23.12.2019

Sotetasauksen jälkeisen viikon ensimmäisen päivän eräänkeliumi.

Ja tapahtui niinä päivinä, että Pääministeri meni vaihtoon Saulius Harvasanaisen ollessa kyynäränmittaisella itsetunnolla varustettujen Pohjolan menninkäisten hallitsija.

Koska joulu oli jo liki, porukka päätti että mennään samoilla laintauluilla uuteen vuoteen millä edellinen hallitus oli sotavaununsa kiveen rikkoneet. Meillä kun taitaa edelleenkin olla sama matka.
Eihän tässä joulusiivouksen lomassa ehdi mitään uutta hallitusohjelmaa laatimaan. Vaihdetaan vähän vaan maan tietäjäjoukkueen koostumusta.
Näin tehtiin, ja hyvä kuin mikä siitä tulikin!
Onnea onnittelivat onnettaret toisilleen yhteisen hallitusmatkan alussa.

Ja katso, kun arki koitti, julkaisi Läntisen maakunnan tietäjätär suuren ilon Uudenmaan maakuntaan; Ikioman SOTE:n armo on laskeutuva heidän päälleen, jotta ilon ja autuuden aurinko ei enää koskaan laskisi tämän valtakunnan valitun heimon päältä. 

Kera KERA:n riensi pääkaupungin Temppelinherra ja pienemmätkin kihot yhdessä ylistämään: ”Tämän on meidän oma sote, niin kuin jo keväällä sitä rukoilimme.  Eipä ole muilla edes lupausta autuudesta, mutta täällähän kaikki suomalaiset jo asuvat. Kiitos olkohon viisaiden tietäjättärien!”

”Viideksi jaettakoon maakunta ja kukin menköön omaan sotepiiriin verolle pantavaksi. Kaikki on lain kirjaimen mukaista, vaikka valinnanvapauden ja pääkaupungin kohdalta jakkupuku hiukan ahdistaakin.”, totesi Lännen tietäjätär julkilausuen.

”Viisi on hyvä luku, ja demokratia lisääntyy.”, lisäsi Kaakonkulman tietäjätär. ”Viisi on hyvä luku, viisi on hyvä luku.”, kertasi erityisavustajien kuoron jäsentä.
Lapin tietäjätär oli hiiren hiljaa. ”Ei tule olemaan helppo joululoma minulla kotiseudun palkisilla selitellä tämäkin etelän vetelien keksintö parhain päin. Auttaakohan edes tonttupoika, Lapin Pelastaja?”, aprikoi Lapin tietäjär koko maan sanomalehdlle, Lapin-Uusi-Suomi-Kansalle.

Kun huuma haihtui , palasi taivahan kansi kaamoksen mustaksi. Jo nousi hitaasti myös pirkkalaisten kuoro: ”Mekin tahdomme oman SOTE:n! Se kuuluu meille kuin kuoripäälliset perunat ja suolasärki.” Hämeen harmiksi olivat tietäjättäret lennähtäneet jo joululomalle, ja Tammerkosken rantamilla joutuu pormestari omiansa hillitsemään viikon, kaksikin. Pertuskat ja hangot ovat tanassa kosken molemmin puolin läpi joulunpyhien. Kalevankankaalla raikuu uhmakas laulu, kuin sata vuotta sitten.

Vaan ei taida olla peli vielä aivan pelattu. Rahakirstunvartijat temppelin esipihalla uskaltautuivat muistuttamaan: ”Eipä oo rahhoo soteen, ei oo rahhoo.”  Samaan kuoroon liittyi jo muitakin uskossaan heikkoja kommentoiden: ”Kansalaisten tasa-arvo, yhtenäisyys ja oikeudenmukainen kohtelu on vaarassa aina Pohjan perukoita myöten.”

Kolmentoista valtiosihteerin ja 69:n viisaan erityisavustajan sekakuoro sai ilmoille viimeisen värssyn ennenkuin valtakunta vaipui jouluiseen koomaan: ”Vaan syädähän ja juodaan hyvin (velaksi) ensin juhlapyhät. Laskun ja maksun aika tulee vasta ensi vuonna - jos vielä silloinkaa