Kumpi vai kampi voitti?

EU-vaalit on ohi ja siitepölykauden jälkeen saamme poliittisen pölyn laskeuman. Merkillepantavaa on, ettei kaikkivoipa lehdistö juuri kiinnitä huomiota ehdokkaiden todelliseen äänisaaliseen. Jo aiemmin parjaamani d´Hondt -vaalijärjestelmä tekee osasta ehdokkaista koko kansan sankareita, kun taas toiset peesaavat maaliin. Äänimäärällä, jolla ei pääsisi edes Kajaanin kaupungin valtuustoon, lennähdetään Suomesta Euroopan korkeimman päätösvallan keskelle Brysseliin! (anteeksi kajaanilaiset, valitsin paikkakunnan, koska se rimmasi tekstiin) 

 Keräsin alla olevaan taulukkoon tunnettujen poliitikkojen todelliset äänimäärät. Lista ei ole kaiken kattava, mutta kertoo kyllä yli 10´000 äänen saaliin nuotanneet. Koska EU-maissa on käytössä erilaisia vaalijärjestelmiä, ovat valitut senaattorit kovin erilaisilla mandaateilla parlamentissa. Suora henkilövaali todellisilla äänimäärillä antaa erilaisen tuloksen kuin Suomen äänten suhteellinen laskentatapa. Äänestäjät ovat syystäkin näreissään. Laaja äänestäjien kannatus ei merkitse, että ehdokas menestyisi vaaleissa. 

Suhteellinen vaalitavan seula valitsee "sopivat eikä pätevät". Onneksi "vain" marginaalipuolueet KD ja NYT olivat vaaliliitossa. Esim. Kesk-RKP vaaliliitto olisi tuottanut vallan mielenkiintoisia tuloslistoja. Nyt seuraamme kesäteatterin katsomosta, minkälaiset EU-parlamentin ryhmät arvon senaattorit saavat neuvoteltua. 

Värikäs syksy on tulossa kaikilla Euroopan valtarakenteiden tasolla. Nautitaan kesästä, kun muuta emme voi!

Kertaus on opintojen äiti:

https://yle.fi/aihe/a/20-10004546
 

Kertaus on opintojen äiti:

https://yle.fi/aihe/a/20-10004546

Poliitikon parasta ennen päivämäärä

 

Missä ovat EU-vaalien ehdokkaat? Tätä kysyvät toimittajat ja politiikan tutkijat juuri nyt. Ihmettelin tätä itsekin. Miksi suomalaiset puoluejohtajat ovat jatkuvasti YLE:n, Sanoma Oy:n, Alma Media Oyj:n jne. kanavissa? Eihän heistä kaikki ole edes EU-vaalien ehdokkaita. Vaalikeskustelut ovat muuttuneet sanasodiksi eikä sivistyneistä väittelyistä ole enää tietoakaan. Toimittajat/juontajat jopa mainostavat etukäteen kiihkeitä väittelyjä opposition ja hallituksen välillä ja kiittävät ohjelman lopuksi osallistujia tiukasta, ärhäkkäästä, väännöstä.

Mitä ihmettä? Nythän on ymmärtääkseni EU-vaalit eikä hallituksen kyselytunnin pikauusinta.

 

Sitten mä hogasin!

Suomessa, toisin kuin muissa EU-maissa, noudatetaan d’ Hondtin vaalimenetelmää. Meillä puolueet ja mahdolliset vaaliliitot ovat etusijalla. Toisin sanoen itse EU-ehdokkaat on tasapäistetty edustamiensa puolueiden suoriin riveihin. EU-ehdokkaan läpimenomahdollisuudet ovat suoraan verrannollisia sen puolueen kokonaisäänimäärään, jonka listoille hänet on kunkin puolueen omien kriteerien mukaan valittu. Lojaalisuus lienee yksi pääargumentti listoja laadittaessa. On harhaanjohtavaa mainostaa EU-vaaleja henkilövaalina.

Puoluejohtajat voivat käyttää tätäkin vaalia oman asemansa ja puolueensa aseman vahvistamiseen silmällä pitäen tulevia kansallisia ja paikallisvaaleja. Puoluejohtajien pärstät kuluvat kovassa julkisuuskäytössä ja parasta ennen päivämäärä saattaa tulla ennen vaalikauden loppua! 

 

Suomessa julkista keskustelua, jota johtavat Suomen puolueiden puheenjohtajat, käydään lähinnä EU-parlamentin ryhmien linjoista ja kuka kaveeraa kenen kanssa Brysselissä. Oraakkelimaista, koska EU-parlamentin ryhmät muodostetaan vasta vaalien jälkeen ja niiden agenda kirjataan neuvottelujen tuloskana. Suomessa vaalikeskustelusta kaikkia EU-asukkaita koskevat peruskysymykset ovat toissijaisia, koska hiekkalaatikon leikkijärjestys on tärkeämpi. Keskusteluista käy ilmi, että Brysselissäkin pitää olla kiva kivaa, eikä toisen laidan EU-senaattorien kanssa pidä kaveerata. On pahasti unohtunut, että EU:n parlamenttiryhmät ovat viitteellisiä. Oikeaa ryhmäkuria ole, vaan asia kerrallaan muodostetaan ryhmien linjaukset ja EU-senaattorit joko seuraavat ryhmän kantaa tai sitten eivät. Jotenkin kierosti suomalaiseen vaalikeskusteluun liittyvät kotimaiset hallitus vs. oppositio kinastelut ja ennen viimeisiä eduskuntavaaleja luodut rajalinjat ja juoksuhaudat puolueiden välille.

 

Hyvät suomalaiset äänestäjät. Meitä viedään kuin pässiä narussa vaaleista toiseen niin kauan kun suhteellinen d’Hondtin vaalimenetelmä on maassamme käytössä. Tästä muistin virkistämiseksi ko. vaalimenetelmä selkokielellä: https://vaalit.fi/europarlamenttivaalien-tuloksen-laskenta

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Kahden prosentin Suomi

Sisältövaroitus

Tämä kolumni ei käsittele aina niin mielenkiintoista Suomen 

alkoholipolitiikkaa, vaan kesäkuun Europarlamenttivaaleja.

Alvar Aallon arkkitehtuuriin kriittisesti suhtautuvat perustivat aikoinaan "4% Society" -liikkeen. Eipä se ole ollut kovin vahva mielipidevaikuttaja, koska suuri enemmistö suomalaisista koki meritoituneen arkkitehdin olevan kaiken arvostelun yläpuolella. Enemmistön ääni puhui ja vaiensi arvostelun.

Suomen edustus tulevassa EU-parlamentissa on 15 MEP:a, eli 2% parlamentin vahvuudesta. Ko. edustajien vaikutusmahdollisuudet suuressa salissa ovat rajalliset. Nyt parlamentin kokonaisvahvuus on 705 edustajaa. Koska Englanti teki Brexitin, jaetaan "vapautuneet paikat" muiden maiden kesken, yhteensä 15 kpl, joista Suomi saa 2. Uuteen parlamenttiin valitaan 720 senaattoria, koska kustakin maasta valittavien parlamentin jäsenten määrä on suhteutettu maan väkilukuun. Tosin osassa lukuisista proEU -websivuista mainitaan luku 721. No, suuri on meppilauma joka tapauksessa.

Euroopan parlamentti

Eurooppalaiset äänestäjät valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Euroopan parlamentti siis edustaa EU-kansalaisia. Parlamentti on EU-neuvoston ohella toinen EU:n tärkeimmistä lakia säätävistä elimistä. 

Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää: 

• Parlamentti keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä neuvoston kanssa,
• valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti ja
• keskustelee EU:n talousarviosta ja hyväksyy sen yhdessä neuvoston kanssa.

Parlamentin jäsenet eivät  muodosta ryhmiä kansallisuutensa tai kansallisten puolueiden mukaan, vaan Euroopan laajuisten poliittisten ryhmittymien mukaan.

https://eurooppatiedotus.fi/perustietoa-eusta/eun-toimielimet/euroopan-parlamentti/

 

Maallikon silmin kyseessä on Oy Euroopan Union Ab:n hallintoneuvosto! EU-neuvosto ja jäsenvaltioiden hallitusten jäsenet ohjaavat EU:n suuntaa. Parlamentille jää napin painaminen jaa/ei siitä, lähetetäänkö lait ja säädökset jäsenvaltioiden ratifiointimyllyyn. Toimeenpanevat elimet l. Komissio ja Neuvosto ovat ns. "kuskin paikalla".

 

Tässä Federaatiomme poliittiset ryhmät ja suomalaisten puolueiden ryhmitys ennen vaaleja:

•   Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) KOK

•   Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D) SDP

•   Uudistuva Eurooppa -ryhmä (RE) KESK, RKP

•   Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Greens/EFA) VAS

•   Identiteetti ja demokratia (ID)

•   Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR) PS

Kun uusi parlamentti järjestäytyy, suomalaiset MEP:t liityvät ryhmään, jossa on enemmän tai vähemmän samanmielisiä kavereita. Poliittista ryhmää voi myös muuttaa kesken vaalikauden, kuten PS teki siirtymällä ID-ryhmästä takaisin ECR-ryhmään. Poliittisen ryhmän jäsenyys ei ole triviaalia. Ryhmä muodostaa kannan käsiteltäviin asioihin ja MEP äänestää ryhmän mukana. Jos vastustaa ryhmän kantaa, on edustaja ns. hankala ihminen ja omille näkemyksille on vähän kuuntelijoita.

 

Käynnissä olevan vaalikampanjan aikana etenkin SDP:n ja Kokoomuksen puoluejohtajat osoittavat toisiaan sormella, koska Suomi-MEP:t istuvat kuulema väärissä ryhmissä. Lisäksi vannotaan: "Me emme missään tapauksessa tee yhteistyötä sen ja sen EU-parlamentin poliittisen ryhmän kanssa." Tämä näyttää katsomossa hiekkalaatikkokinastelulta ja spekulaatiolta laita/ääri-ryhmien määrityksillä.  No, voihan näinkin maalata itsensä nurkkaan ennen vaaleja. Monipuoluedemokratiassa pitäisi ymmärtääkseni olla kyky tehdä yhteistyötä kovinkin erimielisten henkilöiden ja ryhmien kanssa. 

 ”Sekavaa.”, sanoo äänestäjä Europarlamentaarikkojen arvomaailmasta

 

MEPin rooli - kansallinen etu vain Euroopan etu edellä? 

 

Eduskuntavaalien aikana keskusteltiin kaiken kinastelun lomassa myös Eurokansanedustajien roolista ja tehtävistä. Nyt keskustelu jatkuu EU-vaalien kynnyksellä.

 

Huhtikuussa 2023 Satu Hassi, vihr. (eläköitynyt poliitikko) opetti Annikka Saarikkoa (tuolloin väistyvä ministeri), kun Saarikko närkästyi Suomen MEP:ien äänestäessä talojen tilkitsemisen EU-direktiivin puolesta ja vastoin Suomen hallituksen kantaa.

Näin Hautala valisti rahaministeriä MEP:n roolista ja tehtävistä:

”Mepit eivät aja parlamentissa kotimaidensa hallitusten kantoja, vaan edustavat äänestäjiään ja omien poliittisten EU-ryhmiensä tavoitteita. Ministeri Saarikko varmasti tietää tämän. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on parlamentissa laaja sopu suurimpien poliittisten ryhmien kesken.”

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009454822.html

 

SDP:n MEP Miapetra Kumpula-Natri loihe lausumaan 2023 Suomen eduskuntavaalien jälkeen TV-haastattelussa: ”Päätin jatkaa MEP:na, vaikka sainkin kansanedustajan paikan Suomessa. Katson näin parhaiten voivani ajaa suomalaisten etuja. Olen Isänmaan asialla.”

Hänelle on MEP-valtakirja Isänmaan asia. Mitähän hänen viiteryhmänsä S&D (Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä) sanoo tästä?
Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat?

 

Äänestäjän kannalta ehkä tärkein tieto ehdokkaan EU-ideologiasta ja hänen kanta EU:n liittovaltiokehitykseen. Osa Suomen MEP:ista on ollut aidosti federalisteja, jotka kansallisen mandaatin saatuaan ovat kääntäneet selkänsä Suomelle ja katsovat suuremman yhteisen hyvän, ylikansallisen poliittisenryhmän, edun olevan tärkeämpää kuin pienen, mitättömän kokoisen ja vähäväkisen koilliskolkan edunvalvonta.

Toiset MEP:t ovat reilusti siltarumpupoliitikkoja ja lupaavat vetää kotiinpäin, vaikka onnistumismahdollisuudet ovat oman poliittisen ryhmän kannan varassa. Euroopan siltarummut ovat kovin isokokoisia. Eteenpäin kaikesta huolimatta!

 

Sekaisin näyttää olevan poliittinen agenda ainakin osalla suomalaisista MEP-ehdokkaista. Miltä kuulostaa "oikeistoviherkeskustaliberaali"?

Toisaalta nyt pieni ihminen ymmärtää paremmin miksi Suomen MEP:t äänestävät joskus niin merkillisesti. No, ihminen se MEP:kin on, joskin isoissa saappaissa.

 

EU:n tulevaisuus

 

Ehkä tehokkain vaikuttamistapa pienellä 2% EU-edustuksella on käydä aktiivista keskustelua EU:n suunnasta ja tulevaisuudesta niin Parlamentin vallan kamareissa kuin Suomen mediassakin. Heikosti on näkynyt/kuulunut Suomen ääni ainakin kotimaan mediassa. Suomen Eurooppatiedotuksen näkyvyys on ollut heikkoa https://eurooppatiedotus.fi . Lisäksi Eurooppatiedotus jakaa valtionavutuksia "kansalaisjärjestöille", jotta ne tekisivät aktiivista Eurooppa-tiedotusta. Vuonna 2023 jakoi UM yht. 445´000€ avustuksia. Avustusten saajien lista on "vaikuttava":
https://um.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/valtionavustukset-kansalaisjarjestojen-eurooppa-tiedottamiseen-vuodelle-2023-myonnetty/35732

 

Enemmän kuin rahanjaosta tulisi olla huolissaan suomalaisen EU-keskustelun tasosta. Suomalaisest eivät visioita esitä, eikä EU:n suuntaa arvostella, sivistyneesti ilmaistuna kritisoida. Pohjan perillä pitäydytään vanhaan, aikaisemmin hyväksi todettuun suomalaiseen, faktapohjaiseen, asialinjaan. EU:n tulevaisuus on kuitenkin sekava joukko eri suuntiin vetäviä mielipiteitä, joiden painoarvo ja onnistuminen perustuu mielipiteenmuokkaukseen ja asioiden yksinkertaistamiseen äärimmilleen (lue: polularisointiin). Valtionpäämiehet ja valtioneuvostojen jäsenet ovat EU:n ministerineuvostoissa ratkaisevassa asemassa. Suhtautuminen esim. Ukrainan sotaan, yhteisvelkaan, liittovaltiokehitykseen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistoimiin ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka monitahoinen on MEP-ehdokkaiden poliittinen tahtotila, ainakin paperilla. 
Kysynkin, onko Suomen perustuslain mukainen tehtäväjako Tasavallan Presidentin ja valtioneuvoston välillä EU-asioissa tarkoituksenmukainen ja tehokas, jotta Suomen ääni kuuluisi tehokkaasti Brysselissä?

Äänestäjän harkinta-aika on alkanut 

 

Jotta EU-Parlamentti ei olisi pelkkä hallintoneuvosto, tarvitaan remonttiryhmä korjaamaan valuvikoja. Sitä ennen valitaan kesäkuussa uudet sähköputkimiehet (-henkilöt) edustamaan Euroopan kuutta poliittista ryhmää Euroopan suurimmassa vallan kammarissa. Ääni EU-vaaleissa on ääni Euroopan unionille. Mitä se äänestäjälle tarkoittaa käytännössä, on jokaisen yksilön henkilökohtainen valinta. 

EU ei ota kantaa jäsenmaiden äänestyskäytäntöihin. Kaikkea löytyy; suorat henkilövaalit, pitkät listat ja meidän antiikkinen d´Hondtin menetelmä l. suhteellinen listavaali. Puuttuu vain huutoäänestys ... vai puuttuuko? Meno on monessa maasssa sangen villiä eikä kaikista ehdokkaista ja heidän edustamista puolueista saa oikein selvää kuvaa. Aitaa kaatuu ja tanner tömisee toisin kuin meillä. Olisiko Suomen sovinnollinen poliittinen käyttäytyminen osasyynä laimeaan äänestysintoon? 

Meillä äänestysalue on koko Suomi ja ehdokkaita on runsaasti. Edellisten EU-vaalien innostus ei päätä huimaa, ja nukkuvien puolue on edelleen Suomen suurin "EU-ryhmä". Katsotaanpa, mikä on kesäkuun vaalien aktiivisuus. Totalisaattoriluukut ovat auki. Vedonlyönti on alkanut, olkaa hyvä.

Suomessa tulevien vaalien alueellinen ehdokastarjonta ontuu aika pahasti, mutta tämä oli ennustettavissa. Päätökset tehdään siellä missä suomalaisten enemmistö asuu, ja puolueita kiinnostaa vain menestyminen eikä reuna-alueiden äänestäjien kuluttajansuoja.
"EU-vaaliehdokkaista neljä prosenttia tulee alle 5 000 asukkaan kunnasta. Yli 50 000 asukkaan Salosta ei ole yhtään ehdokasta." 

https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/6766325

Joka tapauksessa uurnille joka iikka! Vain äänioikeuden käyttäminen antaa valtuudet arvostella EU:n toimintaa aitauksen sisäpuolelta.

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

Aika hoitaa

 

Onko Teijon masuunin vanha savupiippu (1911) kulttuurihistoriaa, teollista historiaa vaiko vain ympäristöriski ja kuluerä? Vastaukset vaihtelevat intressiryhmän mukaan. SSS uutisoi 16.5. piipun paikkauksesta ja akuutista lisäkorjaustarpeesta.  Satunnaiselle matkailijalle Teijon piippu on mukava maamerkki, joka toivottaa tervetulleeksi 

Suomen lähihistoriassa on lukuisia tapauksia, jossa kulttuuriperinnöllisesti arvokkaat kohteet on unohdettu ja sitten huonokuntoisina purettu. Aika hoitaa rakennukset, teollisuuskiinteistöt ja piiputkin tehokkaasti. Tästä hyvä esimerkki on Martinniemen vanhan sahan voimalaitosrakennus ja sen piippu Haukiputaalla. 1900-luvun alussa rakennettu sahalaitoksen maamerkki, 72 metrinen piippu, purettiin 2017. Omistaja ei halunnut ylläpitää todennettua kulttuuriperintökohdetta ja Ouluun kuntaliitoksessa liitetty Haukipudas ei suurkaupungin reuna-alueena kiinnostanut päättäjiä. Hei salolaiset, kuulostaako tutulta! Kiista Martinniemen teollisen historian suojelusta eteni aina KHO:n pöydälle. Päätös; nurin vaan.

Synnyinkunnassani Iissä on, ihme ja kumma, vieläkin pystyssä Suomen vanhimman höyrysahan (Gestilä Ångsågverk) piippu vuodelta 1858. Aikojen saatossa ovat omistajat halunneet sen purkaa. Sota-aikana Suomen armeija halusi räjäyttää piipun pois, jotta se ei toimisi vihollisen lentokoneiden suunnistuksen apuna. Paikalliset asukkaat estivät tuhoamishankkeet. Kotiseutuyhdistys, Ii-seura, keräsi 2010-luvulla varat piipun kunnostusta varten ja nyt se jatkaa hiljaista historian kerrontaa. Piippu on myös merenkulkijoiden maamerkki, valaistu pooki. Historia siis elää ajassa. Piipun kunnossapidosta vastaavat Iin kunta ja Suomen sahanomistajain yhdistys.
Olisiko tässä ideaa varmistaa Teijon masuunin piipun jatko paikkakunnan historiallisena huutomerkkinä, vai annetaanko ajan hoitaa?

 

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

 

 

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 21.5.2024

Kaikki rakennuskanta on verolle pantava

 

 

Pello, Lahti, Siikajoki, Liperi, Eura, Juuka, Luhanka, Laihia, Hattula jne.
 Kunnat ovat löytäneet uuden strategisen ja erittäin kannattavan toimialueen; kiinteistöveroselvitykset.
https://yle.fi/a/74-20088300

Kuntien verotuotot ovat soteuudistuksen myötä romahtaneet, ja jostakin pitää saada vuotavaan talouteen paikkausta. Kunnat teettävät ahkeroiden (ulkoistetusti) kiinteistöveroselvityksiä lisätulojen toivossa. Ja lisätuloja syntyy, kuin kolikkkoja pajatsosta. Konsulttiyritykselle kelpaavat kaikki kiinteistöt. Liekö syynä rakennusneliötaksa? Kootun kiinteistötietokannan analysointi ennen verotuspäätöksiä näyttää olevan hatara. Aivan, työhön ei ole kunnissa resursseja.

 

Kuntalainen ei pääse pakoon omistavien rakennustensa kanssa. Lahot ladot, rauniotalot, läpimädät pihasaunat ja liiterit, kaikki kelpaavat ja kiinteistöverotulot

lisääntyvät mukavasti. Dronet pörräävät ja kiinteistödataa syntyy, kenties AI-avusteisesti.
Julkisuudessa on irvokkaita esimerkkejä, kuinka pihapiirin hylätty ”mummonmökki onkin

yhtäkkiä asumiskepoinen kiinteistö ja laho lato muuttuu autotalliksi. Tahallinen kiinteistön pimittäminen on toki rikollista, mutta kohtuullistaminen ja keskustelu ennen verotuspäätöksiä

olisi hallintoalamaisten kohtelussa vähimmäisvaatimus. Kuntalaiset ovat nykyisin numeroita kuten omistamansa rakennuksetkin.

 

Jos tästä jotakin positiivista löytää, niin suomalaisen maalaismaiseman siistiytyminen,

kun pihapiirien muinaismuistot puretaan ja ympäristöä siistitään jo kuluvan kesän aikana.
Turhasta ei kannata maksaa veroja, olkoonkin että rakennettu kulttuuriympäristö muuttuu

monotoniseksi kuten Suomen yhden puulajin puupellot l. talousmetsät.
Siitä, kuinka nopeasti ajantasaisen kiinteisörekisterin pitäjä poistaa puretun rakennuksen

tietokannasta ja verotuksesta, ei ole tietoa. Veikkaan, että viive on 1-3 verovuotta.

 

Alkava pihapiirien siivouksen työllistävä vaikutus tulee huomioida vähintään ”eximia cum laude approbatur” arvosanalla. Maansiirtoyrittäjille on tiedossa kiireinen syyskesä. Suomen bkt kasvaa toimeliaisuuden vanavedessä! 
Suomi nousuun lahoja ja homeisia rakennuksia purkamalla! 

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

 

 

 

 

Halpa, helppo ja ikuinen muovi

 

Nykysuomen sanakirja on modernien käsitteiden aarreaitta. Esimerkiksi:

Kierrätys, kiertotalous, vihreä siirtymä, päästötön energia, uusioenergia, jne.

Ympäristötietoisuus on hyvä asia, mutta maapallon saastumisen ongelmaa lähestytään usein teknologia edellä. Tämä saattaa johtaa kummallisiin ratkaisuihin, kun yritetään vetää kaikki mukaan ympäristötalkoisiin. Pohjoismainen ja sveitsiläinen ympäristötietoisuus ei todellakaan ole vielä maailman valtavirtaa.

 

EU-aloite - pullopakkaukset kiertoon

 

EU liittovaltion on kekseliäs. Suomeen rakennetaan kolmas pullonpalautusjärjestelmä, kun EU-säädäntö otetaan käyttöön.

https://yle.fi/a/74-20085495

 

1.         nykyinen Palpa, johan eivät kelpaa Lidl-pullot, muut kylläkin.

2.         nykyinen Lidl-kierrätys, johon kelpaavat kaikki pullot

3.         jokin uusi EU-järjestelmä, johon tod.näk. kelpaavat kaikki pullot




Yksikään vähittäiskauppa ei halua luopua nykyisistä, toimivista ,kierrätysjärjestelmistä. Siirtymäaika on varmaankin pitkä, eikä kukaan halua investoida uuteen järjestelmään ennen kuin on aivan pakko. Ts. Suomessa käytetään nykyiset järjestelmät elinkaarensa loppuun.

 

Kierrätys

 

Kierrätys on asenne ja elämäntapa, ei pelkkä teknologinen prosessi vaikka sitäkin tarvitaan hyvien aikomusten toteuttamiseksi.

Kysyn, miksi korjata sellaista kierrätysjärjestelmää, joka ei ole rikki? Pantillisten juomapakkausten kierrätysaste Suomessa on 90%, lasipullojen, kierrätysaste on 99%! Muovipakkausten kierrätysaste on vain 27%, josta valtaosa on em. pantillisia juomapakkauksia. Suomessa poltetaan sekajätteen mukana vuodessa 200´000 tonnia kierrätyskelpoista muovia. 
Läheskään kaikki muovilaadut eivät vielä kelpaa uusiokäyttöön. Tässä on oiva kohde hallituksen vaalimalle t&k rahoitukselle. Kemia kunniaan koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Suomessakin olisi parempi keskittyä vähentämään radikaalisti muovipakkauksia kaikessa vähittäiskaupassa, etenkin elintarvikkeiden pakkauksissa. Muoviin yksittäispakattu kurkku tai kolminkertaiseen muovikääreeseen pakattu elektroniikka on silkkaa tuhlausta. Kuluttajalle ei tarjota vaihtoehtoja, ei ainakaan Suomessa. Esimerkiksi elintarvikkeiden talvitoreja ei Suomessa ole ainuttakaan. Ok, ilmasto ei ole meille suosiollinen, mutta hallit on keksitty jopa luistelujään ympärivuotiseen ylläpitoon. Ranskassa on ilmaisten muovisten irtopussien jakelu kaupoissa kielletty, samoin muovisten kertakäyttöastioiden käyttö.




 

Käärimme maapallon muovikääreeseen

 

"Nykyisellään muovin kierrätysprosentti on alhainen: vain 9 prosenttia muovista kierrätetään. Maailmassa valmistetaan vuosittain yli 430 miljoonaa tonnia muovia, joista 60 prosenttia käytetään kertakäyttötuotteisiin. Iso osa muovista päätyy roskaksi esimerkiksi vesistöihin: maailman merissä arvioidaan olevan yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa."
lähde: www.wwf.fi

 

Muoviteollisuus ry on oikeassa kehuessaan muovin etuja: ”Muovi sinänsä ei aiheuta ympäristöongelmia.” Aivan, ihminen aiheuttaa ympäristöongelmia! 

Luontoon päätyy valtavia määriä muovia, ja se on tullut näkyväksi haitaksi Suomenkin rannoilla. Lisäksi vesistöissä muovi jauhautuu mikromuoviksi, joka kulkeutuu luonnon ravintoketjuun ja päätyy lopulta ravintoketjun huipulla olevaan olentoon, ihmiseen. Muovi maatuu, muovilaadusta riippuen 100 - 500 vuodessa, siis jopa 16 sukupolven jälkeen maasta voi löytyä muovimukin jäämiä!

UNEP, INC-4, UNEP/PP/INC.4/3

 

Kanadassa alkaa huomenna 25.4. YK-vetoisen, Kansainvälisen Ympäristökomitean (United Nations Environmental Programme) neljäs ja viimeinen kokous, jonka tavoitteena on muovin muovin elinkaaren kattava sopimus ja selkeät kansalliset säädökset (muovilait).Öljyntuottajamaat ja kansainvälinen muoviteollisuus haraa vastaan, vaikka kaikki tunnustavat, että "tarttis tehrä jottain". 
Puheiden parsia ja korusanoja voi seurata täältä: https://www.unep.org/inc-plastic-pollution/session-4

 

Hyvä, että edes puhutaan. Keskusteluyhteyden luominen kansakuntien ja kuppikuntien välille on nykyisessä maailmantilanteessa kärsivällisten ihmisten taitolaji.

 

Otetaanpa parempia aikoja odotellessa kriittinen suhtautuminen muovinkäyttöön ja kerätään omat roskat kierrätykseen, kiitos.

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Eläkejärjestelmän villit vuodet 1995-2024

 

Ministeri Purra ajattelee ääneen, ja vaatii eläkeläisiä taloustalkoisiin kuten Paavo Lipponen aikoinaan. 

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010340699.html?utm_source=email&utm_medium=toimitus&utm_campaign=hs_uk_paakirjoitukset

 

Eläkeindeksin jäädyttäminen/taitettu indeksi/mahdollinen irrottaminen indeksistä ovat tuttuja työkaluja jo ns. sateenkaarihallituksen ajalta 1995-1999 (SDP, Kokoomus, RKP, Vas, Vihreät). Tämä vuosikymmeniä jatkunut vääryys ei ole seniorisuomalaisten mielestä unohtunut, vaikka muistiongelmat ovatkin hyvin yleinen vanhuuden vaiva. Puoluekannasta ja maailmankatsomuksesta riippumatta kauna valtionhallintoa kohtaan jatkuu jo toisessa eläkeläissukupolvessa.

         

Taitettu indeksi

 

Eläkkeiden kehityksen tulisi noudattaa elinkustannus- ja palkkaindeksin kehitystä. Tällä turvataan kaikkien kansalaisten tasavertainen kohtelu, myös pelkkää eläketuloa saavien. Kauniita sanoja, mutta eläkeindeksikorotuksen perusteet ovat olleet vuosikymmeniä pelimerkkejä valtiontalouden kasinolla:
Ennen 1995: 50% kuluttajahintaindeksi, 50% palkkaindeksi

1995- :  80% kuluttajahintaideksi, 20% palkkaindeksi


2024: Oraakkeli Purra on ajatellut jo ääneen, joten: "Ans kattoo ny, kuis suu pannaan verovuonna 2025".

Reilu meininki, vai onko?

 

Rahastoidut eläkevaramme

 

Työeläkerahastot

Yksityisen sektorin eläkevarojen hoito on lakisääteistä, yksityistä, sijoitustoimintaa. 

Työeläkerahastojen hoitoa hoitavat yksityiset eläkeyhtiöt (Varma, Ilmarinen, Elo, Veritas) ja niiden yhteenlaskettu sijoitusvarojen määrä vuoden 2023 lopussa oli 251 mrd €. https://tilastot.etk.fi/chart/Rahti/rahavirrat.html


Tuotto 2023 oli 6,3%, kun 2.6% inflaatiovaikutus on vähennetty. https://www.tela.fi/elakevarojen-sijoittaminen/elakevarojen-maara/

Eipä ihme, että VVM katselee kaihoten aidan takaa tuota sijoituspottia ”tuohon kun pääsisi käsiksi”. 

Työeläkkeensaajia oli vuonna 2023 1,55 miljoonaa oli ja eläkemeno 34,1 mrd €.

 

VER

Valtiosektorin eläkevaroja hoitaa Valton Eläkerahasto VER. Sijoitussalkun arvo 2023 oli 22,8mrd € ja tuotto 5,4%. Eläkkeensaajia oli 135´000 2023 ja eläkemeno 5,3mrd €, josta VER kattaa 41%. Loput maksetaan Valtionkonttorista muista tuloista/velkarahalla.

 

KEVA

Kuntien Eläkevakuutuslaitos KEVA. Kevan sijoitussalkku 2023 oli 65,7mrd € ja tuotto 6,8%. Kevalla oli eläkkeensaajia oli 588´000 2023.
"Keva maksoi vuonna 2023 valtion, ev.lut.kirkon, Kelan ja Suomen pankin henkilöstön eläkkeitä yhteensä 5,7mrd €. Em. tahot rahoittavat itse omat eläkkeensä ja Kevan sijoitusvarallisuus turvaa ainoastaan kunta-alan ja hyvinvointialueiden eläkkeitä."

Kevan pääekonomisti, Joonas Rahkola: "Työeläkeyhtiöt ovat pääsääntöisesti varautuneet hyvin ikääntyvän väestön kasvuun ja kasvaviin eläkemenoihin."

https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/tama-on-keva--tiedostot/sijoitukset-talous-ja-raportointi/2024/tiedote-kevan-tuloksesta-2023.pdf        

lähde: etk.fi

Pakolliset tilastoluvut ja -ennusteet        

 

Tässä hiukan dataa (poimittu Ylen aamu-tv:n eläkekeskustelusta 10.4.2024):

- eläkkeiden keskiarvo oli 1977€/kk

- koska naisten eläketulo on pienempi kuin miesten, 60% eläkkeistä on ≦ 2000 €/kk

- 25% eläkkeistä on ≦ 1250€/kk

- 2% eläkkeistä on ≧ 5000€/kk

- ∑ eläkemenot ovat ∼ 37mrd€ pa.

- valtion eläkemenojen osuus on ∼ 5 mrd€ pa.

- työ- ja takuueläkkeen indeksikorotus 1.2% 2025 maksaisi 600 milj.€

         - vaikutus keskimääräiseen työeläkkeeseen -36€/kk

         - vaikutus takuueläkkeeseen -15€/kk

         - säästö valtiontaloudelle = VER-eläkkeet ∼100 milj€ pa.

Työssäkäyvälle keskiluokalle 15...40€ tulonmenetys/kk saattaa tuntua mitättömältä, mutta pienituloiselle, ilman säästöjä elävälle, eläkeläiselle tämä on se kuuluisa hanhen selän katkeaminen. Kasvava joukko eläkeläisiä joutuisi toimeentulotuen ja muiden sosiaalitukien piiriin, joka söisi laskennallista valtiontalouden säästöä. Samoin eläkkeiden verosumma pienenisi ja kulutukseen palautuisi vähemmän rahaa.

(Kansallinen Senioriliitto toiminnanjohtaja, Maarit Kuikka 10.4.2024)

 

Pienen työeläkkeen varassa taiteilevan eläkkeensaajan kutsuminen solidaarisuuskampanjaan ”sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä” kuulostaa todella kornilta. 

Eläkejärjestelmän taustalla häärii valtion häkkilemmikki, verokarhu, vaan riittääkö karhuparalle syötävää? Indeksijäädytyksen nettovaikutus olisi Kevan pääekonomistin, Joonas Rahkolan, mukaan +/- nolla. Laskelmissa ei ole huomioitu riittävästi valtion- ja muiden eläkejärjestelmien erilaisuutta. Selkokielellä VVM harrastaa vatu-hutilointia!

 

 

Viisi viisasta meistä

 

Valtioneuvosto on asettanut lokakuussa 2023 eläkejärjestelmän uudistamistyöryhmän, jossa ovat VVM, STM, SAK, EK, KT, STTK, Akava ja Eläketurvakeskus. Valmista pitäisi tulla 31.1.2025. Taitaa työryhmän jäsenten päässä humista seuratessaan hallituksen budjettisuunnittelua.

https://valtioneuvosto.fi/-//10616/tyoelakejarjestelman-uudistamiseksi-perustetaan-tyoryhma

 

 

Yksityisen omaisuuden suoja

 

Laki turvaa yksityisen omaisuuden suojan. Yksityisen sektorin työeläkevarat ovat yksityistä omaisuutta; työntekijöiden ja yrittäjien maksamia varoja. Voidaan sanoa, että Suomessa on 1,55 miljoonaa seniorisijoittajaa, joiden varallisuutta hoitavat sijoitusammattilaiset. Sijoituspääoman omistus on kiistaton, sen hallinta on lakisääteisesti siirretty eläkevakuutusyhtiöille. Järjestelmä on aika harvinainen maailmalla, mutta ei ainutlaatuinen. 
Muitakin järjestelmiä on. Esimerkiksi Singaporessa kansalainen saa koko eläkevakuutuskertymän pankkitililleen ensimmäisenä eläkepäivänä ja hän saa tehdä varoillaan mitä haluaa. Taloudenpidossaan taitamattomat, "äkkirikastuneet", ikäihmiset hummaavat rahansa nopeasti. Ei ole ihme, että taksinkuljettajat, pikaruokaravintoloiden henkilökunta ja kaupan lähetit ovat hiukan hitaasti reagoivia ja liikkuvia seniorikansalaisia. Onhan se tämäkin tapa jatkaa työikää!

 

 

Mikä verosuunnittelussa mättää?

 

Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä rimpuilee kohtuullisen hyvin talouden suhdannemuutoksissa. Julkisen puolen eläkemenot vs. tuotot ovat pakkasella, koska

a) julkista sektorin voimakkaasti kasvanut henkilöstö 1980-2000 on nyt siirtymässä eläkkeelle

b) valtion ja kuntien organisaatioiden kehitys ei seuraa suhdanteita, vaan henkilöstömäärä on kuin kiveen hakattu

c) etenkin sote-alueiden tehtävät vaativat lisää henkilökuntaa ikääntyvän väestön hoitoon ja hoivaan. Tosin tendenssi on nyt päinvastainen ja säästösyistä henkilöstöä vähennetään!

d) julkisen sektorin työntekijäjärjestöt ehdottavat kovia veronkorotuksia sen sijaan, että julkista sektoria supistettaisiin ja loputkin laitettaisiin talouskuurille

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/e0e600c4-60e8-4287-87a3-78438d0c8a18?ref=newsletter:cf8a&utm_source=Postiviidakko&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Aamupaivakirje

 

Suomen suurin puolue

 

”Eläkeläiset ovat maan suurin puolue”
. 15 vuoden ajan yli varojen elänyt Suomen valtio on itse maalannut itsensä nurkkaan. Aivan, me kansalaiset olemme nämä maan parhaat voimat Arkadialle valinneet! Eläkeläiset ovat katsoneet hullua menoa sivusta. On ollut aivan sama, minkälainen hallituskoalitio on maata hallinnut, sama amok-juoksu on jatkunut. 

33% yli 16-vuotiaista saa jotakin eläketuloa. Tämä olisi maan suurin puolue ja määräävässä asemassa Suomi Oy:ssa. Äänestyskäyttäytymisessä ei tämän hiljaisen enemmistön tahtotila näy. Vanhenevan Suomen yhä pienempi työikäinen, poliittisesti aktiivinen, vähemmistö käyttää valtaa suuren enemmistön pään yli. Nuorien määrä on niin pieni, että heidän ääni kuuluu vieläkin huonommin kuin vanhusten. 

 

Uuden puolueen katto-organisaatio on jo toiminnassa ; EETU ry. https://www.eetury.fi

Tarvittaisiin vain hyvää tahtoa ja yhteisen edun valvontaa. Puolueen määrävähemmistö ohjaisi eduskunnassa tehokkaasti lainsäädäntötyötä ja eläkeläisillä olisi runsaasti aikaa istua valiokunnissa ja työryhmissä ilman huolta poliittisen uran tulevista vuosikymmenistä. 

 

Tulevaisuudenkuva

 

Kas tässä mielenkiintoinen tutkimusraportti. Nyt lukusille, mikäli oma ja Isänmaan tulevaisuus kiinnostaa:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163134/VNTEAS_2021_36.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ennusteen mukaan vanhusväestön kasvu taittuu 2050-luvulla, vaan ei se huoltosuhdetta paranna. Väestön kokonaismäärä vähenee. Ilman maahanmuuttoa Suomesta tulee autioituva maa. Alemman tieverkon alueella voi merkit nähdä jo nyt. 

 

Miksi sitten taistelemme tutkainta vastaan? Maailma on jatkuvassa muutoksessa. On muistettava, etteivät suomalaiset olleet Suomenniemen ensimmäiset asukkaat, eivät todennäköisesti viimeisetkään. 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.