Kunnalle töihin

                

 

Vuoden alussa valtioneuvosto suuressa viisaudessaan rukkasi aluehallintoa jälleen kerran. Kuinka mones uudistus viimeisten 20 vuoden aikana, en osaa edes laskea. Kuntien tehtäviä on sote-uudistuksen myötä siirretty paljon paisuvaan aluehallintoon. Jotakin sentään keksittiin tilalle: työvoimapalvelut. Uudistusta kehuttiin tehokkaaksi tavaksi parantaa työllistymistä, koska kunnissa tiedetään parhaiten kuinka työnhakija ja työpaikka kohtaantuvat. 
Koska työvoimapalvelujen siirto ei tuonutkaan oletettuja tuloksia, on valtiovalta kehittänyt ja myöskin toteuttanut kunnille työllistämisvelvoitteen sanktiot rahoitusosuusjärjestelyn. Kunnat maksavat 111 milj.€ enemmän sakkoja  valtiolle työttömyydestä kuin 2024! https://yle.fi/a/74-20173123

 

Kuntien raippavero - Fake news 

 

Kyse on valtion ja kuntien sopimus työttömyyskorvausten taakanjaosta. Journalistien olisi syytä perehtyä hiukan tarkemmin sanavalintojen viidakkoon toimituksellisen työn kiireiden lomassa, kiitos. Tiedot "diilin" tekijöistä ja sopimuksen synnystä löytyvät valtioneuvoston ja eduskunnan tietokannoista. Sopimusyhteiskunta keskustelee vain lainsäädäntötyön kautta. 

Kunnille napsahtaa nyt lasku, jos työttömyys on kestänyt 101 päivää. Työttömyys saattaa kestää 500 päivää, jopa 1000 päivää. Minulle ei ole vielä auennut, miten tämä rahoitusvelvoite kunnille lisää työlllistymistä. Jos kunnan reki on jo täyteen lastattu lukuisilla velvoitteilla, ei lisäkuorma paranna reen luistoa!

Progressio puree työttömyydessäkin:

Kuntien Rahoitusosuus 1.1.2025 alkaen

• 101 työttömyyspäivää 10%
• 201 työttömyyspäivää 20 %
• 301 työttömyyspäivää 30 %
• 401 työttömyyspäivää 40 %
• 701 työttömyyspäivää 50% (työmarkkinatuki)

Lähde: www.kela.fi

 

Tilastot, jokaiselle jotakin

Poliitikot puhuvat mielellään yhden hallituskauden trendeistä tyyliin "100´000 työtöntä lisää" tai "100´000 uutta työpaikka". Höpö höpö, työttömiä työnhakijoita on nyt n. 330´000!  (12,2% työvoimasta, 5,8% koko maan väestöstä) https://www.tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx

 

Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 2025:
- työllisyysaste 76,1% (20-64 vuotiaat)

- työttömyysaste 9,3% (15-74 vuotiaat)

- avoimia työpaikkoja 57´500 (1. vuosineljännes 2025)

 

Duunitori kertoo:

- avoimia työpaikkoja 5/2025 42´000 -> 6/2025 35´000

 

EU-tilastot kertovat, että heinäkuussa 2025 Suomessa oli Euroopan toiseksi korkein työttömyysaste, 9.6%. (Yle 31.7.)

 

 

Kela julkaisee hiukan toisenlaisia tilastoja:

Kesäkuussa 2025 oli 212´000 työttömyysturvan piirissä, kustannus yht. 166 milj.€/kk.
(vrt. työttömien kokonaismäärä 300´000, erotus 88´000)

 

Hätätila?

Kekkonen runnasi kokoon marraskuussa 1975 Miettusen hätätilahallituksen, kun työttömien määrä oli 63´000 (2,6% työvoimasta, 1,3% koko maan väestöstä). Nykyisen valtiojohdon työllisyyden korjaussarja on lisätä kuntien (lue; kuntalaisten) verotaakkaa ja jatkaa asioiden selittelyä parhain päin. 

Lehdistö nielee toistuvasti syötin, kuin ärhäkkä ahven uistimen. Hätätilasta ei puhu kukaan. Se ei olisi solidaarista eikä hallitusohjelman mukaista, vaikka kaikki talouden vektorit ovat edelleenkin väärään suuntaan.

 

Artisti maksaa

 

Ei maksa, vaan valtio ja kunnat l. veronmaksajat. Mitä kuntien työttömyysrahoitusosuudella saisi? Olettakaamme, että kuntien rahoitusosuus ei siirtyisi valtionkonttorille, vaan sillä kunnat voisivat oikeasti työllistää kuntalaisiaan. "Tase töihin", tokaisi pääministeri Sipilä 2016, kun aloitti valtion omistusten uudelleen järjestelyt.

Tiedättehän vanhan piirroskaskun; ahkera-viisas-kunnalla töissä. Vitsi ei jaksa enää naurattaa, koska aivan liian moni on työttömyyden kurimuksessa ja taloudellisesti ahtaalla. 

Tarttis tehrä jottai.

 

Koska työttömyyskorvaus ei ole varsinaisesti kunnan taseessa, niin leikitään että valtio antaisi anteeksi ko. maksut sillä ehdolla, että ne käytettäisiin suoraan työllistämiseen eikä työttömyyden hoitoon. 
Runsaskätistä työttömyyden hoitoako? No, ei sentään. Kansanedustajille räätälöityä sopeutumisrahamallia voidaan sanoa anteliaaksi: rahaa tulee valtionkonttorista aina, kun työnteko ei oikein huvita. "In Finland we call this reilu meninki!"

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011370536.html

Otetaanpa aivan hypoteettinen ajatusleikki työttömyyskorvausvastuun uusjaosta

 

- Kuntien työvoimakustannusten lisäys verrattuna viime vuoteen on n. 111 milj.€. Tämä palautetaan kunnille per heti ja lakkautetaan kuntien työttömyyden korvausvelvollisuus kokonaan. Valtio maksaisi 100% kaikki työttömyyskustannukset, jolloin edes yksi luku tilastoissa olisi läpinäkyvä!

- Kuntien osuutta nykyisistä työttömyysturvan kustannuksista ei helposti löydä, joten olettakaamme että se on 30%. Kesäkuussa siis 166milj.€ x 0,3 ≈ 50 milj.€ (huom. per kuukausi!)

- Kunnat keskittyvät työllistämään yo. 88´000 työnhakijaa, jotka eivät vielä ole työttömyysturvan piirissä (alle 100 pv työttömyyttä): palautettava 111milj.€/88´000 = 1261 €/hlö ja 568€/hlö kk-kustannusten poistosta, yht. 1829€/hlö riihikuivaa työllistämiseen elokuussa.

 

Koska Suomen laissa ei ole minimipalkkaa määritelty, uskoisin että 1800€/kk houkuttelisi työttömiä ottamaan vastaan edes 1-2kk:n työsuhteen, vaikka työttömyyspäivälaskuri pysähtyisikin.

 

Mitä kunnat rahalla saisivat?

- puistot kuntoon

- helpotusta akuuttiin tarpeeseen eri ammattialoilla

- kuntalaiset harkitsisivat vielä kerran ennen muuttoa suurkaupunkeihin

 

Mitä yritykset rahalla saisivat?

- 1-2 kuukauden työvoimanlisäyksen edullisesti, koska kunnat maksaisivat bruttopalkat

- uusi potentiaalisia työntekijöitä koeajalle ilman työsuhteen vakinaistamista välittömästi

 

Mitä työntekijät saisivat?

- mahdollisuuden kokeilla aivan uudenlaisia työtehtäviä kohtuullisella palkalla

- motivaation kohotuksen katsoa laajemmin ympärilleen, kuin "koulutusta vastaavat työmahdollisuudet" 

- rohkeutta hakeutua jatkokoulutukseen tai uudelle uralle kokeiltuaan siipiään uusissa tehtävissä

 

Mitä valtiovalta saisi?

- tuloveroeuroja

-  hallitusohjelman mukaista työllisyystilanteen paranemista

- "taseen töihin", vaikka se laskennallisesti olisikin pieni osa mammuttimaista valtionvelkaa. 

 

Asiat kehittyvät aina johonkin suuntaan

 

Tätä kolumnia rauhallisesti laatiessani osoittautui jälleen kerran todeksi: Ei kannata hosua. 
Valtioneuvosto keksi kenties kesähelteiden pyörryttämänä uuden kikan yhdistää kuntien työllistämisvelvoite ja sote-alueiden palkitseminen hyvästä sote-työstä.

https://yle.fi/a/74-20175549

Uutta järjestelmää kuvataan "kuntien ja sote-alueiden toiminnan kannustimena".
Vellit ja puurot ovat hassusti jälleen sekaisin hallituksen ja ministeriöiden kesätalkoissa.

