Miguel de Cervantesin, espanjalaisen kirjailijan, klassikkoromaanissa höyrähtänyt ritari Don Quijote taistelee tuulimyllyjä vastaan apunaan uskollinen aseenkantaja Sancho Panza. Maamme hallitus on aloittamassa oman tuulimyllytaistelun, jossa tarinan juoni ei ole vielä aivan valmis. Kyse on valtionvarainministeriössä suunnitteilla olevasta valtiontasausjärjestelmän uudistuksesta. (Helsingin Sanomat 3.10.2024).
Ministeriön ehdotuksessa tuulivoimalakuntien kiinteistöverotuotto otettaisiin huomioon valtiontasausjärjestelmässä tasausosuuksia määritettäessä.
Tuulivoimaloita kilvan kaavoittavat kunnat eivät tätä hyväksy, vaan vaativat että verotuotot ikään kuin unohdettaisiin kuntien kantokykyä laskettaessa. Tämä laskentakikka tekisi tuulivoimakunnista näennäisesti taloudeltaan heikompia kuin mitä todellisuudessa ovat. Kunnat, joissa ei ole tuulivoimaloita, ovat syystäkin näreissään tilanteesta.
Jos kiinteistöverotuotot otetaan huomioon valtiontasausta alentavasti, ovat kunnat ilmoittaneet että tuulivoiman kaavoittaminen loppuu ja vihreää siirtymää ei tältä osin enää tueta! Kunnat kertovat myös, että tuulivoimaloista aiheutuu ympäristöhaittoja. joita kiinteistövero kompensoi. Tuulivoimaloiden haitat tunnustetaan näin ensimmäisen kerran, koska uhkana on valtionosuuksien leikkaukset.
Miten ovat kunnat vähentäneet ympäristöhaittoja nykyisessä mallissa, jossa kiinteistöverot ovat 100% kuntien omaa rahaa ja käytettävissä korjaustoimenpiteisiin? Vastaus: Ei havaintoja.
Toisin sanoen kuntien ”vapaat” kiinteistöverotuotot piilottavat ympäristöhaitat, mutta kokonaisverotuotot kuntien kantokyvyn määrityksessä ponnahduttavat ympäristöhaitat esille! Rahalla on ihmeellinen voima. Taistelu tuulimyllyjen kiinteistöveroista jatkunee kiivaana yli kuntavaalien.
Hallitus jatkaa ratsastamistaan virtuaalisella Rosinante-ratsulla satunnaistuulivoimaloiden mastometsässä, mutta Sancho Panzat ovat riitaisia.
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja.
Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
Kolumni julkaistu Rantapohja-lehdessä 15.10.2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti