Yhteisön etu ajaa yksilön edun edelle

 

”Saloon uusi seniori-talo” uutisoi SSS 27.5.
https://www.sss.fi/2021/05/salon-alhaisiin-esitetaan-uutta-suurta-senioritaloa-%E2%80%89hinttaan-ja-kukonkallioon-ei-enaa-investoitaisi-miljoonia/

 

Artikkelista saa käsityksen, että Salon kaupunki ajaa kaksilla rattailla. Wanhat sote-kiinteistöt joutavat mennä hyvinvointialueella, mutta samalla rakennetaan uutta uskotellen, että maakunnan sote-hallinto ne jo ennalta on siunannut. Ts. kaikki jatkuisi kuin mitään sote-uudistusta ei tulisikaan.


 

Yksinkertainen kuntalainen kysyy, lähinnä itseltään. Ikäviin kysymyksiin ei saa vastauksia.

⁃            Oikeuttaako tuleva hyvinvointialueuudistus 2023 (siirtymäaikaa ehkä vuoteen 2025) minimoida olemassa olevien kiinteistöjen kunnossapito? Toki ko. kiinteistöt siirtyvät maakuntahallinnon vastuulle, mutta salolaisia niissä kuitenkin hoidetaan edelleen, ehkä. Arvioidut 16-18 milj.€ korjausinvestoinnit otettaisiin tietysti huomioon kiinteistöjen siirtyessä hyvinvointialueen taseeseen. Ei Salo jäisi näppejään nuolemaan! Tosin olisi helpompaa antaa purkumääräys noin vuonna 2024 Salon hoitamattomille kiinteistöille ja näin saada säästöjä V-Suomen hyvinvointialueen tasolla. 

⁃            ”Hintan ja Kukonkallion (vanhainkodit Suomusjärvellä ja Salossa) käyttöä jatkettaisiin esityksen mukaan toistaiseksi, ja niihin tehtäisiin tavanomaisia ja välttämättömiä korjauksia.”  
Korjaus : Hintan ja Kukonkallion käyttöä ja ylläpitoa jatkaisi hyvinvointialue, mikäli katsoisi sen Varsinais-Suomen sotealueen kokonaisuuden kannalta tarpeelliseksi. Muualla Suomessa kuskataan jo nyt mummot ja papat naapuripitäjiin, jos se on kokonaisuuden edun mukaista, ja jos yhteistyösopimukset sen sallivat. Esi-sote toimii siis jo.

⁃            Mikä on strategia rakentaa uusi, kaupungin kustantama yksikkö, juuri nyt? Uusikin yksikkö siirtyy liiketoiminnan haltuunotossa maakuntahallinolle, että hupsista vaan.

⁃            ”Pahtan esitykseen sisältyy, että Salo alkaisi suunnitella välittömästi myös toista 30-paikkaista ympärivuorokautisen hoivan yksikköä kaupungin alueelle.” 
Lat.huom. ”kaupungin alue” käsittää koko laajan Suur-Salon. Tervetuloa rakentamaan esim. Suomusjärvelle, hyvien kulkuyhteyksien varteen, tulevan raideliikenteen paikallisaseman läheisyyteen ja keskelle luontoa! Huom. Hintan tonttia saa hyödyntää.



⁃            ”Kaupunki hakee ensisijaisesti korvaavia tiloja kaupungin omista kiinteistöistä.”

Onko kaupungilla kiinteistöjä tähän tarpeeseen? Kuntaliitoksen yhteydessä asetettiin Salon ”mini-Arsenal” realisoimaan suurkunnan kiinteistöjä erittäin vaatimattomalla menestyksellä. Näistäkö Musta-Pekka -kiinteistöistä nyt on kyse? Miksi ko. kiinteistöjä ei ole käytetty jo nyt vanhuspalveluihin, jos Hintan ja Kukonkallion päällä kirves on ylhäällä? Rekijoen hiljan myyty koulu on hyvä esimerkki ”10 vuoden mittaisesta aktiivisesta unohtamisesta”. Artikkelin lopussa vilautellaan vuokrausvaihtoehtoja ja ostopalveluja. Ei siis kannata ihmetellä, miksi näinkin pieneen kaupunkiin nousee jatkuvasti uusia, yksityisiä, hoiva-alan palvelukiinteistöjä. Huom. mahdolliset uudet vuokra- ja ulkoistetut palvelusopimuksetkin menevät hyvinvointialueen hallinnon syyniin, ja niitä jatketaan tai puretaan kokonaisedun nimissä.

 

DDR:n valtionjohtaja Erich Honeckeria mukaillen: Maakunnan etu ajaa aina kunnan edun edelle, ja asuinyhteisön (kunnan) etu ajaa aina yksilön edun edelle.