Aivan hetki sitten kunnat irrotettiin sote-vastuista ja veroeurot jaettiin uudestaan. 

Ehdotus perustunee oletukseen, että kaikki Suomen sote-alueet ja myös kunnat ovat yhteismitallisia; kantokyky, maantieteellinen laajuus, väestötiheys, väestön ikärakenne, väestön sairastavuus jne. 
Totuus on, että suurimmat kaupunkikunnat olisivat tässä bonusjärjestelmässä voittajia, ja ko. sote-alueen muut kunnat katselisivat vierestä. Sote-alueen sisäiset painotukset muuttuvat aluehallinnon poliittisilla enemmistöpäätöksillä ja bonusjärjestelmä johtaisi lähes väistämättömästi optimointiin alueilla. Keskittyminen kaupunkikeskuksiin ja muutto Etelä-Suomeen kiihtyisi. 
Esim. Arvoliberaali Helsinki mm. odottaa suurta muuttoaattoa vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna muutti pääkaupunkiin 10´000 uutta asukasta.

(HS pääkirjoitus 1.8.2025)

 

Arvatkaapa vain millainen on syksyn tavoitekeskustelujen ja budjetoinnin lämpökitka kaikkialla laajassa julkishallinnossa!

 

Mikä on todennäköisyys  yo. mallin tai minkään muun hätätilamallin toteuttamiselle? Vastaus: Nolla.

 

Kaikki on ihan hyvin, eikä Suomella ole mitään ulkoista tai sisäistä uhkaa.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

 

 

 

 

 

 

 

Onko lottovoitto syntyä tuulimyllymetsään?

 

Saako tuulimyllyjä rakentaa kaikkialle, luonto-, ympäristö-, terveys- ja asumisviihtyyhaitoista välittämättä? Tätä kysyttiin eri intressiryhmiltä kesän alussa suunnatulla tiedustelulla. (Yle 15.7.)
Lausuntoja sai valtiovalta runsaasti. Kaikki lausunnot löytyvät täältä: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e92c21ba-a798-43a0-9fe1-1ba4b63ca95c

Tässä suppea otanta puolesta/vastaan "intressiryhmiltä". Huom. aivan eteläisen Suomen kunnilta ei mielipidettä kysytty, koska vastustus uusiutuvan energian hankkeisiin on jo tiedossa. NIMBY (not in my backyard) -efekti toimii tehokkaasti.

Pro

- Maakuntaliitot
- Teollisuusliitto
- Kuntaliitto
- Lukuisat kunnat
- Lapin Kauppakamari
- Keskuskauppakamari
- Pohjois-Savon ELY
- Suomen Arkkitehtiliitto
- Suomen Uusiutuvat ry
- Voimaa Tuulesta

Con

- Separatistiset, ympäristökriittiset kunnat
- STM
- WWF

Ei ole ihme, että maan enemmistö (taloudellinen) vastustaa voimakkaasti myllyjen etäisyysrajoituksia suhteessa asutukseen. Etenkin pohjoinen Suomi on huolissaan talouskasvun tyrehtymisestä maakunnissa, jos uusituvan energia yksiköiden luvitusta vähänkään tiukennetaan. Kuntien kaavoitusmonopolin koskemattomuutta vaalitaan tarkemmin kuin esim. yksityisen omaisuuden suojaa. "Ehdotus on siis turha ja tarpeeton." (Parkanon kaupunki)
Muutos kaavoitussäädöksiin olisi myös Orpon hallitusohjelman vastainen teko!

Kaikki Suomen alueet haluavat energiasyöppöjä datakeskuksia, alumiinisulattoja, kaivosteollisuuden jatkojalostusyksiköitä jne.  Edunvalvontainstansseilla unohtui (jopa kunnilta), että uusiutuvan energian maakunnissa asuu eläviä ihmisiä tuulimyllyjen ja aurinkokenttien seassa. Heidät on asetettu sijaiskärsijän asemaan. Eivät kaikki halua tai voi muuttaa etelään, tuulimyllyvapaaseen maisemaan. "Kyllä silmä tuulimyllyihin tottuu", on sanottu kuntajohdon taholtakin!

