Kannanotto Ollinkorven tuulivoimapuiston rakentamiseen

Kannanotto Ollinkorven tuulivoimapuiston rakentamiseen ja mahdolliseen Iin seurakunnan maanvuokraukseen Ilmatar Oy:lle

24.2.2020

Iin Seurakunta

Puistotie 3

91100 Ii

Lähestyn näin yleisellä tasolla, koska en ole Iin seurakunnan jäsen, enkä voi täten tehdä seurakunta-aloitetta.

Entisenä iiläisenä on synnyinseutu ja elinvoimaisuuden säilyttäminen minulle edelleen sydäntä lähellä. Olenkin surullisin mielin seurannut jälleen yhtä hanketta, jolla ”kehitetään” suomalaista maaseutua. Kestävästä kehityksestä tämä tuulivoimapuistojen totetuttamistapa on kaukana.

Olen toiminut monella teknologia-alalla vuosikymmenien varrella, mm. 10 vuotta aurinkoenergiateknologian kehittämisessä, tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa, joten uusiutuvan energiateknologian perusteet olen opetellut ns. kantapään kautta. 

Tuulienergian rooli suomalaisessa energiataloudessa

Suomessa on tuulivoimaloita rakennettu jo yli 30 vuotta. Niiden hyötysuhteet ovat parantuneet, mutta 2011-2017 keskiarvo on alle 35%. Ts. Suomessa ei tuule aina eikä tasaisesti. Syystäkin tuulivoimaa kutsutaan ”satunnaisvoimaksi”. Sähköverkkomme tarvitsee säätövoimaa äkillisten kulutushuippujen tasaamiseksi. Siihen ei tuulivoiman huonosta ennustettavuudesta ole. Lisäksi talvikuukausina kulutamme paljon energiaa, ja pakkasilla ei juurikaan tuule. Siksipä tuulivoimayhtiöt tekevät teollisuuden kanssa pitkäaikaisia toimitussopimuksia, joissa ne myyvät kaiken energian esim. paperitehtaille tai serverihotelleille. Nämä asiakkaat ovat energiasyöppöjä, ja haluavat turvata jatkuvat sähköntoimitukset malliin ”ostetaan halvalla ja kaikki mitä on tarjolla”.

Pienen ihmisen sähkö tulee töpselistä, mutta se ei ole tuulisähköä, vaan vesivoimaloista ja ydinvoimaloista!

Mikä on Ilmattaren rooli Iissä?

Ilmatarwind.fi https://ilmatar.fi on 100% ranskalaisen pääomasijoittajan, Omnes Capital Investments https://www.omnescapital.com/en, tytäryhtiö, jota hallinnoi Omensin ”Caperenergie3 -rahasto” https://www.omnescapital.com/en/news/press-releases/omnes-capital-announces-final-closing-its-capenergie-3-fund-€245-million (pääoma 245milj.€). 

Kaikki Suomen toiminnot raportoivat Ranskaan ja sinne myös kotiutetaan toiminnan voitot.

Taitavan (viekkaan?) verosuunnittelun takia tällaiset tytäryhtiöt eivät juuri maksa veroja Suomeen, vaan ainoa tulo Suomelle on kiinteistövero. Palaan tähän myöhemmin.

Yleensä nämä sijoittajat toimivat seuraavasti (yksinkertaistettu malli):

-        suunnittelevat tuulipuiston

-        hakevat luvat ja toteuttavat sen suomalaisen nimen alla

-        tekevät yleensä 30 vuoden vuokrasopimukset maanomistajien kanssa

-        tuovat materiaalit omilta voimalateknologian yhtiöiltä

-        pystyttävät suomalaisen alihankkijan avulla

-        tekevät sähkönsiirtolinjat esim. Fortum Energyn kanssa

-        myyvät sähkön suurkuluttajille

-        myyvät tuulipuiston eteenpäin muille sijoittajille, mikäli suhdanteet muuttuvat millä hetkellä tahansa vuokra-aikana

-        vuokrasopimuksen päättyessä ajavat suomalaisen tytäryhtiön konkurssiin, jolloin purkukustannukset jäävät kunnille/valtiolle

Mitä hyvää tuulivoima tuo Iinseudulle?

