden hybridivanhainkodin vuokrasopimus: Mummot ja papat kyörätään Meriniittyyn IoT-Kampukselle. Päätös siirrettiin takaisin valmistelunn, mutta kyllä se vielä hyväksytään.
Lähdin ko. kiinteistöstä pois v. 2003. Puukenkiä ostamaan ja sinne siis takaisin! Toivottavasti RF-mittapaikat on kalibroitu. Ehdotan, että Salon elektroniikkamuseo siirretään myös Meriniittyyn. Siten olisi meillä papoilla tutut puuhapisteet. 

- Siirtoviemäri Toija-Muurla on poistettu kokonaan suunnitelmista. Salo 2023:n perustehtävät, kuten infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito jätetään "korkeimman kätehen". Jatketaan ympäristön sotkemista omilla viemärijätteillä, koska ei ole rahaa.

 

Hei, suljettaisiinko lisää kouluja, niin tuloslaskelmat näyttäisivät hiukan kauniimmilta?

Pahus, kuntalaiset lähtevät muuttokuormineen pois jo ennen sitä, kun terveyspalveluja karsitaan ja palveluverkko on täynnä reikiä. 
Älkää kuitenkaan sammuttako kaikki valoja. Senorien pitää nähdä lukea lehtiä ja täyttää sudokuja Meriniityssä!

Muistakaa antaa Nuuttipukille ryyppy!

Vielä niitä honkia humisee

 

Suomen valtion talousmetsiä hallinnoiva Metsähallitus Metsätalous Oy on julistanut puustotietonsa liikesalaisuuden piiriin kuuluvaksi, eikä anna niitä valtion Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen käyttöön kansallisen taksonomian tekemiseen. (HS 5.1.2022) https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008504351.html

 

Mikä taksonomia?
Lyhyesti: kyseessä on luokitusjärjestelmä, jossa koko EU-alueen (4 233 000 km²) luonnonvarat luokitellaan ja niiden määrät ja arvot taulukoidaan luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen päätöksentekoa ja valtiollisia toimenpiteitä varten. 

 

”Metsähallitus Metsätalous oy:n mukaan puustotiedot ovat salaisia, ja niiden luovuttaminen myös tutkimuskäyttöön voi aiheuttaa yhtiölle taloudellista vahinkoa. Yhtiö vastaa valtion talousmetsistä ja niiden hyödyntämisestä.”

 

Metsähallitus tietää enemmän kuin kertoo. EU:n tavoite, johon Suomi on sitoutunut, on saada luonnon monimuotoisuus elpymään. Toiminta vaatii vähintään 30% EU:n maa- ja vesialueista suojeltavaksi vuoteen 2030 mennessä. Taakka tavoitteisiin pääsemiseksi ei jakaudu tasaisesti. Suomi, Ruotsi ja Slovenia ovat suurennuslasin alla. Ei siis ihme, että metsänhakkuuinto näissä kolmessa maassa on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana, kun EU:n suunnitelmia on tuotu julkisuuteen. Aavistushakkuut lisääntyvät koko ajan taksonomian kehittämisen jatkuessa, luvalliset ja luvattomat.

 

Suomessa ja Ruotsissa n. 60-75% pinta-alasta on erilaatuista metsämaata laskutavasta riippuen. Alankomaiden vastaava luku on 8.9%.  Euroopan keskiarvo on 35% (2020). Suomi on 8% EU:n pinta-alasta ja metsäalasta 6%. Metsäpinta-ala kasvoi EU:ssa 11 milj. ha 1990 - 2010 metsänistutusten ansioista, vaikka Keski-Euroopan metsätuhot ovat myös kasvaneet nopeasti. Myös myrskyt muuttavat metsien hakkuu/uusiutumistasapainoa rajusti. Vrt. Ruotsin Gudrun-myrsky 2005 / 75 milj.m³, joka oli saman verran kuin Suomen "poistuma" l. metsähakkuut samana vuonna. Suomessa istutetaan 150 milj. puuntaimea vuodessa (valtio 50milj., yksityiset 100 milj.). Ruotsissa istutetaan 300 - 400 miljoonaa tainta! Molemmissa maissa on akuutti työvoimapula metsänhoitotöihin.

 

Lähde: Luke https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/suomen-metsat-euroopassa-vuonna-2015/euroopan-metsaala/

 

 

 

EU:n metsävarat metsätalouskäyttöön 2021

Lähde: EU:n tilintarkastustuomiostuin 2021: fhttps://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR21_21/SR_Forestry_FI.pdf

 

Lähde: EU:n tilintarkastustuomiostuin 2021: fhttps://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR21_21/SR_Forestry_FI.pdf

 

 

Suomessa on luonnontilaisten metsien määrä Euroopan suurin, 2.9% pinta-alasta. Luonnontilaisten metsien määrä on Euroopassa hälyttävän pieni!

 

 

Luonnonmetsät EU:ssa 2018

Lähde: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ddi.12778https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ddi.12778

 

 

Luonnonmetsien suojelutilanne EU:ssa 2018
Lähde: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ddi.12778

 

 

 

EU:n metsistä on 60% yksityisomistuksessa ja 40% valtion metsiä. Valtiot ovat määräävässä asemassa miten ja kenen metsiä tullaan käyttämään monimuotoisuusprojektin suojelualueiksi. 

Suomessa valtio omistaa 1/3 maa- ja vesialueista. Juuri siksi on kyseenalaista, että valtio haluaa salata omien metsävarojen tiedot kilpailusyihin vedoten. 

 

 

Lähde: /https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/pinta-alat/

 

Vesistöjen taksonomiasta ei julkisuudessa saa riitaa aikaiseksi, koska mm. kalatalouden kaupallinen arvo mitätön verrattuna metsätalouteen. Metsähallituksen salassapidon piirteet muistuttavat kunnallisten yhtiöiden osakeyhtiöleikkiä. Julkisomisteisia osakeyhtiöitä ei pidä verrata yksityisen sektorin, vapaan markkinatalouden puitteissa toimiviin, yhtiöihin. Pukit ovat kaalimaan (suomalaisen metsämaan) vartioina. 

 

Suomen metsille on ottajia. Suojelun lisäksi puunjalostusteollisuus nielee kaiken, minkä hakkuukiintiöt suinkin sallivat. Vuotuisesta kasvusta hakataan 73% - 80% (teollisuus ja kotitarve), yht. n. 75 - 80 milj.m³. Biomassan energiakäyttöä tehostetaan EU-direktiivien mukaisesti. Ei siis ihme, ettei metsiin jätetä kantojakaan!

 

"EU taksonomia", kestävän kehityksen asetus, tulkitaan kovin eri tavalla intressiryhmästä riippuen.

Tämä luokittelujärjestelmä kattaa luonnonvarat kaloista ja metsistä maakaasuun. Jopa ydinvoima otettiin mukaan, jotta vastahankaiset maat kuten Suomi ja Ranska saataisiin mukaan. Turvetaistelu on laantunut, eikä siitä saada edes osittain uusiutuvaa Brysselissä. Turvekoneiden romutuskorvaukset (9 milj.€/v kolmen vuoden ajan) ovat alkaneet.

 

Miksi luonnonmetsät ovat tarpeen ja miten niitä voidaan kasvattaa yhteisvastuullisesti.

On huomioitava, että uudet/uudistetut talousmetsät eivät kelpaa 1:1 em. luonnon diversiteettiohjelmaan. Puupelto on puupelto, ja sen muuntuminen luonnonmukaiseksi kestää hitaan kasvun Fennoskandinaviassa 100 - 120 vuotta. Talousmetsän kiertonopeus (siemenestä tai taimesta tukkirekkaan) on n. 80 vuotta, luonnonmetsän n. 250 vuotta. Ei siis kumma, että lyhytjänteisen ihmisen mieleen ei mahdu pitkät ja hitaat luonnon syklit. Luonnonmetsät ovat meidän perintöä, joka tulee siirtää jälkipolville. Hiilinieluina ne ovat verrannollisia talousmetsiin, sykli on vain paljon hitaampi. 

Kaikki metsäalueet eivät sovellu tehometsänhoitoon. Raha konsultoi luonnonsuojelulain soveltajaakin. Kosteikot, epäonnistuneiden metsäojitusten ennallistaminen, turvesoiden palauttaminen ja vapaaehtoinen metsänsuojelu ovat keinoja saavuttaa 30% tavoite Suomessa ilman, että kosketaan neliömetriinkään yhteistä, valtiollista talousmetsäämme, joka on Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa.