Jos suojaetäisyyksiä tuulivoimaloihin ei muuteta, ehdotan että Harmajan matalikolle kaavoittaa Helsingin kaupunki 500 tuulivoimalan vihreän energian puiston. Se olisi todellinen ja näkyvä toimenpide uusiutuvan energian puolesta.

Tämä kaavoitusdebatti lienee jo taputeltu. Kaikki relevantit tahot ovat saaneet mahdollisuuden sanoa vahvan mielipiteensä, ja hallitus joustaa maakuntien hätähuutojen, energiateollisuuden heristävän sormen ja ikuisen talouskasvun edessä. Tuulivoimarakentaminen kiihtyy Pohjois-Suomessa ja Lapissa, joissa suojaetäisyys asutukseen voi olla vaikka 10km. Tilaa on ja kuntia riivaa hillitsemätön halu kaavoittaa lisää päästöttömän ja kirkkaanvihreän puhtaan energia alttarille. Omaa pesää kunnat sotkevat ja tavallisten kuntalaisten tulevaisuutta turmelevat.

Pelkän näennäisesti halvan sähköenergiatuotannon varaan ei maakuntien pitäisi kuitenkaan tulevaisuusstrategiaansa laatia. Kyllä se seuraava epäjatkuvuuskohta tulee energiatuotannossakin, on aina tullut;
puu, tuuli ja vesivoima jo >3000 eaa -> hiili -> öljy/kaasu -> tuuli/aurinko (pian vety jne.)

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Kolumni on julkaistu Uusi Suomi Puheenvuoro-blogit sivustolla 17.7.2025

 

Arkipyhät pois!

 

 

Raju ehdotusko Mikael Pentikäiseltä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtajalta? 
No ei aivan. Suomen Yrittäjät toki uskaltavat puhua arkipyhien poistamisesta. 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011319499.html



EK on hiljaa, etteivät vaan tehtaat mene lakkoon ja satamat kiinni moisen ehdotuksen takia. Saavutettuja etuja on puolustettava ay-liikkeessä. SAK ärähti odotetusti, joten asia ei etene kolmikantaisesti. Ettei vaan menisi paikalliseksi sopimiseksi, jolloin Suomessa olisi tuhansia erilaisia juhlapyhäkäytäntöjä ja Helsingin Yliopiston kalenterimyynti kasvaisi uusiin ennätyksiin.

Pentikäinen nojaa kätevästi bkt:n kasvuun ja tulevien vuosien todella massiivisen puolustusbudjetin rahoittamiseen. Isänmaan asia on aina käyttökelpoinen argumentti. 

Tosin tässä yhteydessä numerot eivät korreloi maanpuolustustahdon kanssa. SY:n laskelman mukaan yksi arkipyhän poisto olisi 0,2% bkt:n kasvu, joka on noin 600 milj.€. Tuolla summalla saisi 3 - 4 kpl F35-hävittäjäkonetta.

 

Arkipyhien lopettaminen koskisi etupäässä työssäkäyvää, suppenevaa, vähemmistöä. Suuri osa työvoimasta on yksinyrittäjiä, ns. kevytyrittäjiä ja osa-aikaisia, joiden työaikaa eivät arkipyhät ohjaa. Etätyö ja virtuaalitiimityö ovat muuttaneet radikaalisti käsitettä "olla töissä", joten toivotan tervetulleeksi keskustelun laajemmasta työn ja vapaa-ajan määrittelystä ja jaksotuksesta. Pelkkä kalenteriharjoitus taitaa olla eräänlainen retro-1980s show. 

Työiän jatkaminen kohti 70 vuoden ikää sopii huonosti tiukkaan viisipäiväiseen työviikkoon. Työssä jaksaminen koskettaa kasvavaa joukkoa suomalaisia, kohta hra Pentikäistäkin.
Kansalaiset ehtivät jo älähtää asiasta. Tilanne on 33% Jaa, 67% Ei. Taloussanomien otanta oli 11´000 kansalaista (tai ainakin ip-osoitetta).

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011320269.html

Meillä on puolustuspoliittisen ja dystooppisen Nato-ennusteen mukaan viisi vuotta aikaa valmistautua/varustautua ennen Venäjän hyökkäystä läntiseen Eurooppaan. Ehdotan radikaalia muutosta työn ja työajan käsitteisiin, jotta puolustustalkoot saadaan käyntiin. 

