lauantai 11. huhtikuuta 2020

Salon kaupungin arvot ja arvostukset

Salon kaupungin arvot ja arvostukset



(Salon Seudun Sanomat 10.4.2020 - Kansalaisopisto pysyy kiinni)


Korona-epidemia saa valtiot ja kunnat tekemään pikaisia päätöksiä. Joskus harkitusti ja joskus harkitsemattomasti. Kansalaiset ovat vapaaehtoisessa tai pakotetussa erityksessä l. karanteenissa. Tilanne on monessa perheessä uusi ja haastava. Koko perhe kotona 24/7! Ikääntyneelle mutta aktiiviselle väestölle ovat liikkumisen rajoitukset aivan yhtä vaikeita, yksinäisille usein todella haastavia ja ahdistavia elämänmuutoksia.
Salon kansalaisopisto on kiitettävin arvosanoin tuottanut kansansivistystyön palveluja kaikille kuntalaisille ja kaikille ikäryhmille. Se on ollut henkireikä ja iltojen ilo yhteisellä opistolla! Kansalaisopisto on enemmän kuin tiedonlähde. Se on olennainen osa yhteisöllisyyttä, kansalaisten aktivointia ja matalan kynnyksen väylä elinikäiseen oppimiseen.

Me kuntalaiset ymmärrämme, että epidemian poikkeustilanteen takia fyysiset opiskeluryhmät eivät onnistu. Toisaalta etätyökalut ovat kasvavan joukon hallussa ja kynnys niiden käytön opiskeluun on alhainen. Järjestäähän kansalaisopisto ATK-kursseja muutenkin! Kuntalaiset ovat tehneet digiloikkaa omaehtoisesti jo pitkään, myös seniorikansalaiset. Tietoyhteiskunnan tekniset valmiudet ovat parantuneet harppauksin 2000-luvulla.


Nyt on kaupungin päätösprosessi kansalaisopiston asiassa lipsahtanut COIVD-19 -sekamelskassa ns. pientareen puolelle, valitettavasti. Tietoyhteiskunta ei yllä kaupungintalolle saakka.

Lyhty epikriisi:


1   Sivistyspalveluista vastannut apulaiskaupunginjohtaja teki kansalaisopiston sulkemispäätöksen koronan takia. Päätös koski myös etäpalveluja, joita opistolla oli jo käytössä. Perusteluna oli, että ”etäopetus vaatisi mittavia lisätoimia”.

2    Kaupunki tekee organisaatiomuutoksen. Ko. apulaiskaupunginjohtaja valitaan vt. sosiaali- ja terveyspalvelujen johtajaksi. Toisin sanoen, hän ei ole enää vastuullinen päätöksestään, vaan hän ”pesee kätensä ja käyttää käsidesiä”.

3    Nykyinen sivistyspalvelujen johtaja katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista lähteä muuttamaan linjausta. Koska hän ei ole ollut valmistelemassa asiaa, ”pesee hän kätensä ja käyttää käsidesiä”.

4    Kaupunki aloittaa laajat yt-neuvottelut ja sen myötä lomautukset.

5    Kaupunginhallitus päättää maaliskuussa keskeyttää palkanmaksun niiltä työntekijöiltä, jotka työskentelevät koronaviruksen takia suljetuissa tai supistetuissa yksiköissä.

6    Ennen kuin kaup.hallitus teki päätöksensä, oli kansalaisopisto jo siirtymässä laajasti etäopetukseen. Tästä oli tieto myös sivistystoimen johdossa. Etäopetusvalmiudet olivat olemassa jo ennen epidemian aiheuttamia erityistoimia, ja opettajat lähestyivät oppilaitaan etäopetustarjouksin (niin myös minua).

Kaupunki koronasulkemuksessa, ja palvelut hoidetaan pääsääntöisesti noilla ”mittavia lisätoimia vaativilla” etäyhteyksillä. Kirjastot ovat kiinni, samoin koulut ja tietysti kansalaisopisto. 

Kunnan johtaminen ja palvelujen tuottaminen on yhteispeliä virkamiesten, työntekijöiden ja kuntalaisten kesken. Nyt on käynyt vaan niin, että ilmeisen hätäinen päätös, jonka olisi voinut pyörtää pikaisesti, on johtanut tilanteeseen missä kasvojen menetys ja virheen tunnustaminen eivät tule enää kysymykseen. Eikä varsinkaan asiantilan korjaaminen. Vastuusuhteet ja mandaatit turvaavat johdon aseman. Ei heitä voi virheistäkään syyttää, koska lainopillisen koulutuksen saaneet virkamiehet osaavat kyllä pysyä lain kirjaimessa. Lain soveltamisen tarkoituksenmukaisuus ei tunnu ole toiminnan mittari, ja niinpä siitä ei tarvitse välittää. Tulipa taas tehtyä säästöpäätös, kaupungin parhaaksi!
Kansalaisopiston etäopetuksen kielto saattaa olla niitä vähäpätöisimpiä päätöksiä kunnallishallinnossa juuri nyt, mutta tästä ei kiitosta sada. Vähiten lyhytnäköiselle kaup.hallitukselle. Kunnallisvaalit tulevat ajallaan, epidemian jälkeen.


Kuten yleensä, toimintojen sulkeminen määräajaksi tai lopettaminen kokonaan on helppo tehdä. Toimintojen palauttaminen on hitaampi prosessi, ja tällaiset kolhut organisaatiossa on vaikea korjata. Emme tiedä minkälainen on Salon kansalaisopisto epidemian jälkeen ja voimmeko olla siitä edelleen iloisia ja ylpeitä, toivottavasti! 
Varmaan on vain, että yhteiskuntamme ja sen valtarakenteet eivät palaudu entisiin uomiinsa, ja se ei välttämättä ole huono asia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti