Maamies on maan mies

 

 

 

Jussi Uoti arvosteli oikeutetusti rankoin sanakääntein nykyistä hallitusta (Salon Seudun Sanomat 8.6.). Arvelen, ettei arvostelu uponnut teflonista tehtyyn ministerikaartiin. Valtioneuvostossa puolueiden nokkahenkilöt ovat vuorollaan kansakunnan koirantaluttajien lyhtypylväinä. Seuraavakin ministerivaihdos lienee kosmetiikkaa. Sen verran tiukasti konsensushallitusten ohjelmat kirjoitetaan tavoitteella "kukaan ei saa voittaa". 

 

Kuluneella viikolla S- ja K-ryhmä kertoivat laupiaan samarialaisen teoista.

Suuret kauppaketjut kertoivat korottavansa sisäänostohintojaan elintarviketeollisuudelta ja toivoivat, että lisätulot valuisivat tuottajahintoihin (yle 7.6.2022). Ainahan voi toivoa, mutta jalostusteollisuudellakin on vastuu osakkeenomistajilleen l. tuottojen maksimoiminen, joten sinne taitavat jäävät hyväntekeväisyyseurot. 

K-ryhmän arvioima 200-300 miljoonan euron "tulonsiirto" on pisara meressä.

Maatilatalouden n. 4 mrd€ tuotantokustannusten nousu on hälyttävä. Ukrainassa on 20 miljoonaan kilo vehnää jumissa sodan takia. Suomessa ei ole edes riittävästi siemenjyviä pelloissa, koska niihin ja lannoitteisiin ei viljelijöillä ole varaa. Ruoasta on kohta pulaa.

 

Tilanteen korjaaminen on valtioneuvoston vastuulla ja juurisyihin tulisi puuttua heti. Avoimessa markkinataloudessa on kuitenkin todella vaikea manipuloida minkään arvoketjun tulonjakoa, ellei julisteta poikkeustila ja sotatalous. Viljelijätuet ovat jo liian risaisen verkon paikkaamista.

Toinen vaihtoehto on siirtyminen sosiaalidemokraattiseen suunnitelmatalouteen Intian malliin; ruokavienti kiinni ja valtiovalta määrittelee minimituottajahinnat  ja maksimi kuluttajahinnat. Tämä ei taida olla mahdollista ilman vallankumousta ja uutta yhteiskuntajärjestystä.

 

Mikä siis neuvoksi? Tarvitaan vahvempaa yrittäjien omistajuutta tulevaisuudestaan. EU:n ohjaama, tukiviidakkoon tukeutuva, maatilatuotanto on tulossa tiensä päähän. Fakta on, että Ukrainan sota nostaa alkutuotannon hintoja globaalisti vielä monta vuotta. Globaalin talouden korjausliikkeet ovat hitaita.

Ehdotan, että vanha ja hyväksi koettu osuustoimintamalli otetaan Suomen maataloustuottajapiireissä vakavasti harkintaan. Esim. viljan ja lihan vientiin keskittyvä osuuskunta/yritys, jossa on riittävästi maatilatalouden yrittäjiä mukana, voi määritellä alkutuotantohinnat myös Suomen markkinoilla. Ellei suomalainen teollisuus halua maksaa markkinahintoja, niin vienti vetää ja maatalouden kannattavuus paranee ainakin osalla tuotantosuunnista. MTK:sta ei taida olla tämän hankkeen veturiksi. Se on liian syvällä puoluepolitiikassa, kuten kaikki ammatilliset etujärjestöt.

 

Suomalaisella maataloudella on hyvä maine maailmalla. Edellä ehdotetulla viljelijöiden aktivoitumisella saadaan oikaistua myös suomalaisen ruokakorin hinta. Useiden peruselintarvikkeiden hinnat kaupan tiskillä verrattuna tuottajahintoihin osoittavat räikeän epäsuhdan. Maatalouden kustannustason nousu ei näy ruokahyllyssä. Maanviljelijä ei voi yksin ottaa hartioilleen vastuun Suomen huoltovarmuudesta tekemällä hyväntekeväisyyttä pelloillaan!

 

Jouko Häyrynen

näennäisviljelijä

Kisko

Julkaistu 13.6.2022 Salon Seudun Sanomat www.sss.fi