Kokeilkaamme esimerkiksi Maon Kiinassa käytettyä työn jaksotusta, jonka sain nuorena vientimiehenä Kiinan Kansantasavallassa kokea:

        1. Työssä käyvä väestö jaetaan seitsemään ryhmään, yhteiskunnan eri sektoreilla, työpaikka- ja työtehtäväkohtaisesti

        2. Kukin ryhmä elää oman viikkokalenterin mukaan; ensimmäisen ryhmän työviikkko alkaa maanantaina, toisen tiistaina jne.

        3. Viikon jokaisena päivänä osa työvoimasta on vapaalla ja osa töissä

Näin saadaan merkittäviä hyötyjä mm.

         1.  Energian käytössä
         2.  Julkisten palvelujen saatavuudessa ja niiden tasaisessa kuormituksessa
         3. Liikenteessä; tasaisemmin jakautuva työmatkaliikenne

         4. Logistiikassa; ei tarvitsisi kuskata tavaraa viikonloppuihin ja juhla-  aikoihin varautuen
         5. Päivittäistavarakaupassa, kysyntä olisi tasaista

         6. Sote-palvelujen saatavuudessa ja järjestelmän kuormituksessa

Nokkelat työssäkäyvät loisivat nopeasti varjotyömarkkinat, jossa käytäisiin kauppaa vapaapäivillä. Esim. opiskelijat ja kovaan työntekoon tottuneet maahanmuuttajat saisivat näin lisäansioita kantaväestön ostaessa itselleen vapaa-aikaa lakkautettujen arkipyhien vaalintaan.


Kun Venäjä sitten hyökkäisi, olisi muutosvastarinta sotatalouden vaatimuksiin ja ultrajoustaviin työmarkkinoihin liki olematon.



Jos jotakin negatiivista pitäisi löytää, niin jokainen vuoden päivä olisi tietyöpäivä.
Kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin!

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiinsa!

 

 

Jukolan Mikkeli-Jukola käydään 14.-15.6. nimensä mukaisesti Mikkelissä.
 Kisa-alue on mainiosti nimetty uudelleen Seitsemän Veljeksen tapahtumapaikkojen mukaisesti. Alexis Stenvall (1834-1872) olisi varmaankin ylpeä näkemästään.


https://jukola.com/2025/info/kisakeskuksen-kartta/

 

Aion seurata Jukolan yötä radiosta, aivan kuten 1970-luvulla. Vuodesta 1976 lähtien radio, ja vuodesta 1977 tv lähettivät koko kisan läpi yön. Nykyisin sisältöä tuotetaan myös itse kisapaikkakunnista ja tunnelmista monikanavaisesti, joskus jopa infoähkyyn saakka. 

 

Nuorena lukioikäisenä maistelin mielessäni outoja suunnistusseurojen nimiä Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta; Halden SK, THI Trondheim, Hamar IK, NTNUI, Wing OK,  IK Hakarspojkarna, Stora Tuna OK, OK Ravinen, OK Tyr, IFK Göteborg, OK Pan Århus, FIF Hillerød. Suomalaisten suunnistusseurojen nimiä on hienosti valittu Seitsemän Veljeksen tarinan ja Suomen historia ympäriltä: Hiidenkiertäjät, Kaukametsäläiset, Rajamäen Rykmentti jne.

 

Pekka Oksalan legendaarinen ääni on vaiennut, mutta kyllä nuoremmatkin selostajat osaavat ääntään madaltaen ja liki kuiskaten luoda suunnistusyön tunnelman. Olin mukana 1960-luvulla, kun Iin Urheilijat  järjesti Kalevan Rastiviestit Pudasjärven Iso-Syötteellä. Tulospalvelun lähettinä sain juosta "oman Jukolani" läpi valoisan kesäyön. Se oli unohtumaton kokemus koulupojalle! 

1971 Iin Urheilijoiden suunnistusjaos perusti oman erikoisseuran, Iisu ry. Se oli kaukaa viisas päätös. Iin Urheilijat eli tuolloin pesäpallon ja hiihdon ympärillä, eivätkä resurssit olisi riittäneet suunnistuksen kehittämiseen.

 

Lauantaiyönä odotan mielenkiinnolla, koska radiosta kuuluu ensimmäinen huikaten annettu kommentti toimittajan mikrofoniin: "Terveisiä äidille!" 

Tässä vielä kertausta Mikkeli-Jukolan kotisivuilta. Kiitos Kaukametsäläisille!
https://jukola.com/tietoja-tapahtumasta/jarjestelyt/radio-ja-tv/

 

Jukola on kaikkien juhla, kesäyön urheilutapahtuma hymy huulilla. Jos lähtisin puulaakijoukkueeseen samoilemaan suomalaiseen luontoon, nimeäisin joukkueen: "Kesäyön harhailijat!"

 

Ensi vuonna sitten Kotkassa - Valvomisiin!

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

 

 

 

Menkää ja liittykää

 

Otsikon lähetyskäskyllä evästi otsikon sanoin oli Turun piispa, Mari Leppänen, evästänyt ROVA2023 -seurakuntafuusion ohjausryhmää ja aviomiestään, lääninrovasti Risto Leppästä. Leppänen esitteli Salossa 13.5. kuuden seurakunnan fuusiohanketta (Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä, Salo ja Somero) yhdessä Salon kirkkoherran ja tuomiokapitulin hiippakuntasihteerin kanssa. Kirkon luottamushenkilöitä ja meitä tavallisia seurakuntalaisia istui kohtuullisen runsas joukko Salon seurakuntatalossa.

Fuusion päätöshierarkia on seuraavaa: tuomiokapituli - kirkkoneuvostot - neuvotteluryhmä - ohjausryhmä. Virallinen kuulemistilaisuus fuusiosta pidetään Salon seurakuntatalolla 24.9.2025 klo 18.00. Nyt kyseessä oli fuusion esittely.

Aineisto on luettavissa: https://www.salonseurakunta.fi/uutiset/-/news/179859624/ Olkaa hyvä.

 

ROVA2023 on käynnistynyt jo 2021 ja nyt esiteltiin neuvottelukunnan kolmea ratkaisumallia: Paimion rovastikunnan srk-yhtymä, Paimion rovastikunnan srk-aluemalli ja Paimion rovastikunnan srk-työalamalli. 
Vaihtoehdot lähtivät oletuksesta, että kaikki seurakunnat liitetään yhteen.
Maallikosta vaihtoehdot näyttävät kikkailulta, jotta primääri tavoite, lähetyskäsky, toteutuu.

 

Tavoiteaikatauluja esitetään kaksi. Joko 2027 tai 2031. Miksi annetaan kaksi vaihtoehtoa, ei tilaisuudessa selvinnyt. Nyt syksyllä pidetään viralliset seurakuntalaiskuulemiset, lokakuussa neuvoa-antava äänestys. (Huom. Neuvoa-antava äänestys ei sido päätöksentekijöitä.) Kirkkovaltuustojen kanta lyödään lukkoon tammi-helmikuussa 2026, ja sitten tiedetään tapahtuuko muutos 2027 tai 2031. Muutos vaikuttaa jo nyt peruuttamattomalta, joten koin istuvani teatterissa.

 

 Fuusiota puoltavina argumentteina listataan mm. seurakuntien jäsenkato (vain 51% suomalaisista kuuluu enää ev.lut. kirkkoon), raskas kulurakenne ja henkilöstön heikko liikkuvuus, kehittymismahdollisuudet ja työmatkat. Ongelmakohdiksi mainittiin mm. monilukuinen kiinteistötoimi, hautauspalvelut, taloushallinto ja henkilöstöhallinto. Näin varmaan onkin, mutta kuntapuolelta tuttua yhteistä hallintoyhtiötä ei ehdotettu kuin srk-yhtymämallissa.

Fuusion todelliset syyt ovat ilmeiset. Saloa ja Paimiota lukuun ottamatta tase ei ole kovin vahva ja runsas kirkollisten rakennusten ylläpito maksaa suhteessa tuloihin suhteettoman paljon. Ei ihme, että seurakuntatalot ovat myynnissä. Koska myydään kirkkoja?

 

Seurakuntien varainhoito on kovin kirjavaa. Salon vahva sijoitussalkku vs. Loimaa tai Somero on silmiinpistävää. Liki kaikki seurakunnat ovat tehneet reippaasti uusinvestointeja.

Mieleen muistuu Salonseudun kuntien suurfuusiota edeltävät vuodet, jolloin kouluja ja päiväkoteja nousi kuin sieniä sateella. Strategiana oli, että kyllä rikas Salo kattaa kustannukset. Niin kattoikin ja kipuilee edelleenkin ylisuuren kiinteistömassan kanssa.