Maanomistajat saavat nimellistä vuosivuokraa maapohjasta. Uusissa hankkeissa on vuokratulo sidottu jo tuotettavan sähkön markkinahintaan. Ts. uudet yhtiöt ovat huolissaan siitä, milloin tuulivoimakupla puhkeaa koko Euroopassa.

Sanotaan, että tuulivoima työllistää. Näin onkin rakennusvaiheessa, mutta urakat kilpailutetaan, ja Suomessa on jo nyt runsaasti tuulivoimaloiden pystytykseen erikoistuneita yrityksiä, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä investointiyhtiöiden kanssa. On onnen kauppaa, että muutaman maanrakennusurakoitsijan lisäksi tulisi pätkätöitä iiläisille/kuivaniemeläisille. Voimaloiden ylläpitoon on jo erikoistuneita yrityksiä ja voimaloiden etäohjaus voi tapahtua mistä vaan (vaikka Ranskasta, jos omistaja niin haluaa).

Iin kunta tulee saamaan kiinteistöveroja, laskennallisesti 1milj.€/vuosi. Tämä tulee nähdä ”haittaverona”, l. sakkomaksuna luonnon (kasvit, eläimet, vesitasapaino, maanmuokkaus, tiestö, ojitus, maisema-arvot, maan arvonlasku, kiinteistöjen arvonlasku jne.) pilaamisesta. Lisäksi tulee ihmiselle haitallinen siipivälke ja matalataajuinen äänisaaste. 

Mitä huonoa tuulivoima tuo Iinseudulle?

Tuulivoimala, jonka lapakorkeus (maksimikorkeus) on 200m vaatii n. 1ha maa-alan mastolle ja laitteille. Rakennusluvat eivät määrittele maksimikorkeuksia. Jo nyt Simossa on rakenteilla 300m korkeita tuulimyllyjä, jotka vaativat 4ha maata mukaan luettuna harustus. Mastojen korkeus ja turvaetäisyydet ovat kasvussa kaikkialla Suomessa. Investoija haluaa maksimoida voimalayksikön tuoton ja lisäkustannus on marginaalinen, haitat eivät.

Maisemavaikutus

Tässä kuva Olhavan tuulivoimapuistosta.

 

Samankaltainen tulee olemaan näkymä Pohjois-Iissä, ja Haminallakin pohjoiseen silhuettiin tulee iso muutos. Öisin saamme ”nauttia” punaisten valojen vilkkumisesta ja päivisin ns. siipivälkkeestä.

Tiestö

Ollinkorpi-Suppilo -alueella on juuri saatu päätökseen mittava (ja kallis) metsäautotiestön perusparannus. Sen ovat kustantaneet maanomistajat. Tiestö halkoo suunniteltua tuulivoimapuistoa, ja Ilmatar on ilmoittanut vuokrasopimusehdotuksissa käyttävänsä sitä nojautuen maanomistajien tienhoitovelvoitteisiin, ts. ilman korvausta! Tämä ei kuitenkaan riitä. Tiestöä joudutaan laajentamaan, mutkia levittämään ja suurien kuljetusten turvaamiseksi (kymmeniä tonneja per telivaunu) tiepohjaa joudutaan vahvistamaan. Näistä johtuen rikkoo tierakentaminen entistä enemmän metsäluontoa ja tien alle jää runsaasti lisää metsämaata. Kukaan ei osaa vielä arvioida kokonaishaittaa ja -kustannuksia.

Eläimistö

On selvää, että luonnon muokkaus, pysyvien rakenteiden ja teiden rakentaminen kaventavat eläimistön reviirejä ja vaikeuttavat selviytymistä luonnossa. Metsäkanalinnut, hirvet, kauriit ja jänikset muuttuvat hetkessä uhanalaisiksi lajeiksi Pohjois-Iissä ja Olhavassa.

Kasvit ja metsä

Kunnanjohtajan suulla on sanottu, että ”kitukasvuinen metsä tuottaa paremmin tuulivoimalan alla vuokratuloina kuin metsäpohjana”. Kysynkin, miksi a) kunta ei ole investoinut tuulivoimaan, uuden ajan Sampoon b) miksi metsänomistajat pitävät edelleen hyvää huolta ”Suomen vihreästä kullasta”? He kuitenkin uudistavat, istuttavat ja hakkaavat harkiten metsiään. Onko odotettavissa raju aukkohakkuiden buumi ” Lapin Osaran aukeiden” malliin Pohjois-Iissä? Ennusmerkkejä siitä voi jo havaita mm. Keihäskankaan tien varressa. 

Tuulivoimalle joudutaan rakentamaan lisää siirtolinjoja (Etelä-Suomeen). Nykyinen sähkönsiirtolinjojen kapasiteetti ei tule riittämään tuulivoimaloiden tarpeeseen, vaan ”saamme” luontoon lisää massiivisia, yli 200m leveitä arpia, jotka jäävät sinne vaikka tuulimyllyt 30 vuoden laskennallisen käyttöiän jälkeen purettaisiinkin!

Luonnon vesitasapaino

Ihmisen toimet ovat jo laajalti muuttaneet luonnon vesitasapainoa. Ei vähiten soiden ojittamisen ja turvetuotannon ansiosta. Nyt on jo tehty periaatepäätöksiä (Vapo ja Oulun Enegia), että turpeen käyttö lopetetaan 5 vuoden kuluessa. Vanhoja turvesoita jo ennallistetaan ja myydään nettihuutokaupoissa.
Tuulivoimasuunnitelmat uivat tässäkin asiassa vastavirtaan. Voimala-alueet ovat usein kosteikoissa tai niitä reunustavilla kankailla, jolloin tarvitaan voimallista ojitusta. Tämä tehdään vuokrattavan alueen ulkopuolellakin, joten haittaa aiheutuu rajanaapureille ja laajemminkin alueella.

Lisäksi ojitus väistämättä lisää eroosiota ja virtaumat kohti jokia kasvavat (Muhojoki, Iijoki). Ei siis kovin luonnonmukaista, vihreää energiatuotantoa.

Ihmiset

On käynyt selväksi muiden tuulivoimapuistojen yhteydessä, että lähialue muuttuu asuinkelvottomaksi ja kiinteistöjen arvot romahtavat kauempanakin. Ollinkorven myllyt näkyvät Ojakylään saakka ja merellä valtakunnanrajalle kirkkaina päivinä! Kuten tiedämme, maaseudun kiinteistöjen arvot ovat laskeneet tuntuvasti. Iin neliöhinta on n. 20% Helsingin keskineliöhinnasta.

Halutaanko tuulivoimaloilla ajaa kiinteistöjen arvot nollaan, tai negatiivisiksi? Voimallista aluepolitiikkaa, jolla tyhjennetään maaseutu-Suomi.

Tuulivoimaloiden terveysriskit ovat kiistattomat, vaikka mm. tuulivoimayhditys.fi toisin väittää. Asuinkunnassani Salossa, Märynummen kylässä, tehdyissä mittauksissa on vahvistunut, että matalataajuinen melusaaste ja siipivälke ovat syynä alueen asukkaiden oireiluun: unettomuus, migreeni jne. Tämä tietoa pidetään visusti piilossa, mutta tuulivoimaloiden lähialueen toimenpidekiellot ovat vahva merkki, että yhteiskuntakin havahtuu ongelmalle. Lain mukaan tuulivoimaloiden lähialue tulee asettaa rakennuskieltoon, jolloin kaikkien alueen asukkaat tulevat kärsimään voimaloista. Tätä ei vielä valvota / toteuteta kuntatasolla, mutta laki jo on.

Kysyn, haluaako Iin seurakunta olla mukana tässä kotiseudun tuhoamisessa ja viimeisten pohjoisen luonnon rippeiden riistossa? Muutama maanvuokraeuro ei seurakunnan taloutta pelasta. Mitä jää jälkipolvillemme, kun ihmisen viisaus yltää tasolle, jolloin todetaan että on parempi tehdä sähköntuotantoyksiköitä lähelle kuluttajia, eikä haaskata luontoa ja resursseja sähkön kuskaamiseen paikasta toiseen?
Olemme jo saaneet riesaksemme pilatun jokiluonnon, pitääkö meitä rangaista vielä metsäluonnon ja kotiseutumme tuhoamisellakin?

Joki lukossa,

lohen nousu tukossa.

Tuulimylly!

Ihmisen kodin kitkee,

Pohjan luontokin itkee.

Salossa 24.2.2020

yst. kotiseututerveisin

Jouko Häyrynen

-->