torstai 27. toukokuuta 2021

 Yhteisön etu ajaa yksilön edun edelle

 

”Saloon uusi seniori-talo” uutisoi SSS 27.5.
https://www.sss.fi/2021/05/salon-alhaisiin-esitetaan-uutta-suurta-senioritaloa-%E2%80%89hinttaan-ja-kukonkallioon-ei-enaa-investoitaisi-miljoonia/

 

Artikkelista saa käsityksen, että Salon kaupunki ajaa kaksilla rattailla. Wanhat sote-kiinteistöt joutavat mennä hyvinvointialueella, mutta samalla rakennetaan uutta uskotellen, että maakunnan sote-hallinto ne jo ennalta on siunannut. Ts. kaikki jatkuisi kuin mitään sote-uudistusta ei tulisikaan.

 

Yksinkertainen kuntalainen kysyy, lähinnä itseltään. Ikäviin kysymyksiin ei saa vastauksia.

            Oikeuttaako tuleva hyvinvointialueuudistus 2023 (siirtymäaikaa ehkä vuoteen 2025) minimoida olemassa olevien kiinteistöjen kunnossapito? Toki ko. kiinteistöt siirtyvät maakuntahallinnon vastuulle, mutta salolaisia niissä kuitenkin hoidetaan edelleen, ehkä. Arvioidut 16-18 milj.€ korjausinvestoinnit otettaisiin tietysti huomioon kiinteistöjen siirtyessä hyvinvointialueen taseeseen. Ei Salo jäisi näppejään nuolemaan! Tosin olisi helpompaa antaa purkumääräys noin vuonna 2024 Salon hoitamattomille kiinteistöille ja näin saada säästöjä V-Suomen hyvinvointialueen tasolla. 

            ”Hintan ja Kukonkallion (vanhainkodit Suomusjärvellä ja Salossa) käyttöä jatkettaisiin esityksen mukaan toistaiseksi, ja niihin tehtäisiin tavanomaisia ja välttämättömiä korjauksia.”  
Korjaus : Hintan ja Kukonkallion käyttöä ja ylläpitoa jatkaisi hyvinvointialue, mikäli katsoisi sen Varsinais-Suomen sotealueen kokonaisuuden kannalta tarpeelliseksi. Muualla Suomessa kuskataan jo nyt mummot ja papat naapuripitäjiin, jos se on kokonaisuuden edun mukaista, ja jos yhteistyösopimukset sen sallivat. Esi-sote toimii siis jo.

            Mikä on strategia rakentaa uusi, kaupungin kustantama yksikkö, juuri nyt? Uusikin yksikkö siirtyy liiketoiminnan haltuunotossa maakuntahallinolle, että hupsista vaan.

            ”Pahtan esitykseen sisältyy, että Salo alkaisi suunnitella välittömästi myös toista 30-paikkaista ympärivuorokautisen hoivan yksikköä kaupungin alueelle.” 
Lat.huom. ”kaupungin alue” käsittää koko laajan Suur-Salon. Tervetuloa rakentamaan esim. Suomusjärvelle, hyvien kulkuyhteyksien varteen, tulevan raideliikenteen paikallisaseman läheisyyteen ja keskelle luontoa! Huom. Hintan tonttia saa hyödyntää.



            ”Kaupunki hakee ensisijaisesti korvaavia tiloja kaupungin omista kiinteistöistä.”

Onko kaupungilla kiinteistöjä tähän tarpeeseen? Kuntaliitoksen yhteydessä asetettiin Salon ”mini-Arsenal” realisoimaan suurkunnan kiinteistöjä erittäin vaatimattomalla menestyksellä. Näistäkö Musta-Pekka -kiinteistöistä nyt on kyse? Miksi ko. kiinteistöjä ei ole käytetty jo nyt vanhuspalveluihin, jos Hintan ja Kukonkallion päällä kirves on ylhäällä? Rekijoen hiljan myyty koulu on hyvä esimerkki ”10 vuoden mittaisesta aktiivisesta unohtamisesta”. Artikkelin lopussa vilautellaan vuokrausvaihtoehtoja ja ostopalveluja. Ei siis kannata ihmetellä, miksi näinkin pieneen kaupunkiin nousee jatkuvasti uusia, yksityisiä, hoiva-alan palvelukiinteistöjä. Huom. mahdolliset uudet vuokra- ja ulkoistetut palvelusopimuksetkin menevät hyvinvointialueen hallinnon syyniin, ja niitä jatketaan tai puretaan kokonaisedun nimissä.

 

DDR:n valtionjohtaja Erich Honeckeria mukaillen: Maakunnan etu ajaa aina kunnan edun edelle, ja asuinyhteisön (kunnan) etu ajaa aina yksilön edun edelle.

 

sunnuntai 23. toukokuuta 2021

 Jäämerenrata

(lue Rovaniemi - Sodanlylä - Inari - Kirkkoniemi -rata)

 

Pohjoisen ulottuvuuden (lue Pohjoismaiden ja Venäjän kalottialueen) turvallisuusympäristö (lue Venäjän sotillaallinen uhka) on kasvanut, ja tilanteen ennustettavuus on huonontunut. Itä-Lappi on jälleen suurvaltapolitiikan näyttämönä, jossa lavasteita rakennetaan. Lisäksi rata olisi kaikilla muilla kuin sotilaallisilla mittareilla kannattamaton (Rambol 2018: https://yle.fi/uutiset/3-10116782 ). Tätä selvitystä ei ensin julkaistu, eikä sitä saanut Rambol kommentoida! Väyläviraston määräys oli yksiselitteinen, kunnes hallinnon läpinäkyvyyden paine avasi dokumentit. [lat.huom.]

Kannatan koko hankkeen varauksen poistoa maakuntakaavasta, jonka Lapin liiton valtuusto hiljan teki. https://yle.fi/uutiset/3-11935800?fbclid=IwAR2QkeMqVwfiwC8kFBwNSuPcg3JHOLhE7R8kSu-Ep07-CK96uk1YgbyGdJM


Osa lappilaisista ja eräät ulkomaisen pääoman airueet uskovat vielä, että Suomessa on YYA-ajan asioiden käsittelytapa. Tuolloin asiat sovittiin Moskovassa käydyissä kahdenvälisissä, bilateraalisissa, neuvotteluissa riippumatta siitä, mitä Suomen tasavallan poliitikot ja hallinto ajattelivat. Jos lainsäädäntö ja -säätäjät olivat esteenä, niitä lait muutettiin ja säätäjät vaihdettiin. Edes yksityinen rahoitus infrahankkeille ei oikeuta enää valtiovallan ohittamista mittavissa infrahankkeissa.

Onneksi ajat ovat, ainakin osittain, toisenlaiset kuin neukkulan aikaan.

 

Koillisväylä todennäköisesti aukeaa ilmastonlämpenemisen myötä. Tavaravirrat kulkevat halvinta ja tehokkainta reittiä l. meriteitä tehokkaimpien satamien kautta. Tässä logistiikkaketjujen kilpailussa Juutinrauma-Itämeri-Perämeri-Kemi-Rovaniemi-Kirkkoniemi on mielestäni tehoton (jääolosuhteet) ja häiriöaltis kuljetusreitti. Lisäksi lukuisat toimijat ja kuljetusmuotojen fyysiset ja digitaaliset rajapinnat olisivat oikea hunajapurkki cyber-hyökkääjille. Suomen selluteollisuuden kannattavuus ei kestäisi raidekuljetuksia, vaikka niitä käytetään perusteluina Jäämerenradalle turisimin ohella. Mikäli raiderahti olisi kilpailukykyinen vaihtoehto, sellujunat olisivat jyskytelleet Vaalimaalta Siperian kautta Aasian kautta markkinoille jo kymmeniä vuosia. Kalottiratakeskustelu tuskin tähän loppuu, mutta nyt se suuntautunee ”Pohjoismaisen yhteistyön” suuntaan.

 

Presidentti Paasikiveä mukaillen:Jos jokin näyttää toteuttamiskelvottomalta, niin se todennäköisesti on sitä.

 



lauantai 22. toukokuuta 2021

 Progressiivinen Kuntaproge

 

Proge on Suomessa kategorisoitu edistykselliseksi musiikiksi, jonka valtakausi oli 1970-luku.

Nyt meillä on meneillään edistyksellinen kuntavaalikampanja, progekampanja, ainakin jos sosialistiselta demokraattipuolueelta asiaa kysytään. Ja me äänestäjät kysymme!

Kuntavaaleissa ei voi vaikuttaa valtakunnan asioihin, vaikka ministerit ja kansanedustajat jälleen sankoin joukoin tunkevat kunnallisvaltuustoihin sekoittamaan muutoin sangen suoraviivaista kunnan asioiden hoitoa. Koska valtakunnantason asiat ovat näköjään tärkeitä teemoja ohi ja yli kouluverkon, katuverkon ja tonttipolitiikan, niin käsitellään siis näitä ”yhteisiä, paikallisia asioita”.

 

SDP:n vaaliagendalle on nostettu progressiivinen kunnallisvero tasaveron sijaan. (Yle  TV1, kuntavaalitentti 20.5.  https://yle.fi/uutiset/3-11941136 )

Mitä se tarkoittaa?

Suomessa kunnallisveroprosentti on 16,50–23,50% kunnasta riippuen. Kunnallisveroa

maksetaan tuloista, jotka ylittävät 15625€/v. Toisin sanoen enemmistö kuntalaisista ei maksa kunnallisveroa, ei ainakaan paljon. Työssäkäyvä vähemmistö elättää meidät syöttiläät. Työikäisten tässä pitäisi kapinoida hulluja verouudistuksia vastaan, eikä meidän eläkepappojen ja -mammojen!

 

Kunnallisvero on yksi vahvimpia kunnallisen itsehallinnon ilmentymiä. Kuntapäättäjät asettavat veroasteen. Tosin verot eivät ole riittäneet kuntien menojen kattamiseen aikoihin, vaan valtion on tultava hätiin joka vuosi. Viime vuonna lorahti kunnille yli miljardi ylimääräistä, ja sekös hallitusta harmittaa! (Talouselämä 14.2. https://www.talouselama.fi/uutiset/yli-miljardi-liikaa-rahaa-valtiolta-kunnille-vuoden-kultainen-lobbauspysti-kuuluu-kuntaliitolle/e4daf685-b309-4a34-bc96-1d4272e85b29 ) 

Kallis kunnallisvaalikampanja hallituspuolueilla, sanoisi politiikan tutkija. Varmaan sanookin muutaman vuoden kuluttua, kun asiasta voidaan keskustella.


Oletetaan, että sosialistit voittavat kuntavaalit ja kuntavaalilupaus tulee lunastaa. Valtiovarainministeriö, Oikeusministeriö ja Perustuslakivaliokunta tekevät ahkerasti töitä ja verolakeja muutetaan esitetyllä tavalla vielä nykyisellä eduskuntakaudella. Jokainen kunta joutuu painiskelemaan ahneuden ja kohtuuden verotusfilosofian kanssa vuoden 2024 tulo- ja menoarvion laadinnassa. Samalla pitää arvioida, millä progressioasteella voi hanhen selkä katketa, ja kuntalainen ”ottaa ritolat” naapurikuntaan. Kuntien verokilpailu tiivistyy, vaikka sote-uudistuksen pitäisi keventää kuntien taakka. Kolmen K:n kunnan (Koulut, Kaavoitus, Kunnallistekniikka) pitäisi ainakin laskennallisesti olla kevyt ja ketterä paikka asua.

 

Kunnallisen progeveron taustalla on ajatus, että kaikki asuvat kaupunkikunnissa, joissa keskiansiot ovat maaseutukuntia korkeammat, ja joissa talous ei ole aivan niin kuralla kuin maakunnissa. Tilastonikkareille esim. Helsinki / tilinpäätökset: 2017: +483 milj.€, 2018 +406,6 milj.€, 2019 +377 milj.€. Vuonna 2020 +497,6 milj.€. Kaupunki sai vielä valtiolta 200 milj. korona-avustusta, joten ”tulos oli 234 milj.€ arvioitua parempi”. (Lähde; Helsingin kaupungin tilinpäätökset)

Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa voidaan kevyesti puhua progressiivisesta verotuksesta, koska sitä ei tarvitse ottaa käyttöön!
Rahat riittävät muutenkin. Tämän taloudellisesti myönteisen kehityksen takuuna ovat työikäiset uudet helsinkiläiset. 

”Viime vuosina Helsingin talous on kehittynyt suotuisasti väestönkasvun ja myös yrityksille vetovoimaisen kaupungin tuoman verotulojen myönteisen kehityksen ansiosta.”
                         

Helsingin kaupungin toimintakertomus vuodelle 2019

 

Matalan tulotason kunnissa progression käyttöönotto olisi naula arkkuun ja joukkopako kaupunkeihin voimistuisi entisestään. Poliittisen jargonin mukaan ”tiivistyminen lisääntyisi tavoitteiden mukaisesti”. Pitäjiin jäisivät vain lakisääteiset virkamiehet, kunnalliset palvelujen tuottajat, lumen auraajat, mökkitalkkarit, metsäkoneyrittäjät, maajussit ja vanhukset. Heitä palvelisivat Osuuskauppa (se ainoa) ja Osuuspankki (auki kerran viikossa, 3 tuntia). 

 

Proge elää!
Yle Areenan Rock-Suomi on meille hämyille, punkkareille ja rokkareille mahtava aikamatka nuoruuteen! https://areena.yle.fi/1-3751051 
Laitan soimaan taustalle suomalaisen progen helmen Wigwamin, ”Luulosairas”, ja jatkan mietiskelyä valitsemallani tiellä.

 

PS. Aion äänestää kuntavaaleissa, kuten joka vaaleissa vuodesta 1976. Vuosi vuodelta kysyn itseltäni äänekkäämmin: Miksi?

 

 

lauantai 15. toukokuuta 2021

 Kuntavaalit vs. parlamentarismi

 

Salo, mikä Salo?

Salon synty oli aikakautensa talouspolitiikan tulosta. Armfeltin suku Halikossa ja Mannerheimin suku Askaisissa hautasivat sukuvihakirveet ja yhdessä anoivat ulkomaankauppaoikeuksia myydäkseen viljan ”ulos” ohi Turun porvarien monopolin 1800-luvun alussa. Kun Tsaari siihen suostui, ei Armefeltilla ollut muuta vaihtoehtoa satamapaikaksi, kuin omistamansa Uskelanjokisuu. ”Mutainen ja rakentamiskelvoton jokisuisto”, kuvaili aina suorasukainen Gustaf Mauritz paikkaa n. vuonna 1814. Salon synty oli siis pakon sanelema, koska parempaa laivauspaikkaa ei Armfeltilla ollut omistuksessa. Jos Halikonjoki ja Wiurilanlahti olisivat olleet kelvolliset merenkululle, niin me asuisimme nyt kaikki Halikossa! Kotiseutukysymys: Kuinka monta kertaa nahkaparkkaamo, Salon ainoa teollinen tuotantolaitos 1700-luvulla, pelastettiin luisumasta saviselta rannalta Ukselanjokeen? Aina ei ehditty pelastaa. (lähde: Veijo Meri, Huonot tiet, hyvät hevoset.)

Armfeltin suku sammui, ja Suuriruhtinaskunta kehittyi rauhassa, ilman suurempia sotia. Kauppala perustettiin 1887 erottamalla kaupan keskus Uskelan emäpitäjästä. 1960 Salo sai kaupunkioikeudet, kun kauppalat siivottiin valtion kartalta. 1967 Saloon liitettiin emäpitäjä Uskela, koska lilliputtikaupungista loppui kaavoituskelpoinen maa. Helenankadussa on edelleen henkinen raja ”me ja maalaiset”.

Kymmenen kunnan kuntaliitos väännettiin väkisin läpi, ja pakkoavioliitto vahvistettiin 31.12.2008. Nykyinen Suur-Salo oli syntynyt. Kansan tahto, vaikka kansalta ei juuri kyselty, seliteltiin vain parhain päin.

Valtion asettama kätilö, l. selvitysmies Arto Koski, julisti ettei kunnilla enää ole varaa olla itsenäisiä, ja että yhteinen kassa toisi auvoisamman tulevaisuuden ja valtiokin katselisi isoa kuntaa lempeämmin silmin. 

Sanna Marinin sanontaa mukaillen: ”Salo on nyt kokoaan suurempi”. Kuinka osuvaa!

Suuruuden aika – Nokian aika

Salora-Mobira-Nokia. Salon 1900-luvun teollisuushistoria on elektroniikkateollisuuden historiaa. Nokian matkapuhelintuotanto oli voimissaan ja Salon vientieurot olivat Varsinais-Suomen suurimmat 1990–2005. Kun valtion vientitakuulaitoksen tukema telakkateollisuus Turunseudulla siivotaan pois tilastoista, Salon vientitulot pitivät Varsinais-Suomea pystyssä.

Ikuiseen kasvuun uskovat Salon senaattorit tekivät hulppeita visioita, ja rakensivat infraa, joka ei ollut missään suhteessa väkilukuun. Kaikki perustui ennusteeseen 1000-1500 uuteen salolaiseen vuodessa. Kunnallisveroa piti tulla joka vuosi paljon lisää ja Nokian yhteisövero (20-40milj.€/vuosi) oli ehtymätön Sampo ja selkänoja. Tällä mallilla kaupunki ja ympäryskunnat loikkivat iloisesti yli kaikkien laskusuhdanteiden ja lamojen 1990-luvulta 2010-luvulle saakka. Ääneen ei tätä paratiisia saanut arvostella. Oli vain yksi totuus ja Nokian tulevasta alamäestä puhuminen oli dystopiaa ja ”yhteisöllisyyden puutetta”. Sitten loppui rahantulo kuin seinään ”ovista ja ikkunoista” [Ovi-mobiilipalvelu ja Windows Mobile -puhelimet).

 

Suur-Salo

Kuntaliitoskaupungin, Suur-Salo on nyt, 12 vuotta myöhemmin, on samassa ”kauppala-jamassa. Nokia on poissa, valtion 20 milj.€ ÄRM (äkillisen rakennemuutoksen määrärahat) on käytetty, kuten vastikkeeton raha käytetään. Kaupunki on palannut todellisuuteen, jonka rasitteena ovat yhdeksän vanhaa pitäjää kuihdutettuine kuntakeskuksineen. Pahus, siellä asuu vieläkin sinnikkäitä vanhuksia ja mukuloitakin pyörii kylillä! Merkillistä on, että vielä v. 2007 taloudellisesti erinomaisessa kunnossa ollut Halikko (Halikon emäpitäjä, sanovat vanhan halikkolaiset, jotka Armefeltin-ajan historian tuntevat) lähti mukaan kuntafuusioon, vaikka neuvoa antava kuntalaisäänestys olisi varmasti kertonut vallan muuta.

Kauppalamentaliteetti on näkynyt mm. valtuustotyöskentelyssä ja ”kaupunkikehitysjohdon” fokuksessa. Ensin käsitellään riitaisesti kauppalan asiat (lue: Uskialanjoen ranta-alueet, nykynimeltään Uskelanjoki tai Salonjoki). Jos kokousaikaa jää, käsitellään wanhojen pitäjien asioita.

 

Mistä tänään äänestetään?

Kohta käytävien kuntavaalien ehdokkaat on asetettu. Ehdokkaita on alle 1% Suur-Salon asukkaista, siis todella vähän. Äänioikeutettuja on 42659, ehdokkaita 343, valtuusto-, hallitus- ja lautakuntapaikkoja 129 (lähde: Oikeusministeriö ja Salon kaupunki). Suhdeluvut antavat hyvä todennäköisyyden ehdokkaille päästä johonkin em. kolmesta luottamustoimen tasosta. Ehdokkaat myötäilevät kauppalamentaliteetin perusteesejä. Osa niistä on kannatettaviakin, mutta argumenttien/huolien suhde kauppala vs. pitäjät on räikeästi kauppalan eduksi.

-        Salon keskustan tyhjät kiinteistöt

-        Salon keskustan alhainen kaavoituksen tehokkuusluku

-        Salon rautatieaseman puolustaminen osana Tunnin Junan linjausta

-        Lukkarinmäen halkaiseminen rautatielle edistyksen nimissä

-        Kaupunkikeskuksen kadut ja LVI-verkot kuntoon

-        Kaavoitus; tiivistäminen ja jokirannan korttelit etusijalla

-        Lounavoima-Kaukolämpö-kaupungin keskustan kaukolämpöasiakkaat kiertotalousyhtälö

-        Uskelajokivarren kehittäminen rautatiesillasta kohti Halikonlahtea (ikuisuushanke)

-        Vuohensaaren kehittäminen matkailukohteena (ikuisuushanke)

-        Kouluverkon karsiminen ja koulujen yhdistäminen & keskittäminen

 

Mistä ei pitäisi äänestää

-        Vanhustenhoitoverkko – ja palvelut (2023 maakunnan toimivaltaan kuuluva palvelu)

-        Mielenterveyspalvelut (2023 maakunnan toimivaltaan kuuluva palvelu)

-        Sosiaalitoimen eri osa-alueiden kehittäminen (2023 maakunnan toimivaltaan kuuluva palvelu)

-        Terveystoimen kehittäminen (2023 maakunnan toimivaltaan kuuluva palvelu)

-        Pelastuspalvelun kehittäminen (2023 maakunnan toimivaltaan kuuluva palvelu)

-        Vetovoima-Pitovoima -mantrasta ilman substanssia

 

Mistä pitäisi äänestää

-        Tuoreista visioista ja strategioista, minkälainen Salon tulevaisuus on kaventuneen kunnallisen itsemääräämisoikeuden-Suomessa.

-        Uusi kuntaorganisaatio 2023.

-        Rohkeista muutoksista, joilla sote-sopan ylimenokausi 2021 – 2024 selvitään; budjetit, investointisuunnitelmat, palvelurakenne.

-        ”Korkeimman kären” suurten investointihankkeiden hyödyn maksimointi kunnassa; Turku-Pasila -radan kaavoitus ja paikallisliikenteen asemat Hajala-Halikko-Piihovi-Muurla-Suomusjärvi- … aina Lohjan Lempolaan saakka

-        E18-tien vaikuttavuuden lisääminen elinkeinorakenteeseen, sanotaan esim. vain 100% parannus.

-        Yhteistyöhankkeet naapurikuntien kanssa – elo ei yksin onnistu, ei edes Suur-Salolle.

-        Pk-yritysten toimintaedellytyksien konkreettinen parantaminen.

-        Kaupunginosa/Pitäjän -strategiat; laajassa kunnassa uhat ja mahdollisuudet ovet kovin erilaisia, kuin Uskelanjoen rantatöyräällä. Tästä luontaisena jatkumona olisi pitäjäbudjetit ja pitäjäkohtaiset ”pikkuparlamentit”. Laki antaisi siihen mahdollisuuden.

-        Luontoarvojen merkitys päätöksenteossa.

Eipä taida onnistua kaupungin tasapuolinen kehittäminen. Perussyy on Suomessa käytössä oleva d´Hondtin äänestysjärjestelmä. Ilman kauppalan ääniä, ei pitäjistä nousta valtuustoon. Lisäksi pakkaa ja äänestäjien mieliä sekoitetaan usein ”vaaliliitoilla”, joissa katsantokannaltaan kovin erilaiset puolueet tekevät taktisia liittoja juuri tuon saman, onnettoman, vaalijärjestelmän sen salliessa.

 

Sote-keisari on ilman vaatteita

Kummallinen ilmiö vielä laimeassa kuntavaalikampanjoinnissa on sote-uudistuksen aktiivinen unohtaminen.

Kauppalasta häipyy 50% kunnallisista työpaikoista, 30-40% verotuloista. Epämääräisien lukujen syynä ovat mm. tuntemattomat valtiontuen ja maakuntaveron tasot. Kaikki sote-kiinteistöt siirtyvät maakunnille liiketoiminnan haltuunoton myötä. Ei sentään kauppalan työterveyshuolto, joka toki voidaan ulkoistaa. Mikä ihmeen liiketoiminta? Kyse on palvelusta, jonka kustannukset maksaa valtio, siis veronmaksajat

Uudelleenorganisoinnin tuloksena kuntaorganisaatiosta tulee ”lean” ja maakuntaorganisaatiosta ”fat”. Säästöjä ei synny, päinvastoin. Eipä niitä säästöjä STM ja VVM ole luvannutkaan. Kerrankin rehellistä puhetta!

Lopputulos: lisää veroja, lisää soteluukkuja ja Turun ulkopuolella palveluverkko ajetaan minimiin, koska ”ei ole varaa”, ja Turun enemmistö hyvinvointialueen hallituspaikoissa antaa tähän ohjaukseen mahdollisuuden. Kaikki on jo luettavissa tuhansien sivujen sotepaketista, joka on jo nyt maakuntien valmistelutoimikuntien Raamattu. Puoluekuri estää kuntavaaliehdokkaita kertomasta, ettei tästä ”hyvä heilu”, ja että "minullapa on selviytymisstrategia Salolle". – jaa,  jospa sellaisia ei olekaan mietitty puolueiden paikallisjärjestöjen palavereissa, tai ei edes uskalleta tehdä paikallispolitiikkaa. Puolueen piiritoimisto Turussa saattaa vaikka suuttua, ja salolaiset joutuvat epäsuosioon. Puoluepoliittinen yhteisöllisyys on vallankahvassa pysymisen takuumies.

Vielä kerran sote-aaltoja takakaarteen katsomosta

”Vanhentuva väestö, rajusti kasvavat kuntien sote-kustannukset”. Tällä mantralla myytiin Suomen lukuisat kuntaliitokset paikallispoliitikoille. Sote-uudistuksessa valtio suuressa viisaudessaan siirtää raskaan taakan kunnilta ”maakunnille” (Keskustan termi), ”hyvinvointialueille” (SDP:n ja Vihreiden termi). Maakunta-termi lienee selkeämpi kuvaamaan muutosta, joka tuo takaisin jo kerran ruotuun saatetun tsaarinajan hallinnon moniportaisuuden. Olipa nimi mikä tahansa, lopputulos on sama. Kunnille tämä on itsenäisyyden ajan suurin myllerrys, joka teoriassa parantaa kuntataloutta, mutta tunnettehan termin 'yhtyvät astiat’. Laihtunutkin kuntaorganisaatio osaa tehdä reilun kulubujdetin, vaikka tulot vähenevät tuntuvasti.
Kunnallinen itsemäärämisoikeus kaventuu ”kolmen K:n koriin”: koulutus, kaavoitus, kuntainfra.

Jos tämä sote-uudistus olisi tehty 15 vuotta sitten, olisi iso osa kuntaliitoksista, ja siitä seurannut kustannustason nousu kenties jäänyt tapahtumatta. Kunnat olisivat selviytyneet kevyemmän velvoitetaakan alla ja kuntataloudesta olisi tullut jälleen hallittavampaa, vaikka kunnanhallituksessa ja virkamieskunnassa ei monta ekonomia olisi ollutkaan. 
Kustannusten nousun avainsana oli kuntaliitosten yhteydessä ”palkkojen ja työtehtävien harmonisointi”, ja nyt tuo sama sana on sote-uudistuksen papereissa. Harmonisointi tarkoittaa selkokielellä: otetaan ko. työtehtävän korkein palkkataso hyvinvointialueella, ja korotetaan kaikki palkat samalle tasolle, l. harmonisoidaan.  Se on tasa-arvoista valtiollista työvoimapolitiikkaa se!
Perusteluna harmonisoinnille on jälleen ”Isänmaan etu ja osaavan työvoiman saanti julkisen sektorin tehtäviin”.  Sote-toimen työntekijöillä on yliedustus kuntien ja maakuntien poliittisissa hallintoelimissä, ja tämän suuren äänestäjäryhmän edunvalvonta on nykyisen hallituksen intressissä yhteistyössä ay-liikkeen kanssa, ellei jopa aivan erityisessä suojeluksessa. Kyse on nopeasti kasvavasta sote-työntekijäryhmästä. Vuonna 2014 heitä oli 387´000, ja vuonna 2018 457´000. Tilastot ovat hatarat, ja THL:n julkiset luvutkin vaihtelevat. Kun ihmisiä ryhdytään siirtelemään, toivottavasti joku Tilastokeskuksessa ja THL:ssa tietää kuka-missä-milloin. Kyse on myös kerran neljässä vuodessa työntekijöistä tärkeiksi äänestäjiksi muuttuvasta kansalaisryhmästä.

 

Yleinen, yhtäläinen, äänioikeus
Näillä mennään, ja kunnat jäävät peruskouluttamaan lapsia ja kaavoittamaan tontteja. Kuntatasolta ei ehkä kannata enää aloittaa poliittisen uran rakentamista. Maakunta ja puolueiden organisaatiot ovat tukevampia askelmia broilereille. Mutta me kansalaisetpa vaan astumme jälleen reippaasti virtuaaliuurnille. Onhan tämä melkein kansalaisvelvollisuus. Toivottavasti äänestysprosentti ylittää 50% rajan. Edustuksellisen demokratian perusvaatimus on riittävän suuren äänestäjäjoukon antama mandaatti. Aliedustuksellisen vaalituloksen voisi vaikka mitätöidä, ja ”käyttää entiset kunnallisvaltuutetut loppuun!”

 

 

 

 

keskiviikko 12. toukokuuta 2021

 Hyvin kävi, mela vilahti


Kansantarustossamme tuttu sanonta on pantu Iin pitäjän, ylikiiminkiläisen talonpojan ja sissipäällikön, Pekka Antinpoika Vesaisen suuhun. (tunnetaan myös nimellä Juho Vesainen). Vesaisen tiedot kruunun tilikirjoissa ovat hatarat, mutta henkilö on paikannettu Vesalan talon isännäksi. 


Jo ns. Pitkän Vihan aikaan (1570-1595) Iijoki ja Kiiminkijoki olivat sotateitä, joita käyttivät sekä venäläiset (vienalaiset) että suomalaiset. Elettiin kostoretkien aikaa. Juha Vesainen oli yksi suomalaisista heimopäälliköistä.

Tarinan mukaan Vesainen istui vaatimattomassa talonpojan asussa Iissä, Pajarinkosken niskalla, kun kaksi venäläistä venettä täynnä vainolaisia lipui ylävirrasta paikalle. Pajari, ylhäisaateliin kuuluva venäläinen, johti joukkoja. Päällikkö kysyi Vesaiselta, olisiko koski vaarallinen laskea.


"Onhan se, mutta minä voisin opastaa.", sanoi Vesainen.

"Olen ensimmäisessä veneessä peränpitäjänä, katsokaa tarkkaan reitti. Kun olen kosken alla, niin nostan melan merkiksi tulla perässä." 


Niinpä laskettiin koski. Vesainen ohjasi veneen  kapeaa väylää kivien välistä, eikä pääväylää. Kosken alla hän kaatoi veneen ja hukutti venäläiset. Sitten hän nosti melan ylös.

"Hyvin kävi, mela vilahti.", totesi pajari ja toinen vene soudettiin koskeen.


Vene tietysti kaatui kapealla väylällä, ja myös tämän veneen miehistö hukkui.

Tarinat ovat tarinoita, mutta on tässä totta ainakin siteeksi sen verran, että koski sai nimen.


Iijoen ja Kiiminkijoen latvoilla on kapea kannas, josta alle kolmen kilometrin veneen vedolla pääsee Iijoen vesistöstä Kiiminkijoen vesistöön, Nuorittajoen latvoille. Olisi mielenkiintoista tietää, käytettiinkö tätä Ruottisenharjun kannasta 450 vuotta sitten reitinvalintaan.

Iin pitäjä oli 1500-luvulla laaja. Etelässä rajana Liminka, pohjoisessa Kemi, ja idässä epämääräinen raja Venäjän kanssa. Vasta Täyssinän rauhassa v. 1595 rauhaton itäraja määriteltiin selvästi maastoon. Nuo vieläkin maastosta löytyvät merkit eivät kuitenkaan rauhaa tuoneet. Karrikoidusti voidaan sanoa, että vihollisuudet jatkuivat vuoteen 1945!








                                                                Täyssinän rauha, 1595.


maanantai 10. toukokuuta 2021

Talonpojan Eurooppa-päivä 2021

 

George Orwellin oraakkelimaisen kirjan mukainen Oseania-Suomi vietti 9.5. Eurooppa-päivää ja liputti juhlavasti. Ai niin, olihan myös Äitienpäivä. Kätevää.

 

Maatilatalous on ollut jokaisen maamme hallituksen erityisessä suojeluksessa. Perustelut vaihtelevat poliittisen suhdanteen mukaan: ruokahuolto, huoltovarmuus, puhdas kotimainen ruoka, luonnon monimuotiosuuden vaaliminen, maaseutuympäristön ylläpito, luonnonsuojelu, jo kliseemäinen ”koko Suomen asuttuna pitäminen” jne.

Maatilatalouden toimintaa valvoo satoja tarkastajia, jotka ajelevat pellonreunasta toiseen virkamiehen uutteruudella vuoden ympäri, yleensä etukäteen sovittuna ajankohtana, välillä yllätystarkastuksina maanomistajan tietämättä. Tarkastustoiminnan intomielinen virkamiesarmeija on koulutettu pykäläspesialisteiksi sellaisella täsmällisyydellä, että armeijan sisäpalveluohjesäännön sisäistänyt wanha komppanianvääpelikin olisi kateellinen.

Tarkastustoiminnan vuosikustannukset kunnille ja valtiolle ovat n. 200 milj. €. Kustannusten laskentatapa on sekava. On tukihallintoa, tarkastustoimintaa, neuvontaa jne. Kustannusten kasvuvauhti näin nollainflaation vuosina on ollut reipasta. Vertailukohta 2013: 60 milj.€ /1000 henkilötyövuotta. (lähde VTV:n raportti 25.6.2013). Tämän lystin maksavat tietysti hallintoalamaiset verojen muodossa.

 

      (Maatilatalouden hallinnon hyvät säännöt, Seija Pakkanen 2020)

 

MTK on huomauttanut jatkuvasti maatilatalouden erittäin huonosta kannattavuudesta.

Esim. 18.3.2020: ”Maatalouden äärimmäisen heikko kannattavuus ei kestä minkäänlaisia kustannuksia lisääviä valtion toimia. Näistä on ehdottomasti pidättäydyttävä.”

Oikein! Kustannuksia lisääviä toimia, kuten intomielistä raportointi-, tarkastus- ja seurantatoimintaa on hillittävä. EVA (taloudellinen kansantalouden lisäarvo) on negatiivinen nykymuotoisessa Ruokaviraston johtamassa pilkun viilaamisessa.

 

(Maatilatalouden hallinnon hyvät säännöt, Seija Pakkanen 2020)

 

Kuka puolustaisi suomalaista talonpoikaa byrokratian ikeen alla? Valtio tietysti!

ProAgria https://www.proagria.fi , maaseutu-Suomen eräänlainen ”Business Finland” on rakennettu jaloille periaatteille:

a) Missio : Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa

b) Visio: Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen.

c) Toimintaperiaate: Maaseutuyrittäjän asialla ollaan.

 

Palveluihin kuuluu mm. uusi, vastuuvakuutukselta ulospäin näyttävä, ”Tukiturva”, joka on hinnoiteltu tilan pinta-alan mukaan. Sillä viljelijä voi ostaa neuvontapalveluja vastuuvakuutuksen muodossa. Vastuu tosin on edelleen maatalousyrittäjällä. Jos tarkastaja heittäytyy hankalaksi sarkaojan reunalla, niin viljelijä voi soittaa palveluhätänumeroon. Mikäli näkemyserot eivät ratkea, voidaan asia viedä ehkä hallinto-oikeuteen, jossa maajussi saa ProAgrian apua ilman omavastuuta. Kätevää.

Asian tragikoomisuus on, että valtion virkamies neuvoo, miten toisen valtion virkamiehen venkoilusta selvitään mahdollisimman vähin vahingoin! 

 

Mitä on tulossa?

Marinin hallituksen ”Ulos Koronasta” ohjelma sisältää vuosille 2021-2027 n. 7.8 mrd€ kansallista lisärahaa ”maatalouden ja maaseudun kehittämiseen”. Koska tätäkään rahaa ei valtiolla ole, niin tuo summa on luonnollisesti lisävelkaa, l. se kuuluisa ”Veli Velka, veljenpoika maksettaessa”. Velkarahan käyttöä tulisi tarkasti valvoa tehostamalla tarkatustoimintaa. Eikös vaan? Kun Valtion Tarkastusviraston nykyinen missio/strategia/kumppanuusohjelma on jalkautettu toiminnaksi, niin eiköhän saada lisää tarkastajia myös maatilataloudellekin nimikkeellä ”Miten voimme olla avuksi?” https://yle.fi/uutiset/3-11876727

Valtion 2021 budjetin näennäiset säästötoimet ja menoleikkaukset 2021 on ristiriidassa yo. menolisäysten kanssa. Kuluvan vuoden lisäbudjetit ja hallituksen puolivälinriihessä vuosille 2022-2023 sovitut menokehyksen ylitykset (300milj.€ ja 500 milj.€) ovat vahva viesti Orwell-Suomen rakenteiden ylläpidosta.
”Kyllä tästäkin selvitään. Otetaan vaikka lisää velkaa.”

 

 

 

 




lauantai 8. toukokuuta 2021

  

Kuntavaalien Kyselykausi Salossa

 

 

Kuntavaalitehdokkaat oli nimettävä viimeistään 5.5. Jo valitut, armoitetut kilvoittelijat, ovat olleet kumman hiljaa lehdissä, somessa jne. Eikö sallittu varaslähtö kiinnosta, vai odotetaanko puolueen linjauksia Salon suhteen? 
Salon nykyinen hallitus, valtuusto ja virkamiesjohto teki oikean ratkaisun, ja siirsi kaikkien merkittävien ja kauaskantoisten päätösten käsittelyn ja päätökset tulevalle valtuustolle. Odotin, että näistä isoista kysymyksistä olisi jo lähtenyt vaalimylly jauhamaan, mutta ei. 
Puolueiden vaalilupauksiako tässä vielä odotellaan? Malttamaton ja hätäinen kun olen, niin esitän muutaman avoimen kysymyksen senaattoriehdokkaille puoluekannasta ja vakaumuksesta riippumatta. 

 

Tunnin Juna ja linjausvaihtoehdot

Toisin kuin väitetään, kuntalaiset eivät ole yksimielisiä rautatien linjauksesta vanhan aseman kautta erämaan halki Lohjan Lempolaan. Kuntalaiset eivät myöskään ole kategorisesti nopeaa rautatieyhteyttä Turku-Pasila vastaan. 

K: Oletko valmis avaamaan kaavoituksen ja siirtämään rautatielinjauksen E18-moottoritietä seuraamaan, joka mahdollistaa tulevaisuudessa paikallisasemat siellä missä ihmiset jo asuvat: Hajala-Halikko-Piihovi-Muurla-Suomusjärvi- jne.?

 

Sote- ja maakuntauudistus 

Sote-uudistus vie ison osan tuloista ja liiketoiminnan haltuunotto työt ja kiinteistöt maakuntahallinnolle.

K: Mikä on kunnan kehittämisstrategia vuodesta 2023 eteenpäin, kun päätehtävät ovat koulutus, yhdyskuntatekniikka ja kaavoitus?

Miten tämä muutos tulisi näkyä jo vuoden 2022 budjetissa?

 

Energia ja ympäristö

Korvenmäkeen keskittyy iso osa koko Varsinais-Suomen jätteenpoltosta ”ekotalous”-nimikkeen alle. Lähialueen ympäristöpäästöt ovat tosiasia.
K: Miten Salo ottaa maksimaalisen taloudellisen hyödyn irti mankala-yhtiön toiminnasta? 

 

Tuulivoima ja aurinkoenergia ovat tehokkaimmillaan lähienergiana. 
K: Oletko halukas kaavoittamaaan tuulivoimaloita ja aurinkoenergiakenttiä kaupunkiin, ja minne?

 

Hyvinvoiva kuntalainen ja vetovoimainen kasvukaupunki

K: Mitä tämä kaupunkistrategian otsikko tarkoittaa sinulle? Mainitse yksi pääajatus.

K: Miksi muuttaa Saloon? Mainitse yksi syy.

 

Kulttuuri

K: Mikä on ensimmäinen tekosi valtuustossa kulttuurin tukemiseksi? (määrärahaleikkaus on väärä vastaus).

 

Parlamentarismi ja kansanvalta

Hyvin monet kansanedustajat ajavat jo kaksilla rattailla ja ovat ehdolla tulevissa kuntavaaleissa.

K: Jos asetut valtuustokautesi aikana ehdolle eduskuntavaaleissa ja sinut valitaan, oletko valmis luovuttamaan valtuustopaikkasi varasijalla olevalle?

 

Toivon, että näihin kysymyksiin tartutaan julkisessa keskustelussa ja vaalikoneissa. Se auttaa äänestäjiä tekemään juuri sinusta uuden kuntasenaattorin.  
Varoitus: Vastauksissa vastuu on lukijalla, poliittinen vastuu ehdokkailla.

 

 

                                                                                                                      Jouko Häyrynen

                                                                  

keskiviikko 5. toukokuuta 2021

  

Turvetuotannon Mannerheimlinja

 

Turvetuottajat ovat sotajalalla. Rekkamarsillaan Helsingin keskustaan 30.4.2021 he vaativat, että turve luokitellaan uudestaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Eduskunnalle jätettiin vetoomus asiasta (jota ei ole tuotu julkisuuteen). Pyysin Turvetuottajat ry:ltä vetoomusta kirjallisena tai jonkin median kautta. ”Tekstitiedostoa minulla ei valitettavasti ole itsellä hallussa.”, vastasi puheenjohtaja.

 

Marinin hallituksen puolivälinriihessä sopima 70 miljoonan euron ”turveäänenvaimennin” on Turvetuottajien ja Keskustapuolueen kenttäväen mielestä susi jo syntyessään. (Kukahan oli sopimassa ko. tukipakettia turvetuotannolle? lat. huom.)

 

Tarkastellaanpa taustoja, mistä tämä tyytymättömyys kumpuaa, miten tähän on tultu. Voiko turvetuottajien puolustuksen Mannerheimlinja kestää, ja kannattaako taistelua jatkaa?

 

 

Turve ja EU

Vuonna 2002 Eija-Riitta Korholan (MEP EPP) esityksestä EU parlamentti luokitteli turpeen ”hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi, jota voidaan hyödyntää vuosittaisen kasvun verran”. EU-Neuvosto hylkäsi kuitenkin päätöksen.

Vuonna 2002 Lipposen 2. hallituksen Suuri Valiokunta määritteli ”arvalla” turpeen uusiutumattomaksi, fossiiliseksi raaka-aineeksi. Äänet jakaantuivat tasan. Olisiko turpeen asema energiantuotannossa toisenlainen, jos päätös olisi ollut myönteinen? Ehkä muutaman vuoden, mutta sitten politiikka ja suhdanteet muuttuivat.

 

 

Turve ja Valtiovalta

Hallitusohjelmat kertovat selkeimmin asenteiden muutoksesta ja muutosvastarinnasta. Oletus on, että hallitusohjelmalla on merkitystä. Olen koonnut ympäristö- ja energiapolitiikkaan liittyviä kirjauksia, varsinkin niitä, jotka ovat vaikuttaneet turve-energiatuotannon kulloiseenkin asemaan Suomen energiapaletissa.
Lukijalle varoitus: nämä ovat hallituksen 1. päivänä kirjattuja toiveita, haluja, unelmia. 
Pia desideria? (hurskaita toiveita)

Lipponen 1. hallitus 13.4.1995

-        ”energia- ja haittaverot ylös”

-        metsien ekologinen hyötykäyttö, kuitenkin työllisyyttä parantaen; metsäsertifiointi

-        kestävän kehityksen kansallinen ohjelma

-        turvallinen ja terve ympäristö ja luonto tuleville sukupolville

-        Vesivoiman lisäämistä: Vuotoksen altaan suunnitelma

 

Lipponen 2. hallitus 15.4.1999

(vanhaa iiläistä hivelee hallitusohjelman url)

-        turve on uusiutumaton, fossiilinen raaka-aine (kts. yllä Suuri Valiokunta)

-        koko tuotantorakenteen monipuolistaminen työllisyyttä parantaen

-        Rio ja Kioton ympäristösopimuksien mukaisesti torjutaan ympäristöuhkia

-        Energiateesit:

- energian tuotantorakenteen edistäminen vähemmän hiilipitoiseen energiataseeseen
- energiamarkkinoiden edistäminen
- energian tehokkaan käytön ja energiansäästön edistäminen
- bioenergian ja muun kotimaisen energian käytön edistäminen
- energiateknologian korkean tason ylläpitäminen
- riittävän monipuolisen ja edullisen energian hankintakapasiteetin varmistaminen
- energiasektorin huoltovarmuuden ylläpitäminen

-        maakaasun kaasun käytön voimakas lisääminen [Kuka oli NordStream-kaasuputken aktiivilobbari aktiivipoliitikon uran jälkeen? lat. huom.]

-        energia- ja haittaverot yhdenmukaistetaan, ei suosikkeja

-        Turvejulistus: Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi vahvistetaan ympäristöosaamista ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista maatalous mukaan lukien. Alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen mahdollistetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kotimaisten energialähteiden käyttöä edistetään.

 

Jäätteenmäki 2003 15.4.2003

-        Kioton ympäristösopimuksen mukaiset velvoitteet toteutetaan

-        Johannesburgin kokouksen YK:n kestävä kehityksen toimenpideohjelmaa toteutetaan

-        huolehditaan pohjavesien laadusta

-        Natura-2000 -alueiden hoitoa ja käyttöä edistetään

-        Perinteisen maatalouden tuottamien arvokkaiden elinympäristöjen hoito turvataan osana maataloutta. 

-        Turvataan kilpailukykyinen energian saanti ja edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä

-        ydinvoiman lisärakentamisen myönteinen periaatepäätös

-        toimivat sähkömarkkinat: Kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla vahvistetaan muun muassa säätämällä, että energiamarkkinavirasto voi velvoittaa jakeluyhtiön palauttamaan kuluttajalle sähkön siirron yhteydessä liikaa perityt maksut. 

-        Energiateesit:

1. Tehdään esitykset tarvittavista toimista kivihiilen käytön hallituksi rajoittamiseksi sitä varten asetetun toimikunnan työn pohjalta
2. Toteutetaan ja tarvittaessa päivitetään energiansäästöohjelma
3. Toteutetaan ja tarvittaessa päivitetään uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma 

4. Raportoidaan eduskunnalle kansallisen ilmastostrategian ja lausumien toteutumisesta.                  

 

Vanhanen I 24.6.2003 

-        Kioton pöytäkirjan mukaiset ympäristövelvoitteet toteutetaan kansallisen ilmasto-ohjelman mukaisesti

-        ekologinen verouudistus vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja haitallisia tukia karsitaan

-        Natura-2000 -alueiden hoitoa ja käyttöä edistetään

-        Perinteisen maatalouden tuottamien arvokkaiden elinympäristöjen hoito turvataan osana maataloutta. 

-        Luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma uudistetaan vuonna 2005 

-        vakaa aluekehitys, työllisyys, monipuolinen tuotantorakenne ja talouskasvu

-        nostetaan energiahuollon kotimaisuusastetta uusiutuvilla energialähteillä ja energian säästötoimilla

-        Energiateesit:
2. Toteutetaan ja tarvittaessa päivitetään energiansäästöohjelma 
3. Toteutetaan ja tarvittaessa päivitetään uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma 
4. Raportoidaan eduskunnalle kansallisen ilmastostrategian ja lausumien toteutumisesta.

-        toimivat sähkömarkkinat: Kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla vahvistetaan muun muassa säätämällä, että energiamarkkinavirasto voi velvoittaa jakeluyhtiön palauttamaan kuluttajalle sähkön siirron yhteydessä liikaa perityt maksut. 

 


Vanhanen II 19.4.2007

-        Energiasektorin kasvihuonepäästöjen osuuden vähentäminen (nyt 80%)

-        Suomen oikeudenmukainen osuus EU:n päästöjen vähentämisessä

-        Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden läpinäkyvyyden kehittäminen

-       Hiilivoimalat ja öljykäyttöiset kaukolämpökattilat tulee korvata vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla, kuten biovoimaloilla ja hake-­ tai bio­-öljykattiloilla, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän tai ympäristöperustein. 

-       Suomen hallitus toimii aktiivisesti turpeen määrittelemiseksi hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka­aineeksi ottaen huomioon Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tieteelliset selvitykset. 

-       Hallitus on valmis lisäämään tuntuvasti vesivoiman käyttöä. 

-       Tuuli­ ja aurinkoenergian sekä lämpöpumppujen käyttöä edistetään. Teh­dään uusi tuuliatlas vuoden 2009 loppuun mennessä. 



Kiviniemi 26.6.2010 – yksi päivä
”Hallitus jatkaa Matti Vanhasen II hallituksen, hallitusohjelman ja vaalikauden puolivälin ns. politiikkariihen päätösten toteuttamista.”


 

Katainen 26.6.2010
(erillistä energiastrategiaa ei kirjoitettu, vaan energia-asiat on ripoteltu pitkin ohjelmaa)

-        ilmastohaasteet ja kestävä talouskasvu

-        uusituvien energialäteiden osuutta lisätään kustannustehokkaasti

-        sähköntuotannon omavaraisuuden parantaminen

-        ei periaatelupia uusille ydinvoimaloille

-        edistetään tuulivoimaloiden sijoittumista parhaille ja hyvätuulisille alueille

-        tuulivoiman sovitusta tukitasosta ei tingitä

-       Tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen, kuten maakuntakaavan, hyvälle laadulle ja kaavoituksen sujuvalle etenemiselle varmistetaan riittävät resurssit 

-       Vesivoiman lisärakentamista edistetään jo rakennetuissa kohteissa kotimaisen säätövoiman lisäämiseksi (Vuotos, Kollaja, Siuruajoki, Kemijoki jne.)

-        Turveteesit:

o    Turvetta käytetään erityisesti tukipolttoaineena kaukolämpöä ja kaukolämpövoimaa tuottavissa laitoksissa, joissa käytetään puupolttoaineita ja muuta biomassaa. 

o    Turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvau- du hiilellä. 

o    Soita ja turvemaita on hyödynnettävä kestävästi ja vastuullisesti sovittaen yhteen ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet mahdollisimman hyvin. 

o    Suoluokitus tehdään riippumattoman tutkimuslaitoksen toimesta nopealla aikataululla. 

o    Turpeen verotusta nostetaan maltillisesti. 

o    Hallitus seuraa turpeen ja puun hinnan vaikutusta puumarkkinoihin ja kaukolämpöön. 

o    Turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja tärkeä rooli tukipolttoaineena sähkön ja lämmön tuotannossa. 

-        otetaan käyttöön ”suomalaisiin olosuhteisiin sopiva” windfall-vero.

-       Soita ja turvemaita on hyödynnettävä kestävästi ja vastuullisesti sovittaen yhteen ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet mahdollisimman hyvin. 



 

Stubb 24.6.20214
Vanhemman valtiomiehen tyyliin tehty 6-sivuinen ympäripyöreä ohjelma, josta ei voi jäädä kiinni.

-       Teollisuuden uudistumisessa biotalous, cleantech sekä digitaalinen liiketoiminta ovat hallituksen painopistealat, joita edistetään erillisissä periaatepäätöksissä sovitun mukaisesti. 

-       Valtion voimalaitosveroa (nk. Windfall-vero) ei oteta käyttöön.  [vrt. Katainen lat.huom.]

-       Turveteesi:  Sähkön ja lämmön yhteistuo- tannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa etsitään ratkaisuja kotimaisten polttoaineiden hakkeen ja turpeen kilpailukyvyn turvaamiseksi suhteessa kivihiileen.

 

 

 

Sipilä 29.5.2015

Kärkihanke: Suomi on saavuttanut 2020-ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla. 

-        Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. 

-        Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin. 

-        Kannustetaan tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihto- ehdoilla. 

-        Metsien ja soiden suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. 

-        Laaditaan metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttöä koskeva selvitys, joka tähtää hy- vinvointivaikutusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan kasvuun. 

 

Rinne 6.6.2019
Hallitusohjelma on poistettu Valtioneuvoston sivuilta. Marinin hallituksen itsesensuuriako?

Huomautin asiasta www.valtioneuvosto.fi -sivusto kautta. Valtioneuvoston kanslia ilmoitti, että asiaan vastataan kahden viikon kuluttua virka-aikana. Kiitos vaan. 

 


Marin 10.12.2019

Laaja ohjelma, mutta yritetään tiivistää

-        Suomi on hiilineutraali 2035

-        Epäsuora Turveteesi: Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana. 

-        Alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöveroa.

-        Kivihiilen energiakäyttö päättyy jo tehtyjen päätösten myötä viimeistään toukokuussa vuonna 2029. 

-        Polttoon perustumattomien uusien kaukolämmön tuotantotapojen ja varastoinnin käyttöönottoa ja pilotointia edistetään.

-        Turpeen energiakäytön muistosanat: Turpeen pääasiallinen energiakäyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa, vaikkakin se säilyy huoltovarmuuspolttoaineena. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana arvioidaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liittyvä tavoite vuonna 2030 toteutuu. On pidettävä huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon.

-        Kompensaatiolupaus: Työryhmän tulee esittää keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisimmalla tavalla ja ettei muutos vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta.

-        Tuulivoima:

o   Tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta kasvatetaan. 

o   Maatuulivoiman määrän kasvun arvioidaan tapahtuvan markkinaehtoisesti. 

o   Merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä parannetaan. 

o   Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä. 

o   Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.

-        Ydinvoima: Käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin suhtaudutaan myönteisesti edellyttäen, että Säteilyturvakeskus puoltaa niitä. 

-        Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma: 

o   Metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtiminen

o   Metsityksen edistäminen

o   Metsäkadon vähentäminen

o   Keinot soiden ja turvemaiden päästöjen vähentämiseen

o   Suometsien ilmastokestävä hoito

o   Maatalousmaan päästöjen vähentäminen ja hiilensidonnan vahvistaminen

 

Johtopäätöksiä


Kaikki ovat tunnustaneet jo faktat; turvetuotannon Mannerheimlinjan puolustamista ei kannata enää jatkaa

 

Uusiutuva turve?


Turpeen uusiutumisaika luonnonmukaisessa ympäristössä on 5´000 – 10´000 vuotta. Tutkimuksen mukaan Suomessa hyödynettävissä olevan turpeen minimi-ikä on 3000 vuotta. Mikäli turvesuo hyödynnetään täysmääräisesti l. alimpiin kerroksiin saakka, niin uusiutuminen on hitaampaa, koska lahoaineksen ja humuksen kertyminen ja hajoaminen etenee kovin hitaasti.

 

FINBIO (Bioenergia ry)
Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka toteaa: ”Päätös (turpeen käytön vaiheittaisesta vähentämisestä) auttaa huoltovarmuutta, kun energiaturpeen käyttö laskee hitaammin. Mutta se ei muuta isoa kuvaa siitä, että energiaturpeen käyttö on vähenemässä merkittävästi.” (Kaleva 1.5.2021)
Huom. Suomen Turvetuottajat ry on FINBIO:n jäsenyhdistys.

 

Julkisuudessa sanottua


-  Ministeri Krista Mikkonen vaatii tulevaisuudessa parempaa ennakointia ilmastotoimien inhimillisten vaikutusten vaikutuksiin. 
- Turvemeppi Pekkarinen, ”the last man standing”, puolustaa kotimaista, uusiutuvaa turve-energiaa. Kun tukiaiset on maksimaalisesti jaettu turve- ja tuulivoimalle, näistä hän on valmis luopumaan. [Kukas kävi tuulivoiman tukirahatukun kimppuun ensimmäisenä Keski-Suomessa? lat.huom.]

- ”Tämä tuli kyllä puskista. Me ei olla päästy valmistautumaan yhtään tähän.”, turveyrittäjä Kouvolasta.

- ”Turvetuotannon alasajo vaarantaa ruokaturvan.”, MTK.

- Turpeen energiakäyttö vähenee hallitsemattomasti, se uhkaa huoltovarmuutta.”, ministeri Lintilä.

 ”Turpeen veronkorotus pysyy, turvekoneille kaavaillaan romutuspalkkiota osana tukipakettia.”, ministeri Lintilä.

- ”Kasvuturpeen tuotanto loppu lopettaa suomalaisen puutarhatuotannon.”, Suomen Kauppapuutarhaliitto. 

 

Turpeen jälkeen


Turve on ollut politiikan pelinappula hallitusten monopolissa, ja helppo tapa korvata muita energiamuotoja. Ovat suot olleet ikiaikaisesti haitta, este ja Nälkämaan laulun ”surkeat suot”. Kukaan ei kuitenkaan voi sanoa, että kehityskulku ulos turpeesta on tullut yllätyksenä. Eivät edes turveyrittäjät. Alan etujärjestöt ovat jo vuosia informoineet jäseniään seminaareissa ja tietoiskuissa. Lisäksi Kataisen hallituksen hallitusohjelman linjaus energiaturpeen käytön alasajosta viimeistään soitti kelloja kaikissa turvetta käyttävissä polttolaitoksissa.


Koska  Marinin hallituksen puoliväliriihen laiha sopu saatiin aikaan rahalla, niin ehdotan että käytetään nyt sitä rahaa. Meillä on jopa meritoitunut virkamies Valtion Tarkastusvirastossa, joka osaa maksaa palkkaa henkilöille jotka lupautuvat olemaan poissa työpaikaltaan.

Kuten Antti Lindtman sanoi puoliväliriihen aikaan: ”Ei hallitussopu nyt muutamasta sadasta miljoonasta saa jäädä kiinni.” 


Visio 


(lähdetietona Taloustutkimuksen ”Energianturpeen käytön lopettaminen: alan yritysten menetykset https://www.koneyrittajat.fi/media/Julkinen/Liitteet/tiedoteliitteet/LOP_Turve%20II.pdf

 

Turpeentuotannossa 442 yritystä, ja 74 kuljetusyritystä

-        käyttöomaisuuden tappiot 375 milj.€, velat 275 milj.€

-        työpaikkoja 1418 ja välillisiä 2100 ; vuosiansiot yht. n. 82 milj.€

-        voivat siirtyä esim. puutavaraliikenteeseen. 


Ehdotukseni ”Lex Lindtman” 

-        turvetuotantokaluston romutuspalkkio 200 milj.€

-        turvetuotantokaluston muutostyökorvaus muuhun käyttötarkoitukseen 50 milj.€

-        turvetuotantokaluston vientimyyntiavustus 5000€/yritys, yht 22,1milj.€ (Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina jne.)

-        valtiontakaukset jäljelle jääville yritysveloille (jäännösvelat tod.näk. alle 20 milj.€)

-        Kuljetuskaluston muutostyökorvaus, maksimi 10´000 €/ajoneuvoyhdistelmä yht. ≈ 14 milj.€

-        turvealan ja välillisten työntekijöiden siirtymätuki; 3 vuotta á 75% kk-palkasta ≈ 100 milj.€ (nopeasti vähenevä tukipalkansaajien määrä)

yhteensä noin 503 milj.€ jaksotettuna kolmen vuoden siirtymäajalle.

 

 

Näillä toimilla saataisiin aikaan

-        hallittu alasajo

-        toimintaedellytysten turvaaminen jäljellejääville kasvu-, karjankuivike-, hoivaturpeen jne. tuottajille

-        kolme vuotta siirtymäaikaa työntekijöille hakeutua koulutuksen kautta tai suoraan uusin työtehtäviin

-        lisää tarvittavaa kuljetuskalustoa minimi-investoinnein puunjalostusteollisuuden lisääntyvään tarpeeseen

-        lisää tarvittavaa henkilökuntaa metsäteollisuuden koneelliseen puunkorjuuseen (tarve tuhansia työntekijöitä vuodessa)


 

Seuraava turvesota


Suomessa on viljelyksessä 10´5000 ha paksuturvemaita (yli 60cm) ja 9000 ha ohutturvemaita. Näiden metsittäminen ja soveltuvin osin vesittäminen puolittaisi turvepeltojen kasvihuonepäästöt. Samaan aikaan 53´000 ha on vajaakäytössä hiekkamailla. Tämä ei voi mitenkään tulla yllätyksenä viljelijöille ja MTK:lle. Asiasta on tehty tutkimuksia niin kauan kuin kasvihuonepäästöjä ja ilmastonmuutosta on seurattu. Kyllä tästä kuitenkin vielä lihava riita saadaan aikaiseksi. 

 

 

page3image4107001344