Talonpojan Eurooppa-päivä 2021

 

George Orwellin oraakkelimaisen kirjan mukainen Oseania-Suomi vietti 9.5. Eurooppa-päivää ja liputti juhlavasti. Ai niin, olihan myös Äitienpäivä. Kätevää.

 

Maatilatalous on ollut jokaisen maamme hallituksen erityisessä suojeluksessa. Perustelut vaihtelevat poliittisen suhdanteen mukaan: ruokahuolto, huoltovarmuus, puhdas kotimainen ruoka, luonnon monimuotiosuuden vaaliminen, maaseutuympäristön ylläpito, luonnonsuojelu, jo kliseemäinen ”koko Suomen asuttuna pitäminen” jne.

Maatilatalouden toimintaa valvoo satoja tarkastajia, jotka ajelevat pellonreunasta toiseen virkamiehen uutteruudella vuoden ympäri, yleensä etukäteen sovittuna ajankohtana, välillä yllätystarkastuksina maanomistajan tietämättä. Tarkastustoiminnan intomielinen virkamiesarmeija on koulutettu pykäläspesialisteiksi sellaisella täsmällisyydellä, että armeijan sisäpalveluohjesäännön sisäistänyt wanha komppanianvääpelikin olisi kateellinen.

Tarkastustoiminnan vuosikustannukset kunnille ja valtiolle ovat n. 200 milj. €. Kustannusten laskentatapa on sekava. On tukihallintoa, tarkastustoimintaa, neuvontaa jne. Kustannusten kasvuvauhti näin nollainflaation vuosina on ollut reipasta. Vertailukohta 2013: 60 milj.€ /1000 henkilötyövuotta. (lähde VTV:n raportti 25.6.2013). Tämän lystin maksavat tietysti hallintoalamaiset verojen muodossa.

 

      (Maatilatalouden hallinnon hyvät säännöt, Seija Pakkanen 2020)

 

MTK on huomauttanut jatkuvasti maatilatalouden erittäin huonosta kannattavuudesta.

Esim. 18.3.2020: ”Maatalouden äärimmäisen heikko kannattavuus ei kestä minkäänlaisia kustannuksia lisääviä valtion toimia. Näistä on ehdottomasti pidättäydyttävä.”

Oikein! Kustannuksia lisääviä toimia, kuten intomielistä raportointi-, tarkastus- ja seurantatoimintaa on hillittävä. EVA (taloudellinen kansantalouden lisäarvo) on negatiivinen nykymuotoisessa Ruokaviraston johtamassa pilkun viilaamisessa.

 

(Maatilatalouden hallinnon hyvät säännöt, Seija Pakkanen 2020)

 

Kuka puolustaisi suomalaista talonpoikaa byrokratian ikeen alla? Valtio tietysti!

ProAgria https://www.proagria.fi , maaseutu-Suomen eräänlainen ”Business Finland” on rakennettu jaloille periaatteille:

a) Missio : Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa

b) Visio: Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

c) Toimintaperiaate: Maaseutuyrittäjän asialla ollaan.

 

Palveluihin kuuluu mm. uusi, vastuuvakuutukselta ulospäin näyttävä, ”Tukiturva”, joka on hinnoiteltu tilan pinta-alan mukaan. Sillä viljelijä voi ostaa neuvontapalveluja vastuuvakuutuksen muodossa. Vastuu tosin on edelleen maatalousyrittäjällä. Jos tarkastaja heittäytyy hankalaksi sarkaojan reunalla, niin viljelijä voi soittaa palveluhätänumeroon. Mikäli näkemyserot eivät ratkea, voidaan asia viedä ehkä hallinto-oikeuteen, jossa maajussi saa ProAgrian apua ilman omavastuuta. Kätevää.

Asian tragikoomisuus on, että valtion virkamies neuvoo, miten toisen valtion virkamiehen venkoilusta selvitään mahdollisimman vähin vahingoin! 

 

Mitä on tulossa?

Marinin hallituksen ”Ulos Koronasta” ohjelma sisältää vuosille 2021-2027 n. 7.8 mrd€ kansallista lisärahaa ”maatalouden ja maaseudun kehittämiseen”. Koska tätäkään rahaa ei valtiolla ole, niin tuo summa on luonnollisesti lisävelkaa, l. se kuuluisa ”Veli Velka, veljenpoika maksettaessa”. Velkarahan käyttöä tulisi tarkasti valvoa tehostamalla tarkatustoimintaa. Eikös vaan? Kun Valtion Tarkastusviraston nykyinen missio/strategia/kumppanuusohjelma on jalkautettu toiminnaksi, niin eiköhän saada lisää tarkastajia myös maatilataloudellekin nimikkeellä ”Miten voimme olla avuksi?” https://yle.fi/uutiset/3-11876727

Valtion 2021 budjetin näennäiset säästötoimet ja menoleikkaukset 2021 on ristiriidassa yo. menolisäysten kanssa. Kuluvan vuoden lisäbudjetit ja hallituksen puolivälinriihessä vuosille 2022-2023 sovitut menokehyksen ylitykset (300milj.€ ja 500 milj.€) ovat vahva viesti Orwell-Suomen rakenteiden ylläpidosta.
”Kyllä tästäkin selvitään. Otetaan vaikka lisää velkaa.”