Suomi ja Ruotsi tekevät juuri nyt tärkeimpiä puolustuspoliittisia valintoja toisen maailmansodan jälkeen.
VN:n 13.4. julkistama selvitys https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163999/VN_2022_18.pdf?sequence=1&isAllowed=y maalailee kovin pyörein ilmaisuin erilaisia uhkakuvia ja hyötynäkökohtia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Kreml ilmoitti 14.4. tekevänsä suuren Johtajan pelilaudalle vaihtoehtoisia reagointimalleja, joista Putin valitsee sopivimman jos tarvetta ilmenee. Shakki on aina ollut venäläisten suosikkipeli.
Päätinpä ottaa minäkin nojatuoli-strategikon hatun päähäni ja katsoa geopolitiikkaa silmästä silmään.
Vaihtoehtoja riittää vaikka muille jakaa. Tarkastelussa on otettu huomioon arvioitu 4-12kk hyväksyntäprosessi ja tapauskohtaisia vaikuttamistapoja ja taktisia sotilaallisia liikkeitä Natojäsenyyden jonkin kombinaation vahvistusprosessin kuluessa. Lista on kaikkea muuta kuin täydellinen, mutta koskapa shakissa kaikkia siirtoja osaa ennakoida.
1. Suomi ja Ruotsi hakevat yhtäaikaisesti Natojäsenyyttä, ja hyväksytään yhdessä.
a. Venäjä aloittaa sotilaallisen häirinnän, koska heikosti toteutettu hybridivaikuttaminen 4-7/2022 ei tuo haluttuja tuloksia.
b. Venäjä tiedottaa, että Kaliningradissa on ydinaseita (niinkuin tod. näk. jo onkin)
c. Suomi karkottaa Venäjän konsulaatin Maarianhaminasta ja linnoittaa yhteisymmärryksessä maakuntahallinnon ja Ruotsin kanssa maakunnan ulkosaaria.
d. Ruotsi vahvistaa Bornholmin puolustusta.
e. Välille Norrsten-Märket ja Märket-Yttre Borgen rakennetaan meriliikenteen seurantajärjestelmä (pinta-alukset ja vedenalaiset). Näin Pohjanlahti-Perämerestä tulee Suomen ja Ruotsin tehokkaasti valvoma sisämeri.
2. Suomi ja Ruotsi hakevat yhtäaikaisesti Natojäsenyyttä, mutta Ruotsi vetäytyy kansanäänestyksen jälkeen. Suomi hyväksytään jäseneksi.
a. Suomi linnoittaa Ahvenanmaan.
b. Aleksandr Rogov muuttaa Maarianhaminasta takaisin Moskovaan.
c. Cyberhyökkäykset ovat Suomen arkipäivää.
d. Venäjä lisää sukellusvenetoimintaa keskisellä Itämerellä.
e. Venäjä lisää ilmavoimien toimintaa kaikilla Suomen Venäjään rajoittuvilla rajoilla.
f. Venäjä lisää helikopteri- ja ohjusosastojen määrää Suomen itärajalla.
g. Kaliningradin ydinasepelotetta vahvistetaan.
h. Suomi vahvistaa rajavalvontajoukkojaan 300%.
i. Suomen ja Venäjän väliset rajamuodollisuudet monimutkaistuvat. Viisumianomusten hylkäämisestä ilman perusteluja tulee arkipäivää.
3. Suomi ja Ruotsi hakevat yhtäaikaisesti Natojäsenyyttä, mutta vain Ruotsi hyväksytään.
a. Suomen itärajan valvonta tiivistyy molemmin puolin.
b. Venäjän rajaloukkaukset ja provokaatiot lisääntyvät.
c. Kremlin "kaikkien venäläisten turvallisuuden takaaminen" vaikuttaa Suomen 80´000 venäläisen elämään ja suhteisiin muihin Suomessa asuviin.
d. Suomesta tulee sotilastiedustelun muurahaispesä, etenkin luoteisrajoillamme.
e. Cyberhyökkäykset vaikeuttavat aika-ajoin yhteiskuntamme toimintaa.
f. Ruotsin itärajan valvonta tiukentuu.
g. Yhteispohjoismainen yhteistyö palaa Pohjola-Norden -tyyppiseen kulttuurityöksi.
4. Nato ei ota vastaan Suomen ja Ruotsin hakemuksia, koska katsoo niiden olevan sotaa käyviä maita. Tätä päätöstä edeltää mm. Venäjän valtausyritykset Gotlantiin ja Ahvenanmaalle sekä Pohjois-Itämeren saarien miehitys ennaltaehkäisevänä operaationa.
a. Ruotsin ja Suomen asevoimien integrointi toiminnallisiksi yksiköiksi tehdään pikaisesti; merivoimat, ilmavoimat ja joukko-osastot pohjoisessa.
b. Venäjän Ahvenanmaan konsulaatti karkotetaan.
c. Alkaa kiivas cybertaistelu, jolle ei näy loppua. Kohteina etenkin energia, logistiikka ja rahaliikenne.
d. Venäjän Tukholman ja Helsingin suurlähetystöjen henkilökunnan määrää rajoitetaan ja akkreditointien ehdot tiukentuvat. Sama käytäntö otetaan käyttöön Moskovassa.
e. Suomi linnoittaa yhteisymmärryksessä maakuntahallinnon ja Ruotsin kanssa maakunnan ulkosaaria.
f. Ruotsi vahvistaa Bornholmin puolustusta.
g. Välille Norrsten-Märket ja Märket-Yttre Borgen rakennetaan meriliikenteen seurantajärjestelmä (pinta-alukset ja vedenalaiset). Näin Pohjanlahti-Perämerestä tulee Suomen ja Ruotsin tehokkaasti valvoma sisämeri.
h. Venäjän testaa molempien maiden rajavalvontaa maalla, merellä ja ilmassa.
i. Kauppamerenkulusta tulee riskialtista, ja maantiekuljetukset Norja-Ruotsi-Suomi lisääntyvät.
j. Jokainen sotaharjoitus, varsinkin jos niihin osallistuu Nato-joukkoja, on potentiaalinen konfliktiuhka.
k. Elämme tästä eteenpäin jäätyneessä konfliktissa, jossa ruuti on kuivaa joka hetki. Jaamme niin monen Venäjän reunavaltion kohtalon.
Summarum; Olipa valintamme mikä tahansa, helppoja aikoja ei ole tiedossa Venäjän kanssa. Turvatakuut ovat sanahelinää aggressiivisen naapurin kanssa luoviessa. Kaikki on arvelua, arpomista ja "Korkeemman käres".
Keskipitkän matkan ohjusten 400 km:n kantamat; Kaliningrad,
Bornholm, Hankoniemi, Kannaksen Karjala ja Alakurtti
(huom. karttaprojision vääristymä pohjoisessa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti