TUULIVOIMA VIE LUONNON JA TULOT SUOMESTA
KANNANOTTO OLLINKORVEN TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITELMAAN 9.4.2020
Iin kunta
Jokisuuntie 2
PL 24
91101 Ii
KANNANOTTO
Iin Ollinkorven tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja
arviointisuunnitelmaan sekä siihen liittyvään ympäristövaikutusten
arviointisuunnitelmaan
Entisenä iiläisenä, ja edelleenkin kiinteistönomistajana on synnyinseutu ja sen elinvoimaisuuden säilyttäminen minulle sydäntä lähellä. Olen seurannut tuulivoimahankkeita, joilla ”kehitetään” suomalaista maaseutua. Kestävästä kehityksestä tämä tapa toteuttaa tuulivoimapuistoja on kaukana.
Olen toiminut monella teknologia-alalla, mm. 25 vuotta tietoliikenneteollisuudessa ja yli 10 vuotta aurinkoenergiateknologian kehittämisessä, tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa, joten uusiutuvan energian teknologia- ja liiketaloudelliset perusteet olen opetellut ns. kantapään kautta.
Tuulienergian rooli suomalaisessa energiataloudessa
Suomessa on tuulivoimaloita rakennettu jo yli 30 vuotta. Niiden hyötysuhteet ovat parantuneet, mutta 2011-2017 keskiarvo on alle 35%. Ts. Suomessa ei tuule aina eikä tasaisesti. Syystäkin tuulivoimaa kutsutaan ”satunnaisvoimaksi”. Sähköverkkomme tarvitsee säätövoimaa äkillisten kulutushuippujen tasaamiseksi. Siihen ei tuulivoima huonosta ennustettavuudesta johtuen sovellu. Lisäksi talvikuukausina kulutamme paljon energiaa, ja pakkasilla ei juurikaan tuule. Siksipä tuulivoimayhtiöt tekevät teollisuuden kanssa pitkäaikaisia toimitussopimuksia, joissa ne myyvät kaiken energian esim. puunjalostusteollisuudelle ja serverihotelleille. Nämä asiakkaat ovat energiasyöppöjä, ja haluavat turvata jatkuvat sähköntoimitukset malliin ”ostetaan halvalla kaikki mitä on tarjolla”.
Pienen ihmisen sähkö tulee töpselistä, mutta se ei ole tuulisähköä, vaan vesivoimaloista ja ydinvoimaloista.
Mikä on Ilmatar Ii Oy? Mikä on Ramboll Oy:n rooli?
Kaikki Suomen toiminnot raportoivat Ranskaan ja sinne myös kotiutetaan toiminnan voitot.
Taitavan verosuunnittelun takia tällaiset tytäryhtiöt eivät juuri maksa veroja Suomeen, vaan liki ainoa tulo Suomelle on kiinteistövero. Maailmalle häipyvät myös tuulisähköstä saatavat päästöoikeudet. Nämä ovat kauppatavaraa maailman pörsseissä.
Tuulivoimalaprojekteja suunnitellaan ja toteutetaan ulkomaisille pääomasijoittajille. ”Kotimaisuus” on vain pintasilaus.
”Ilmatar rakentaa ja toimittaa voimaloita kansainvälisille sijoittajille.” (Yle 11/2017).
Yleensä kansainväliset sijoittajat toimivat suunnittelupalveluja tarjoavien yhtiöiden / tytäryhtiöiden kautta.
Esimerkkeinä Ilmatar (Ranska), wpdFinland (Saksa), Enercon Finland (Saksa), EDF Renewables (Ranska) jne.
Yksinkertaistettu toimintamalli:
- suunnittelevat tuulipuiston
- hakevat luvat ja toteuttavat sen suomalaisen nimen alla
- tekevät yleensä 30 vuoden vuokrasopimukset maanomistajien kanssa
- tuovat materiaalit omilta voimalateknologian yhtiöiltä
- pystyttävät suomalaisen alihankkijan avulla
- tekevät sähkönsiirtolinjat ja/tai siirtosopimukset paikallisen yhtiön kanssa
- myyvät sähkön suurkuluttajille puitesopimuksin
- myyvät tuulipuiston eteenpäin muille sijoittajille, mikäli suhdanteet muuttuvat millä hetkellä tahansa vuokra-aikana
- vuokrasopimuksen päättyessä ajavat suomalaisen tytäryhtiön konkurssiin, jolloin purkukustannukset jäävät kunnille/valtiolle
Vuonna 2019 Suomeen rakennetuista tuulivoimaloista yli 90% on ulkomaalaisomistuksessa.
Kuten Omnes Capital ilmoittaa, he ovat rekisteröineet yhtiönsä Iihin. Tätä menettelyä he käyttävät mainoskikkana muuallakin Suomessa. Rahoittaja on kuitenkin ranskalainen yhtiö, eli pääosa voimaloiden sähköntuotoista saaduista tuloista menee ulkomaille.
Ramboll Finland Oy (Tanska) toimii Ollinkorven tuulivoimahankkeessa kaavoitus- ja YVA-konsulttina. Sekä Ilmattaren että Rambollin edustajat istuvat Suomen Tuulivoimayhdistys
ry:n hallituksessa, jonka tehtävänä on jakaa tietoa ja tukea tuulivoimarakentamista
Suomessa.
Mielestämme tässä on selkeä eturistiriita, koska mahdollisten haittojen ja selvitysten
tutkiminen ja todistustaakka jää meille paikallisille ihmisille, joka on ajallisesti ja
rahallisesti aivan kohtuuton vaatimus.
Kaikkien selvitysten osalta on huomioitava, että samat yhtiöt ( Ramboll
Finland Oy, FCG Finnish Consulting Group, Pöyry Oyj ), jotka tekevät
Ympäristöministeriölle sekä maakuntakaavaan tai osayleiskaavaan selvityksiä, tekevät
myös selvityksiä tuulivoimayhtiöille.
Kuka tietää, mitä ollaan rakentamassa?
Maanomistajat saavat nimellistä vuosivuokraa maapohjasta. Uusissa hankkeissa on vuokratulo sidottu jo tuotettavan sähkön markkinahintaan. Ts. uudet yhtiöt ovat huolissaan siitä, milloin tuulivoimakupla puhkeaa koko Euroopassa. Saksassa jo puretaan tuulivoimaloita. Ollinkorven tapauksessa eivät maanomistajat edes tiedä mihin sitoutuvat. Voimaloiden sijoituspaikat, niiden rakennekorkeudet, rakennettava tiestö ja mastoille vaadittavat harustusalueet jne. ovat epäselviä. Kuinka paljon tarvitaan maavarauksia rakennettaville uusille sähkönsiirtolinjoille? Projektin prosessi on näiltä osin nurinkurinen. Tarvitaan havainnekuvat.
Tuulivoimalle joudutaan rakentamaan lisää siirtolinjoja (Etelä-Suomeen). Nykyinen sähkönsiirtolinjojen kapasiteetti ei tule riittämään tuulivoimaloiden tarpeeseen, vaan ”saamme” luontoon lisää massiivisia, yli 200m leveitä arpia, jotka jäävät maisemaan, vaikka tuulimyllyt 30 vuoden laskennallisen käyttöiän jälkeen purettaisiinkin!
Mikäli sähkösiirtoverkko tehdään Pohjois-Ruotsin kautta, joka on täysin mahdollista yhteispohjoismaisen sähköverkon osana, nousee Pohjois-Suomessa tuotetun tuulisähkön hinta korkeiden siirtokustannusten takia. Avoin kysymys on, ovatko Pohjois-Suomen tuulivoimainvestoinnit pidemmän päälle enää kannattavia.
Sähkönsiirtovaihtoehdoissa on huomioitava myös yhteisvaikutus Yli-Olhavan
tuulivoimapuiston kanssa. Sähkönsiirron sijoittuminen ja myös tuulivoimalat tulee
esittää sellaisella karttapohjilla ja mittakaavassa, että kiinteistönomistajat pystyvät
luotettavasti arvioimaan oman kiinteistönsä sijainnin suhteessa voimaloihin ja
sähkönsiirtoreitteihin.
Ollinkorpeen suunnitellaan 5-9 MW voimaloita, jotka ovat tähän mennessä Suomessa
suunnitelluista korkeimmat. Isompia ja korkeampia tuulivoimaloita halutaan siksi, koska
tuulivoimahankkeille ei enää myönnetä anteliasta ns. syöttötariffitukea. Missään muualla
Euroopassa eikä tietääkseni muuallakaan maailmassa ole rakennettu 300 metrin
pyyhkäisykorkeudeltaan olevia tuulivoimaloita.
Saksassa, Tanskassa ja Englannissa tämän kokoisia voimaloita ei saisi rakentaa maalle,
ainoastaan merelle. Tanskassa on kyllä paljon voimaloita, mutta joiden keskimääräinen
pyyhkäisykorkeus on ainoastaan 69 metriä ja tehot enimmäkseen 0,2 – 1 MW.
Yhden voimalan perustuksiin menee pelkkää betonia 600 m3 eli 63 x 600 m3 yht. 37 800
m3 betonia ja kymmenien tonnien raudoitusteräkset päälle. Aivan valtavasti tarvitaan siis
soraa jostain ja päälle vielä kaikki kuljetukset - ei kyllä kovin ympäristöystävällistä.
Mikähän on rakennusprojektin kokonaishiilijalanjälki?
Mitä hyvää tuulivoimalahanke tuo Iin seudulle?
Sanotaan, että tuulivoima työllistää. Näin onkin rakennusvaiheessa, mutta urakat kilpailutetaan, ja Suomessa on jo nyt runsaasti tuulivoimaloiden pystytykseen erikoistuneita yrityksiä, jotka toimivat jo nyt kiinteässä yhteistyössä investointiyhtiöiden kanssa. On onnen kauppaa, että muutaman maanrakennusurakoitsijan lisäksi tulisi pätkätöitä iiläisille/kuivaniemeläisille. Voimaloiden ylläpitotoimintaan on jo erikoistuneita yrityksiä ja voimaloiden etäohjaus voi tapahtua mistä vaan, vaikka Ranskasta, jos omistaja niin haluaa. (kts. alempana ”Taloudellisia seikkoja”)
Iin kunta tulee saamaan kiinteistöveroja laskennallisesti 1milj.€/vuosi. Tämä tulee nähdä ”haittaverona”, l. sakkomaksuna luonnon (kasvit, eläimet, vesitasapaino, maanmuokkaus, tiestö, ojitus, maisema-arvot, maan arvonlasku, kiinteistöjen arvonlasku jne.) pilaamisesta. Lisäksi tulee ihmiselle haitallinen siipivälke ja matalataajuinen äänisaaste ja muita ympäristöhaittoja. Kunnan ja sen asukkaiden saldo on vahvasti negatiivinen. Tilanne on sama kuin vesivoimaloiden kohdalla. Vahingot ovat peruuttamattomat eikä niitä verotus voi korvata.
Mitkä ovat tuulivoiman haitat Iin seudulle?
Tuulivoimala, jonka lapakorkeus (maksimikorkeus) on 200m vaatii n. 1ha maa-alan mastolle ja laitteille. Rakennusluvat eivät määrittele maksimikorkeuksia. Jo nyt Simossa on rakenteilla 300m korkeita tuulimyllyjä, jotka vaativat 4ha maata mukaan luettuna maston harustus. Mastojen korkeus ja turvaetäisyydet ovat kasvussa kaikkialla Suomessa. Investoija haluaa maksimoida voimalayksikön tuoton ja korkeamman maston lisäkustannus on marginaalinen, haitat eivät.
Maisemavaikutus ja elinympäristö
Olhavan tuulivoimapuisto, kesä 2019 (kuva ©Seppo Paakkola)
Yo kuvan kaltainen näkymä on suunnitteilla Pohjois-Iihin, ja Haminallakin pohjoiseen silhuettiin tulee iso mastometsä. Öisin saamme ”nauttia” punaisten lentoestevalojen vilkkumisesta ja päivisin ns. siipivälkkeestä. Voimalamelu on jatkuvaa.
Voimaloiden näkyyysalue 300 metrin pyyhkäisykorkeudella on noin 35-40 kilometriä,
jolloin Iijokilaakso menettää sen vuoksi perinteisen maisemallisen ilmeensä ja arvon maisema-alueena. Tarvitaan havainnekuvat, välkeanalyysit ja meluanalyysit
Iijoki ja Iijoen suisto ovat olleet aikanaan yksi merkittävimmistä satama- ja kauppapaikoista,
joka on tunnettu jo 1300-luvulla. Kaupan keskuksen, Iin Haminan rakennukset (vanhimmat
säilyneet 1800-luvun alkupuolelta) ovat hyväkuntoisia, samoin alueen mittakaava on mittakaavallisesti yhtenäinen. Iin Haminan vanha satama- ja kauppapaikka on kokonaisuutena Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja melkein vastapäätä Haminaa Iijoen toisella puolen on Pohjois-Iissä sijaitseva Brusilan virkatila vuodelta 1683 (nyk. Akolan kartano), jonka päärakennus 1700-luvun lopulta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan merkittävimpiin myöhäiskustavilaisen ajan rakennuksiin. Akolan kartanon miljöö on rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohde, johon ei kuulu tuulivoimaloiden silhuetit pohjoisessa!
Lisäksi Pohjois-Iin kylän alueella kulkee Pohjois-Pohjanmaan rantatie, joka on yksi
Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista ja kuuluu myös Valtakunnallisesti merkittäviin
rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Pohjois-Pohjanmaalla Pohjanmaan rantatien
parhaimmin säilyneet osuudet ovat mm. Pohjois-Iin alueella Hiivalantie ja Kantolantie.
Kantolantien varrella on myös Päkkilänkankaan maisemakokonaisuus, joka on osoitettu
osayleiskaavan olemassa olevan statuksen perusteella maakunnallisesti merkittäväksi
kulttuuriympäristöksi (Pohjois-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön kartoitus,
2013). Alueella on kaksi maakunnallisesti merkittävää kohdetta ja 60 kohdetta, jotka on
rakennettu ennen vuotta 1955 eli merkittäviä jo ikänsä takia.
Pohjois-Pohjanmaan liiton tuulivoimaselvityksen 2013 maisematarkastelussa todetaan,
että Pohjois-Iissä näkymäalueille sijoittuvien asuntojen (asukaskuntien) määrä voimaloiden
lähialueella (alle 5 km) on 1226 ja loma-asuntojen 109. Selvityksessä todettiin myös, että
maisemallisesti riskialttiimpia olivat mm. Pohjois-Iin tuulivoima-alueet.
Maaseutumainen maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö ovat osa kulttuuriperintöämme,
jota voimme säilyttää ja hoitaa ja siirtää kulttuuriperintönämme eteenpäin. Se on myös
meidän tehtävämme.
Nyt suunnitteilla oleva Ollinkorven tuulivoimapuiston 300 metriset myllyt näkyvät kauaksi
Iijoen molemmin puolin ja muuttavat niin maiseman kuin kulttuuriympäristönkin lopullisesti.
Maisema ja ympäristö ja muinaisjäännökset on huomioitava yhtenä keskeisenä
arvotekijänä, kun tehdään päätöksiä hankkeen toteuttamiseksi. Lännessä, merellä jo nykyiset, matalat, tuulivoimalat näkyvät liki valtakunnanrajalle saakka.
Iin edustalle suunnitteluvaiheessa olevasta 80 voimalan Suurhiekan merituulivoimapuistosta on myös tehtävä näkymäalueanalyysi yhdessä Yli-Olhavan ja Ollinkorven tuulivoimapuistojen kanssa.
Lentoestevalot
Lentoestevalot muuttavat maisemaa ja erityisesti pimeän aikaan. Kaamosaikana valojen välke on jatkuvaa. Maisema muuttuu teollisuusmaiseksi, vaikka maiseman arvosta on olemassa säädös / Tasavallan presidentin asetus eurooppalaisen maisemayleissopimuksen voimaansaattamisesta, sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun
Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä 2013 todettiin myös, että vierekkäisillä
tuulivoima-alueilla voi olla merkityksellisiä yhteisvaikutuksia. Tuulivoima-alueilla voi
hankekohtaisten vaikutusten ohella olla myös merkittäviä yhteisvaikutuksia, jos useat
tuulivoimapuistoalueet sijoitetaan lähelle toisiaan lintujen käyttämille muuttoreiteille.
Eläimistö
Tutkimustulokset todistavat, että luonnon muokkaus, pysyvien rakenteiden ja teiden rakentaminen kaventavat eläimistön reviirejä ja vaikeuttavat selviytymistä luonnossa. Eläimistön luontainen vaellus rannikon ja sydänmaan välillä häiriintyy/estyy. Metsäkanalinnut, hirvet, kauriit ja jänikset muuttuvat hetkessä uhanalaisiksi lajeiksi Pohjois-Iissä ja Olhavassa.
Maisemamuutokset ovat selvästi havaittavissa viljelysaukeilla ja järvi- ja merialueilla.
Yhteisvaikutusten arvioinnissa tulee huomioida erityisesti maisema, asutus, ihmisten
elinympäristö, melu ja linnusto ja muu eläimistö. Birdlife Suomen mukaan on erittäin
tärkeää, että tuulivoimaloiden sijaintia valitessa huomioidaan seuraavat tekijät: suurien
pesimäyhdyskuntien tai tärkeiden ruokailu- tai levähdyspaikkojen läheisyys, lintujen
muuttoreittien sijainti suhteessa voimaloihin, lintujen esiintymisen vuodenaikaisvaihtelu ja
Myös alueen hirvieläinkannan tuho on ilmeinen ja yli 90 % alueen metsästysseurojen metsästysalueista jää tuulivoimahankkeen alle. Metsojen ja teerien osalta hanke aiheuttaa ko. lajien katoamisen, koska ne vaativat soitimella ollessaan täyttä hiljaisuutta l. erämaanluontoisia ympäristöjä.
Hiastinlahti ja Hiastinhaara
Pohjois-Iissä sijaitseva Hiastinlahti kuuluu valtioneuvoston 3.6.1982 vahvistaman
valtakunnallisen lintuvesisuojeluohjelman alueeseen Hiastinlahti LVO-110233 sekä EU:n
Natura 2000-verkoston samannimiseen kohteeseen (FI 1100600). Hiastinlahti on tärkeä
linnuston pesimäalue ja muuttoaikainen levähdyskohde. Kunnostettu Hiastinhaaran
luontopolku- ja lintutornialue on lintuharrastajien suosima lintujen tarkkailukohde,
ainutlaatuinen alue, jota ei ole missään muulla Liminganlahden pohjoispuolella. Hiastinhaara on kuntalaisten, mökkiläisten, ulkomaisten luontomatkailijoiden ja muiden satunnaisten päiväkävijöiden virkistäytymiskohde. Alueen kunnostukseen ja ylläpitoon ovat sitoutuneet niin Pohjois-Iin kyläyhdistys, kuin Pohjois-Suomen ELY, Ympäristöministeriö ja suomalaiset luontojärjestöt.
Kasvit ja metsä
Iin kunnan julkisuuteen lausuttu kanta on, että ”kitukasvuinen metsä tuottaa paremmin tuulivoimalan alla vuokratuloina kuin metsäpohjana”. Kysynkin, miksi metsänomistajat pitävät edelleen hyvää huolta ”Suomen vihreästä kullasta”? He kuitenkin uudistavat, istuttavat ja hakkaavat harkiten metsiään. Jatkuvan kasvatuksen metsänhoito tekee tuloaan Iihinkin, ellei Ollinkorven projektin hyväksyminen johda paniikkihakkuisiin. Ennusmerkkejä siitä voi jo havaita mm. Keihäskankaan tien varressa. Iin kunta on vahva alueen metsätalouden mielipidevaikuttaja.
Tiestö
Keihäskangas-Suppilo -alueella on juuri saatu päätökseen mittava ja kallis metsäautotiestön perusparannus. Sen ovat kustantaneet maanomistajat. Tiestö halkoo suunniteltua tuulivoimapuistoa, ja Ilmatar on ilmoittanut vuokrasopimusehdotuksessaan käyttävänsä sitä nojautuen maanomistajien tienhoitovelvoitteisiin, ts. ilman korvausta! Tämä ei kuitenkaan riitä. Tiestöä joudutaan laajentamaan, mutkia levittämään ja suurien kuljetusten turvaamiseksi (kymmeniä tonneja per telivaunu) tiepohjaa joudutaan vahvistamaan. Näistä johtuen rikkoo tierakentaminen entistä enemmän metsäluontoa ja tien alle jää runsaasti lisää metsämaata. Kukaan ei osaa vielä arvioida kokonaishaittaa ja -kustannuksia. Tämä tiestön lisärakentaminen tarvitaan vain rakennusajan tarpeisiin. Hyvin hoidettu ja tiheä Pohjois-Suomen metsäautotieverkko on kuin tehty tuulivoimapuistojen sijoituspaikkoja etsiville sijoittajille. Etelä-Suomessa tämä ei ole mahdollista. Maaseudun tiestö on etelässä heikkolaatuista ja yksityisomistuksessa tai asutus on levittäytynyt sivuteiden varsille.
Vesiluonto ja luonnon vesitasapaino
Ihmisen toimet ovat jo laajalti muuttaneet luonnon vesitasapainoa. Ei vähiten soiden ojittamisen ja turvetuotannon takia. Nyt on jo tehty periaatepäätöksiä (mm. Vapo ja Oulun Energia), että polttoturpeen käyttö lopetetaan 5 vuoden kuluessa. Vanhoja turvesoita jo ennallistetaan ja myydään nettihuutokaupoissa. Valtioneuvoston periaatepäätöstä toteutetaan jo kaikkialla Suomessa.
Tuulivoimasuunnitelmat uivat vastavirtaan. Rakennetut tuulivoimapuistot ovat kuitenkin olennainen osa ympäröivää luontoa. Voimala-alueet ovat usein kosteikoissa tai niitä reunustavilla kankailla, jolloin tarvitaan voimallista ojitusta. Ojitusta joudutaan tekemään vuokrattavan alueen ulkopuolellakin, joten haittaa aiheutuu rajanaapureille ja laajemminkin alueella.
Ojitus lisää väistämättä eroosiota ja virtaumat kohti jokia kasvavat (Muhojoki, Vuornosoja, Iijoki). Tämä ei tue väitettä luonnonmukaisesta, vihreästä energiatuotannosta.
Muhojoki
Muhojoen harjuskanta vaarantuu vesistötöiden takia. Harjus esiintyy viileissä, runsashappisissa, sorahiekkapohjaisissa joissa ja puroissa Itä- ja Pohjois-Suomessa ja myös jokisuissa Perämerellä ja paikoin Selkämerellä. Muhojoki laskee Muhosperällä Perämereen. Sukukypsät yksilöt vaeltavat talvehtimisalueiltaan kudulle jokien matalille sorapohjaisille virtaaville paikoille.
Meriharjus on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja laji reagoi herkästi mm. veden
saastumiseen. Myös sorapohjaisista kutujoista on pulaa. Iin Krunnista on saatu mm.
havaintoja vastakuoriutuneista poikasista, joten lupaa tuulivoimaloille ei tule myöntää
ennenkuin Muhojoen meriharjuskanta on selvitetty ja tehty hoitosuunnitelma kannan
säilyttämiseksi. Myöskään Muhojoen vettä ei tule käyttää toiminnassa ja on turvattava, ettei
joen vesi pilaannu mm. happamalla kuormituksella, kun teitä rakennetaan, maastoa ojitetaan ja voimaloiden perustuksia kaivetaan.
Iijoki
Kalatieprojektiin kuuluva Pohjois-Suomen aluehallintoviraston hakemus vesilain muuttamiseksi on juuri nyt lausuntokierroksella.
”Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalata-lousvelvoitteiden muuttaminen, Oulu ja Ii”
©Jukka Jormola, Interev Oy
Iin kunta ei varmaankaan kaipaa negatiivista julkisuutta, jos ilmenee että kunnan hallinto toimii yleisesti hyväksyttyjä ympäristöarvoja ja toimintatapoja vastaan. Luonnon ennallistaminen, luontoarvojen kunnioittaminen ja Suomen imagon vahvistaminen EU-tasolla on kirjoitettu myös nykyiseen hallitusohjelmaan
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma ( 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi )
Iijoki on iiläisille mahdollisuus, ei staattinen tuhottu vesistö! Ennallistamisen myötä saamme Iistä kalastusmatkailun ja elämysmatkailun ”Perämeren helmen”. Tämän liiketoiminnan mahdollisuudet ovat moninkertaiset kiinteistäverokertymiin verrattuna; tuloveroja, työllisyyttä, yrittäjyyttä, imagoarvoja.
Ii eli ennen Iijoesta, se voi elää siitä huomennakin!
Valuma-alueet / SYKE
Terveysriskit, sosiaaliset vaikutukset
Tuulivoimaloiden terveysriskit ovat kiistattomat, vaikka mm.
www.tuulivoimayhditys.fi toisin väittää. Asuinkunnassani Salossa, Märynummen kylässä, tehdyissä mittauksissa on vahvistunut, että matalataajuinen melusaaste ja siipivälke ovat syynä alueen asukkaiden oireiluun: unettomuus, migreeni jne. THL:n, VTT:n ja TEM:n yhteinen tutkimus vuodelta 2017
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80067 vahvistaa havainnot. Asiasta on tehty jatkotutkimusta 2019-2020.
Valtioneuvoston kanslia (VNK) julkaisee valtioneuvoston uutisena Tuulivoimaloiden infraääni ja terveys -hankkeen tärkeimmistä tutkimustuloksista ja menetelmistä suomenkielisen yhteenvedon maanantaina 20.4. klo 09:00
Tämän tutkimuksen tulokset tulee ottaa huomioon osana osayleiskaavan valmistelua.
Infraäänet
Lisäksi tuulivoimaloiden infraäänen leviämisen selvittäminen on tärkeää, koska oletus siitä, että
voimaloiden haitta olisi suurin välittömässä lähiympäristössä, voi olla merkittävä
virhepäätelmä. Jos suurten voimalakeskittymien infraääni leviää kauaksi, tulee tämän
merkitys väestön eli asukkaiden terveydelle selvittää.
https://syte.fi/2019/04/10/tiedote-syte-ry-aloittaa-tuulivoimaloiden-infraaanimittaukset/
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tehnyt laajan raportin, jossa selvitettiin tuulivoimaloiden
aiheuttamaa infraäänipäästöä ja sen vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tulos:
tuulivoimaloiden infraäänipäästöt sairastuttavat ihmisiä.
http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf
Melu
Melumallinnukset tulee perustua ympäristöministeriön ohjeeseen 2/2014 ja melumalliin
tulee sisällyttää läheisten tuulivoimahankkeiden tuulivoimalat ja niiden yhteisvaikutukset.
Roottorin halkaisija on voimaloissa 200 metriä, joka on Suomen ennätys. Vaikka
tuulivoimayhtiöt vakuuttavat, että uudet voimalat ovat hiljaisia, ihan fysiikan lakien mukaan
niiden melu lisääntyy pyyhkäisykorkeuden kasvaessa ja niiden ikääntyessä.
Jos voimalat ovat haruksellisia, niin niiden paksut harukset voivat kerätä jäätä talvella ja
voimaloiden pyöriessä ja värähdellessä suurten vääntövoimien vaikutuksesta, ne voivat
tuottaa silloin ulvovaa ääntä, voimalan lapojen tuottaman melun lisäksi.
Tuulivoimaloiden lähialueiden toimenpidekiellot ovat vahva merkki, että yhteiskuntakin on herännyt ongelmalle, ja että energiateollisuuskin epäsuorasti hyväksyy vastuunsa terveyshaitoista. Lain mukaan tuulivoimaloiden lähialue tulee asettaa rakennuskieltoon, jolloin kaikkien alueen asukkaat tulevat kärsimään voimaloista. Tätä ei vielä tehokkaasti valvota / toteuteta kuntatasolla, mutta laki jo on voimassa. Kunnalle asia on kiusallinen ja viranhaltijoilla intressiristiriita, koska rakennuslupia on myönnetty löyhin perustein ja toisaalta toimenpidekiellot veivät ko. maa-alueen arvon alas.
