Vuoden alussa valtioneuvosto suuressa viisaudessaan rukkasi aluehallintoa jälleen kerran. Kuinka mones uudistus viimeisten 20 vuoden aikana, en osaa edes laskea. Kuntien tehtäviä on sote-uudistuksen myötä siirretty paljon paisuvaan aluehallintoon. Jotakin sentään keksittiin tilalle: työvoimapalvelut. Uudistusta kehuttiin tehokkaaksi tavaksi parantaa työllistymistä, koska kunnissa tiedetään parhaiten kuinka työnhakija ja työpaikka kohtaantuvat.
Koska työvoimapalvelujen siirto ei tuonutkaan oletettuja tuloksia, on valtiovalta kehittänyt ja myöskin toteuttanut kunnille työllistämisvelvoitteen sanktiot rahoitusosuusjärjestelyn. Kunnat maksavat 111 milj.€ enemmän sakkoja valtiolle työttömyydestä kuin 2024! https://yle.fi/a/74-20173123
Kuntien raippavero - Fake news
Kyse on valtion ja kuntien sopimus työttömyyskorvausten taakanjaosta. Journalistien olisi syytä perehtyä hiukan tarkemmin sanavalintojen viidakkoon toimituksellisen työn kiireiden lomassa, kiitos. Tiedot "diilin" tekijöistä ja sopimuksen synnystä löytyvät valtioneuvoston ja eduskunnan tietokannoista. Sopimusyhteiskunta keskustelee vain lainsäädäntötyön kautta.
Kunnille napsahtaa nyt lasku, jos työttömyys on kestänyt 101 päivää. Työttömyys saattaa kestää 500 päivää, jopa 1000 päivää. Minulle ei ole vielä auennut, miten tämä rahoitusvelvoite kunnille lisää työlllistymistä. Jos kunnan reki on jo täyteen lastattu lukuisilla velvoitteilla, ei lisäkuorma paranna reen luistoa!
Progressio puree työttömyydessäkin:
Kuntien Rahoitusosuus 1.1.2025 alkaen
- 101 työttömyyspäivää 10%
- 201 työttömyyspäivää 20 %
- 301 työttömyyspäivää 30 %
- 401 työttömyyspäivää 40 %
- 701 työttömyyspäivää 50% (työmarkkinatuki)
Lähde: www.kela.fi
Tilastot, jokaiselle jotakin
Poliitikot puhuvat mielellään yhden hallituskauden trendeistä tyyliin "100´000 työtöntä lisää" tai "100´000 uutta työpaikka". Höpö höpö, työttömiä työnhakijoita on nyt n. 330´000! (12,2% työvoimasta, 5,8% koko maan väestöstä) https://www.tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx
Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 2025:
- työllisyysaste 76,1% (20-64 vuotiaat)
- työttömyysaste 9,3% (15-74 vuotiaat)
- avoimia työpaikkoja 57´500 (1. vuosineljännes 2025)
Duunitori kertoo:
- avoimia työpaikkoja 5/2025 42´000 -> 6/2025 35´000
EU-tilastot kertovat, että heinäkuussa 2025 Suomessa oli Euroopan toiseksi korkein työttömyysaste, 9.6%. (Yle 31.7.)
Kela julkaisee hiukan toisenlaisia tilastoja:
Kesäkuussa 2025 oli 212´000 työttömyysturvan piirissä, kustannus yht. 166 milj.€/kk.
(vrt. työttömien kokonaismäärä 300´000, erotus 88´000)
Hätätila?
Kekkonen runnasi kokoon marraskuussa 1975 Miettusen hätätilahallituksen, kun työttömien määrä oli 63´000 (2,6% työvoimasta, 1,3% koko maan väestöstä). Nykyisen valtiojohdon työllisyyden korjaussarja on lisätä kuntien (lue; kuntalaisten) verotaakkaa ja jatkaa asioiden selittelyä parhain päin.
Lehdistö nielee toistuvasti syötin, kuin ärhäkkä ahven uistimen. Hätätilasta ei puhu kukaan. Se ei olisi solidaarista eikä hallitusohjelman mukaista, vaikka kaikki talouden vektorit ovat edelleenkin väärään suuntaan.
Artisti maksaa
Ei maksa, vaan valtio ja kunnat l. veronmaksajat. Mitä kuntien työttömyysrahoitusosuudella saisi? Olettakaamme, että kuntien rahoitusosuus ei siirtyisi valtionkonttorille, vaan sillä kunnat voisivat oikeasti työllistää kuntalaisiaan. "Tase töihin", tokaisi pääministeri Sipilä 2016, kun aloitti valtion omistusten uudelleen järjestelyt.
Tiedättehän vanhan piirroskaskun; ahkera-viisas-kunnalla töissä. Vitsi ei jaksa enää naurattaa, koska aivan liian moni on työttömyyden kurimuksessa ja taloudellisesti ahtaalla.
Tarttis tehrä jottai.
Koska työttömyyskorvaus ei ole varsinaisesti kunnan taseessa, niin leikitään että valtio antaisi anteeksi ko. maksut sillä ehdolla, että ne käytettäisiin suoraan työllistämiseen eikä työttömyyden hoitoon.
Runsaskätistä työttömyyden hoitoako? No, ei sentään. Kansanedustajille räätälöityä sopeutumisrahamallia voidaan sanoa anteliaaksi: rahaa tulee valtionkonttorista aina, kun työnteko ei oikein huvita. "In Finland we call this reilu meninki!"
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011370536.html
Otetaanpa aivan hypoteettinen ajatusleikki työttömyyskorvausvastuun uusjaosta
- Kuntien työvoimakustannusten lisäys verrattuna viime vuoteen on n. 111 milj.€. Tämä palautetaan kunnille per heti ja lakkautetaan kuntien työttömyyden korvausvelvollisuus kokonaan. Valtio maksaisi 100% kaikki työttömyyskustannukset, jolloin edes yksi luku tilastoissa olisi läpinäkyvä!
- Kuntien osuutta nykyisistä työttömyysturvan kustannuksista ei helposti löydä, joten olettakaamme että se on 30%. Kesäkuussa siis 166milj.€ x 0,3 ≈ 50 milj.€ (huom. per kuukausi!)
- Kunnat keskittyvät työllistämään yo. 88´000 työnhakijaa, jotka eivät vielä ole työttömyysturvan piirissä (alle 100 pv työttömyyttä): palautettava 111milj.€/88´000 = 1261 €/hlö ja 568€/hlö kk-kustannusten poistosta, yht. 1829€/hlö riihikuivaa työllistämiseen elokuussa.
Koska Suomen laissa ei ole minimipalkkaa määritelty, uskoisin että 1800€/kk houkuttelisi työttömiä ottamaan vastaan edes 1-2kk:n työsuhteen, vaikka työttömyyspäivälaskuri pysähtyisikin.
Mitä kunnat rahalla saisivat?
- puistot kuntoon
- helpotusta akuuttiin tarpeeseen eri ammattialoilla
- kuntalaiset harkitsisivat vielä kerran ennen muuttoa suurkaupunkeihin
Mitä yritykset rahalla saisivat?
- 1-2 kuukauden työvoimanlisäyksen edullisesti, koska kunnat maksaisivat bruttopalkat
- uusi potentiaalisia työntekijöitä koeajalle ilman työsuhteen vakinaistamista välittömästi
Mitä työntekijät saisivat?
- mahdollisuuden kokeilla aivan uudenlaisia työtehtäviä kohtuullisella palkalla
- motivaation kohotuksen katsoa laajemmin ympärilleen, kuin "koulutusta vastaavat työmahdollisuudet"
- rohkeutta hakeutua jatkokoulutukseen tai uudelle uralle kokeiltuaan siipiään uusissa tehtävissä
Mitä valtiovalta saisi?
- tuloveroeuroja
- hallitusohjelman mukaista työllisyystilanteen paranemista
- "taseen töihin", vaikka se laskennallisesti olisikin pieni osa mammuttimaista valtionvelkaa.
Asiat kehittyvät aina johonkin suuntaan
Tätä kolumnia rauhallisesti laatiessani osoittautui jälleen kerran todeksi: Ei kannata hosua.
Valtioneuvosto keksi kenties kesähelteiden pyörryttämänä uuden kikan yhdistää kuntien työllistämisvelvoite ja sote-alueiden palkitseminen hyvästä sote-työstä.
https://yle.fi/a/74-20175549
Uutta järjestelmää kuvataan "kuntien ja sote-alueiden toiminnan kannustimena".
Vellit ja puurot ovat hassusti jälleen sekaisin hallituksen ja ministeriöiden kesätalkoissa.
Aivan hetki sitten kunnat irrotettiin sote-vastuista ja veroeurot jaettiin uudestaan.
Ehdotus perustunee oletukseen, että kaikki Suomen sote-alueet ja myös kunnat ovat yhteismitallisia; kantokyky, maantieteellinen laajuus, väestötiheys, väestön ikärakenne, väestön sairastavuus jne.
Totuus on, että suurimmat kaupunkikunnat olisivat tässä bonusjärjestelmässä voittajia, ja ko. sote-alueen muut kunnat katselisivat vierestä. Sote-alueen sisäiset painotukset muuttuvat aluehallinnon poliittisilla enemmistöpäätöksillä ja bonusjärjestelmä johtaisi lähes väistämättömästi optimointiin alueilla. Keskittyminen kaupunkikeskuksiin ja muutto Etelä-Suomeen kiihtyisi.
Esim. Arvoliberaali Helsinki mm. odottaa suurta muuttoaattoa vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna muutti pääkaupunkiin 10´000 uutta asukasta.
(HS pääkirjoitus 1.8.2025)
Arvatkaapa vain millainen on syksyn tavoitekeskustelujen ja budjetoinnin lämpökitka kaikkialla laajassa julkishallinnossa!
Mikä on todennäköisyys yo. mallin tai minkään muun hätätilamallin toteuttamiselle? Vastaus: Nolla.
Kaikki on ihan hyvin, eikä Suomella ole mitään ulkoista tai sisäistä uhkaa.
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti