Unohdettu Rauhankone

 

Unohdettu Rauhankone

 

"Oulu, EU:n kulttuuripääkaupunki 2026 yhdistää teknologia- ja kulttuurituotannon."

Näin ylväin sanoin haki Oulu EU:n kulttuuripääkaupunkistatusta vuodelle 2026, ja sen arvonimen saikin. Rima asetettiin Oulussa todella ylös. Rohkeutta riitti, ainakin aluksi.

 

Oulu2026 -vuoden pääteemaksi valittiin hakupapereissa, Rauhankone.

Koko idea Rauhankoneesta perustuu Kalajoelta lähtöisin olleen prof. Timo Honkelan kesken jääneeseen elämäntyöhön, edistykselliseen tekoälytutkimukseen. Timo oli iso ajattelija. Kevyet mullat hänelle.

Ajatus tekoälyn valjastamisesta maailmanlaajuiseen rauhantyöhön ja kansojen välisen keskinäisen ymmärryksen ja kunnioituksen lisäämiseen on hyvin kompleksinen ja äärimmäisen haastava tehtävä, liki ihmistä suurempi. ”Voita kaikkien sotien väliin”, kuvaili Honkela minulle missiotaan Turussa 25.11.2016. 

 

”Rauhankone on laaja-alainen ja monitieteellinen, rauhaa rakastava, rohkea ja hyväsydäminen, ennakkoluuloton ja kekseliäs, tulevaisuuteen katsova ja kunnianhimoinen konsepti.” 

(Tapio Vailahti, tutkija, Aamulehti 24.10.2017)

 

Honkelan Rauhankone, tekoälysovellus, tarkoittaa verkottunutta, monipaikkaista ohjelmistoa, tuotantoa ja ylläpitoa. Yhden kaupungin, maakunnan tai maan ohjelmointiosaaminen ei siihen riitä. Investointi Rauhankoneeseen olisi tarkoittanut runsaasti ohjelmistoalan työpaikkoja 2021-2025 Ouluun. Sen varmaan myös oulu26-toimikunta tiesi. Hanke on edelleen aloittamista vaille valmis.

Nielaisiko Oulun kaupunki liian ison, joskin houkuttelevan, kakun palan valitessaan Rauhankoneen kulttuuripääkaupungin teemaksi? Kaupungin resurssit ovat kovin rajalliset Rauhankoneelle ja sen kehittämiselle kohti konkretiaa vs. kiva-kiva kulttuuritapahtumien organisointi. Kts. oulu2026.eu

Rauhankone unohdettiin nopeasti, kun kulttuuripääkaupungiksi nimeäminen saavutettiin. Insinööritieteet ja tiedefilosofia sysättiin syrjään Oulu2026 projektista liki kokonaan. Olivatko kaupungin teknologian edeskäyvät mukana suunnittelussa? Toiko Business Oulu edes Rauhankonetta aktiivisesti  esille hakuprosessin aikana ja teemavuoden agendaa suunniteltaessa? 

 

Nyt Rauhankone on esillä "vain" pelillisenä immersiivisenä teoksena kaupungintalolla vuoden 2026 ajan. Oulu2026 kertoo, että 5.9.2025, alkaa teokseen liittyvä rauhanmuistojen keräysprojekti ns. "Kertomisen Kerros" Oulun kaupungintalolla.
Immersio (engl. verbi to immerse); videopeliaiheisessa keskustelussa käytetty metaforinen ilmaisu virtuaalitodellisuuteen "uppoamisesta".  Immersio viittaa pelaajan kokemukseen syventyä pelaamiseen niin, että hänen keskittymisensä on kokonaan pelissä eikä hän tiedosta pelin ulkopuolista maailmaa.

 

Alkuperäisestä Rauhakone-projektista ei Oulussa tuskin olisi tullut  ”patsasriitaa”. Oulu2026 domain-gate saatiin kuitenkin aikaiseksi heti hakuprosessin alku metreillä (Kaleva 2.3.2018). Monivuotinen ja -polvinen tora on käyty hankkeen toteuttamisesta kulttuuriväen kesken. Ongelmat olivat tiedossa jo kulttuurikaupunkistatusta haettaessa. Yhteistä kompassisuuntaa tai tiekarttaa ei tahtonut löytyä. 

Kaupungin kulttuuripäällikön, Johanna Tuukkasen, lähtö ja hillitty yhteenveto Oulun kulttuuri-ilmapiiristä (Kaleva 13.8.2024) oli onnistunut yritys hämmentää hiukan sameita vesiä. "Kalikka kalahti".  Oulu2026:n johtaja Piia Rantala-Korhonen reagoi nopeasti seisomaan nousten. (Kaleva 15.8.2024) 

Viimeisten n. 12 kuukauden ajan on kaupungin hallinnossa ollut käytössä virtuaaliset pyöröovet. Sen verran villiä on meno ollut. Pelillistäen voi tilannetta kuvata: Pesät ovat koko ajan olleet täynnä ja ajolähtö päällä. Pöly ei ehtine laskeutua ennen juhlavuoden alkua. Ei ole ollut helppo tehtävä olla Oulun kaupunginjohtaja pilli suussa pelikentän reunalla.

 

Toivottavasti mukana hankkeessa olevat 39! Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Meri-Lapin kumppanuuskuntaa ja kymmenet "keskeiset toimijat" tietävät mihin ovat sitoutuneet. Oulun Kulttuurisäätiön valtuuskunnan hartiat ovat näin suuren tukiryhmän kautta ennätyksellisen leveät. 

Katto hankkeessa on korkealla ja seinät leveällä: ”Ohjelmalle varattua yli 30 miljoonan euron budjettia ei ole todellakaan tarkoitus käyttää vain niihin projekteihin, jotka on mainittu hakemuskirjassa.” (Oulu2026 hankejohtaja, Kaleva 2.6.2021) Mitähän EU:n tilintarkastus on mieltä näin epämääräisestä rahoitusstrategiasta?

"Näillä mennään ja katsotaan minne se riittää", on hyväksi koettu strategia urheilussa, miksipä ei kulttuurin koitoksissakin!  

 

Turku 2011 kulttuuripääkaupunkiprojekti on enemmän kuin varoittava esimerkki rahankäytöstä ja saavutetuista tuloksista. Turku-gate kannattaa pitää mielessä pohjolan valkeassa kaupungissa. Turussa kulttuurivuodesta jäi jäljelle taloussotkuja, tukirahojen takaisinmaksuja, lihava riita ja katkenneet ihmissuhteet.

 

Mielestäni investoinnista kulttuuripääkaupunkivuoteen tulee jäädä jotakin pysyvää Ouluun. Jos ei konkreettista materiaa, niin ainakin uusia prosesseja ja toimintatapoja kaupunkikulttuurin laajalle saralle. Sitä en ole vielä löytänyt suunnitelmista. Ehkä olen väärässä. 
Kulttuurillinen ilmastonmuutos tekee tuloaan. Onko Oulu tähän valmis? Se nähdään aivan kohta. Menkäämme ihmettelemään Oulu2026 -tuotantoja, immersiivisesti tai tietoisuuden tällä puolella. Kaikki mukaan, me satunnaiset vierailijatkin!

 

Jouko Häyrynen

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia. 

Julkaistu Uusi Suomi Puheenvuoro -blogissa 23.8.2025