Sosiaaliset vaikutukset
Iin kunta on palkittu vuonna 2015 Suomen kylämyönteisimpänä kuntana. Iin kylien
yhteisöllisyys ja aktiivinen osallistuminen ja kehittyminen huomattiin valtakunnallisesti ja
palkittiin. Mutta nyt Iin massiivinen lisätuulivoiman valmistelu ja rakentaminen ovat
herättäneet kyläläisissä voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan tuulivoimasta hyötyvien ja
sen vaikutuksista kärsivien välille. Onko Iin kunta todella valmis myymään ja tuhoamaan
omaa ympäristöään, jotta saadaan tuloja, mainetta ja kyseenalaista kunniaa. Ollaanko samalla valmiit vaarantamaan kyläyhteisöjen ja samalla koko Iin kunnan sosiaalista yhtenäisyyttä ja
yhteistoimintaa? Joutuvatko kuntalaiset ”äänestämään jaloillaan”?
Ympäristölupa ja valvonta
Nykyinen lainsäädäntö ei vaadi tuulivoimaloilta lähtökohtaisesti ympäristölupaa. Kaikilta
muilta ympäristö- ja terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavilta laitoksilta se vaaditaan.
Lainsäädäntöä on muutettava mahdollisimman pian, että ympäristölupa on aina
ehtona tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämiselle. Ja että se voidaan vaatia jo nyt
toiminnassa olevilta tuulivoimaloilta. Tästä on jo aloitteita eduskunnassa.
Ympäristöluvan tarvitsevaa toimintaa valvotaan koko elinkaaren ajan. Valvonnasta vastaavat
ELY-keskukset ja kunnan ympäristösuojeluviranomaiset seuraavat lupamääräysten kuten
tulipalo-, onnettomuus- ja henkilöriskejä noudattamista.
Taloudellisia seikkoja
Siirtoverkot
Kantaverkkoyhtiö Fingrid toteaa toukokuussa 2019 ilmestyneessä Talouselämä-lehdessä,
että, uusi tuulivoimarakentaminen keskittyy nyt liikaa pohjoiseen ja länteen, vaikka samalla
sähkön omavaraisuus Suomessa paranee selvästi. He toivovat, että uudet
tuulivoimalalaitokset sijoittuvat maantieteellisesti tasaisemmin. Yhtiö on pystynyt pitämään
kantaverkon siirtohinnat eurooppalaisittain kohtuullisella tasolla. Jos ja kun verkkoa
rakennetaan jatkuvasti lisää, tämä nostaa myös siirron hintatasoa, kohtuullisesti lienee
monelle ok, mutta hinnan kaksinkertaistuminen tuskin.
Mielestämme tätä asiaa ei ole otettu riittävästi yleisesti esille ja tämä mahdollisuus on
huomioitava, kun tänne Pohjois-Pohjanmaalle on suunnitteilla tuulivoimahankkeita lähes
4000 megawatin edestä.
Työllisyys
Rakentaminen ei välttämättä työllistä paikallisia kuin hetkellisesti ja rajoitetusti. Merkittävin
hyöty tulee maanrakennustöistä, mikäli urakan saa paikallinen yrittäjä. Pelkästään
tuulivoimakoneistojen osuus kokonaiskustannuksista on 75 %. Koneistot tulevat
kokonaisuudessaan ulkomailta, eivätkä edistä kotimaista työllisyyttä. Itse tornien
pystyttäjät ovat yleisesti ulkomailta tulevia ammattilaisia, jotka tuovat tuloja lähinnä alueen
kaupoille ja majoitusliikkeille. Rakentamisen jälkeen tuulipuistot eivät työllistä paikallisia
kuin satunnaisesti ja voimalat hoidetaan etäohjauksella ulkomailta voimaloiden valmistajasta
riippumatta.
Kiinteistöt
On käynyt selväksi muiden tuulivoimapuistojen yhteydessä, että lähialue muuttuu asuinkelvottomaksi ja kiinteistöjen arvot romahtavat kauempanakin. Ollinkorven myllyt näkyvät Ojakylään saakka ja merellä valtakunnanrajalle kirkkaina päivinä! Kuten tiedämme, maaseudun kiinteistöjen arvot ovat laskeneet tuntuvasti. Iin keskineliöhinta on n. 20% Helsingin keskineliöhinnasta, syrjäkylillä vieläkin alhaisempi.
Halutaanko tuulivoimaloilla ajaa kiinteistöjen arvot nollaan, tai negatiivisiksi? Ehdotan taloudellisen vaikutusten kokonaisvaltaista tarkastelua ja laskelmia.
Uhkana on, että Iin kunta tekee voimallista aluepolitiikkaa, jolla tyhjennetään maaseutu-Suomea.
Ihminen ja luonto
Kunnan vetovoima ja pitovoima on muutakin kuin peruspalvelut ja liikenne/tietoliikenneyhteydet.
Tuulivoimapuisto nostaa esille runsaasti kysymyksiä, jotka koskettavat luonnossa liikkujia, luontoharrastajia ja jokamiehenoikeuksien käyttäjiä. Tässä vain muutama ryhmä:
- liikunnan harrastajat; lenkkeily, hiihto, suunnistus
- marjastajat
- sienestäjät
- metsästäjät ; etenkin luotiaseilla lintuja ja hirviä metsästävät (turvallisuusriskit voimaloille)
Miten heidän tulee huomioida tuulivoimalat niiden vaikutuspiirissä liikkuessaan?
On tarkoitus rakentaa satojen hehtaarien aidattu ”tuulivoimaleiri”? Kielletäänkö metsästys kategorisesti koko Pohjois-Iissä ja Olhavassa?
Turvallisuus
Mitä suojaetäisyyttä luonnossa liikkujat voivat pitää turvallisena etäisyytenä
tuulivoimalasta? Minkälainen on kansalaisen oikeus- ja vakuutusturva, jos hän on liikkunut tuulivoimalan läheisyydessä onnettomuuden sattuessa? Kenellä on korvausvastuu onnettomuustilanteissa?
Mikä on maantie- ja metsäautotie- liikenteen nykyinen turvallinen etäisyys
tuulivoimalasta/- voimaloista, ottaen huomioon voimaloiden tämän hetkinen ja tuleva koko?
Miten varmistetaan, että lupaviranomaisilla on riittävä ammattitaito tuulivoimaloihin
liittyvien turvallisuusriskien huomioimiseksi ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi?
Miten on varmistettu ulkomailta etänä toimivien tuulivoimaloiden valvomoiden toiminta ja
niiden oikea-aikainen reagointi vaara- ja onnettomuustilanteissa, ymmärrettävällä tavalla
annettu hälytys pelastusviranomaisille sekä viranomaisten viestiyhteydet niihin?
Miten tuulivoimalatoiminnan suunnittelussa ja jo rakennettujen voimaloiden kohdalla on
varauduttu mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta, kuten voimalassa olevien öljyjen,
rasvojen ja jäähdytysnesteiden sekä mahdollisten tulipalojen osalta?
Imagoarvot
”IISSÄ ON IDEAA
II ON KASVAVA, VIIHTYISÄ JA ELINVOIMAINEN, LUOVASTI UUDISTUVA KUNTA”
Yllä suora lainaus Iin kunnan kotisivulta. Paljon hyvää on saatu aikaiseksi viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kuntaliitos Kuivaniemen kanssa on onnistunut. 1+1 > 2
Kansallinen ja kansainvälinen maine vireänä, uusia toimintatapoja kokeilevana ja onnistuneesti toteuttavana kuntana on rakennettu systemaattisella työllä. Hyvä imago voidaan kuitenkin menettää nopeasti, jos ei ”jatketa valitulla tiellä”.
Edellä esittämäni, useilta osin arveluttavat rakentamisperusteet vaativat vakavaa uudelleenharkintaa. Ollaanko valmiit ryhtymään osalliseksi energiahankkeisiin, joiden suunnittelussa sekä taloudelliset, että luontoseikat ovat osin kestämättömiä? Lisäksi rakennettavan Iin E4-ohikulkutien reitti kulkee kaavaillun Ollinkorven tuulivoimala-alueen halki tai sen sivuitse. Kuinka korkealle arvostetaan tällaisen ”mastomaiseman” vaikutusta Iin kunnan imagoon? Onko tässä mitään ideaa?
Kysyn, haluaako Iin kunta olla mukana tässä kotiseudun tuhoamisessa ja viimeisten pohjoisen luonnon rippeiden riistossa? Muutama maanvuokraeuro ei kunnan taloutta pelasta. Mitä jää jälkipolvillemme, kun ihmisen viisaus yltää tasolle, jolloin todetaan, että on parempi tehdä sähköntuotantoyksiköitä lähelle kuluttajia, eikä haaskata luontoa ja resursseja sähkön kuskaamiseen paikasta toiseen?
Olemme jo saaneet riesaksemme pilatun jokiluonnon, pitääkö meitä rangaista vielä metsäluonnon ja kotiseutumme maisemankin tuhoamisella?
Ehdotan koko Ollinkorven projektin jäädyttämistä nykyisessä muodossaan. Se on eurooppalaista siirtomaapolitiikkaa 1800-luvun menettelytavoin 2000-luvun teknologialla. = tuotto ulos maasta, haitat alkuasukkaille.
Jos tämä, mielestäni eilisen teknologiaan ja energiantuotantoon perustuva projekti täytyy kuitenkin toteuttaa kaikista vasta-argumenteista ja kuntalaisten vastustuksesta huolimatta, niin tehtäköön se valtion (Metsähallituksen) omistamille maille, kauaksi asutuksesta ja rannikosta. Ympäristölakia noudattaen ja tiukkoja luonnonsuojelukriteerejä noudattaen.
Ii kuuluu kuntalaisille, mutta kunnan johto päättää sen tulevaisuuden suunnasta!
Kunnioittavasti,
Salossa 9.4.2020
Jouko Häyrynen
Virkkulantie 104
-->
91100 Ii