 

Luonnonmetsän kierto, mustikka esimerkkikasvina

Lähde: https://www.sll.fi/2018/08/20/metsiemme-katoava-aarre/

 

 

Talousmetsän kierto

Lähde: https://smy.fi/materiaali/talousmetsan-kierto/

Itse aiheuttamamme virhe on, että valtion toiminnan tuloksena suojelutoimenpiteet painottuvat nykysuunnitelman mukaan yksityismetsiin, koska valtio pyrkii lipeämään luontotalkoista. Ketkä siellä YM:ssa ja MMM:ssa johtavatkaan orkesteria? Vielä on mahdollisuus korjata asia. Siihen tarvitaan myös citykansalaisten aktiivisuutta, joilla ei ole omaa metsäomistusta. Nyt kaivataan sitä paljon kuulutettua yhteisöllisyyttä ja vastuunjakoa. Kuluvan vuoden aikana punnitaan, onko lande vs. kaupunki vain tv-hupailu, vai totista totta. 

Tasapuolinen valtion ja yksityisen omaisuuden kohtelu on oikeutettu vaatimus.

In Finland we call it "reilu meininki"!

Palkkaharmonia v2.0

Laajat kuntaliitokset n. 13 vuotta sitten saivat aikaan ”palkkaharmonian v1.0”. Työntekijöiden palkat nostettiin liitoskuntien korkeimman palkan tasolle per työtehtävä. Työttömäksi jäänelle johdollekin rakennettiin vihreät oksat heilutella jalkojaan työpaikkatakuun ajaksi. Yksin palkkaharmonisointi ja työpaikkaturva tappoivat perustavoitteen saada säästöjä ja tehostaa toimintaa. Organisaatioihin ei voitu koskea, ja niin jatkettiin kuten ennenkin. Vain kuntavaakunat ja logot muuttuivat.

Aluehallintouudistukseen on leivottu sama kustannusautomaatti. Onneksi ministeri Kiuru on ollut rehellinen asiassa: ”Nyt ei tavoitella 3 miljardin euron säästöjä, Kiuru sanoo.” (5.6.2020)  Nyt puhutaan yli 400 milj.€ euron korotuksesta palkkasummaan, joka siis nostaa vuosikustannuksia reippaasti yli sote-suunnitelman (ja sivukulut päälle). Työntekijäjärjestöt ovat kilvan nokittamassa palkkasummaa kuin pokeripöydässä. https://yle.fi/uutiset/3-12242629

Totta onkin, että samoin kuin kuntaliitosbuumi, on sote-uudistus ammattiyhdistysliikkeelle sauma saada jackpot. Sitten voidaan kehua, että sote-uudistus kasvattaa BKT:a, vaikka kyseessä on suora kansantalouden kuluerä, jonka kokonaissummaa kasvatetaan.

 

Töiden ja organisaation harmonisointi ei tarkasti ottaen tarkoita, että kaikkien palkat nousevat ja kaikki saavat pitää nykyisen työpaikkansa. Tämä ei kelpaa työntekijöille, joten odotettavissa on työtaisteluja ja häiriöitä alueiden peruspalveluissa. On totta, että hoito/hoiva-alalla on yleisen mielipiteenkin mukaan alipalkattuja tehtäviä. Konsensus on, että asia on korjattava ja saatava ala kiinnostavaksi nuorille. Työvoimapula on huutava, ei yksin koronan takia!

Nyt suunniteltu tapa korjata nämä epäkohdat on kuitenkin erittäin arveluttava vedätysyritys tarjota kaikille työntekijöille bonuskorotus riippumatta työtehtävästä. 

Ay-väelle  jää vielä paljon korjattavaa kuntapuolen palkkauksessa ja sen harmonisoinnissa. Taisteluja tiedossa. Ennen sitä täytyy avata rajat työperäiselle maahanmuutolle, jossa paras houkutin ei ole "maailman onnellisin maa", vaan palkkaharmonisoitu työmarkkina. Siinä sitä oikeaa vetovoimaa.

 

Ay-Jackpot taitaa onnistua ja ”maakunta maksaa”. Oops, eipä maksakaan vaan valtio (kaikki yritykset ja ansioverotusalamaiset, eläkeläisetkin). Maakuntahallinnolla ole tuloja eikä verotusoikeutta, vain valtion sille jakamia varoja yhteisen hyvän rahoista. Verotusoikeus  kyllä tulee, kun kaikki julkishallinnon kukkarot ovat tyhjiä. 

 

Mistä kehitetään palkkaharmonia v3.0? Toteutetaanko Liittovaltio-Suomi?