Kuulemistilaisuudessa painotettiin, että fuusion taloudellinen raja-arvo on harmonisoitu, korkeintaan 1,45% kirkollisvero

 

Käydyssä yleisökeskustelussa esitin neljättä mallia; Salon srk pysyy itsenäisenä ja muut (Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä ja Somero) muodostavat toisen seurakunnan. Salon kirkkoherran vastine oli jyrkkä ei. Hän totesi, ettei se ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Perusteluja emme kuulleet, ja sitä myös kummasteltiin. Onkohan Salon srk tehnyt jo ainakin suullisen aiesopimuksen? Toisiko myötämielinen fuusio joitakin etuja Salolle verrattuna muihin liitosseurakuntiin?

 

Uusi käänne (SSS 11.6.2025)
Joku oli sentään kuunnellut seurakuntakuulemisten kevään keskusteluja. Nyt esitetään yhtenä vaihtoehtona kahden seurakuntafuusion mallia: Salo+Somero ja toisena Lieto+Loimaa+ Paimio+Pöytyä. Kesälomat nyt pohdiskellaan ja syksyllä tehdään äänestysehdotus. Muutoksia on tulossa joka tapauksessa seurakuntahallintoon.

 

Evankelisluterilainen usko on hyvin henkilökohtainen, ns. omantunnon asia. Tiukkoja, kirkon määrittäviä kaavoja ei ole verrattuna esim. ortodoksisiin kirkkokuntiin. Kirkon merkitys fyysisenä uskonharjoittamisen tilana on vuosikymmenien saatossa vähentynyt ja uskonharjoitus on jokaisen itsensä näköistä omissa "virtuaalikirkoissa". Kuinka  moni lukijoista on käynyt kirkossa tai seurakuntatalolla viimeisten 10 vuoden aikana pois lukien joulukirkko, häät ja hautajaiset? Aivan, en minäkään ole!

 

Ennustan, että Suomessa kirkosta eroamisen trendi jatkuu. Uusia toimintamuotoja tulee ev.lut. seurakuntien kehittää, muuten n. 2060 viimeinen seurakuntalainen sammuttaa kynttilät. Suuret seurakuntafuusiot katkaisevat viimeisetkin nuoren sukupolven siteet kotikirkkoon. Henkinen etäisyys on jo suuri. Miksi maksaa kirkollisveroa, jos vastine on arvoltaan negatiivinen, ajattelee moni nuori?
Sote-viestintää mukaillen: "Kotona on mukava toteuttaa uskonharjoitusta."

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Paikannimet osana kulttuuriperimäämme

 

Kiertelin ja kaartelin huhti-, toukokuussa ympäri Suomea kaikenlaisia asioita toimittaen. Muutoin autoilu huvina on minulle outo tapa viettää aikaa. Ajaessa paikannimien ja teiden kyltit vilisevät kuljettajan silmissä. Jotkin nimet viittaavat paikalliseen kulttuuriin, toiset tuntuvat väkisin keksityiltä, lakisääteisen paikkatietouudistuksen sanelemia. Vanhat paikannimet ovat osa ikiaikaista kulttuuriperimäämme. Murteet, kansaluonne (oletettu) ja nimistö korreloivat nimissä ainakin löyhästi matkamiehen mielikuviin.

 

Tässä muutamia esimerkkejä paikannimistä. Lukija voi itse assosioida mielessään nimien ja maakuntien kansanperinteen vastaavuudet. Otanta on satunnainen, autoilijan hatarien havaintojen lista. (Liikenneturvan mukaan autoilija havaitsee vain noin puolet liikennemerkeistä!) 

 

Miettikää mielessänne, voisitteko itse sijoittaa ao. nimiä kartalle.

 

Uusimaa

- Siippoo

- Selki

- Lieviö

 

Kanta-Häme

- Vanaantaka

- Puujaa

- Varuntee

 

Päijät-Häme

- Näkkimistö

 

Etelä-Savo

- Tokero

- Kohiseva

 

Pohjois-Savo

- Kollinjoki

- Humalajoki

 

Pirkanmaa

- Metsäkansa
- Vettenmaa

- Vanattara

- Lihasula

 

Keski-Suomi

- Suuruspää

- Hirvaskylä

- Hallava

 

Pohjois-Pohjanmaa

- Eskoperä

- Vesaperä

- Nuttuperä         

- Nakkulanperä

- Seljänperä

- Terskanperä!

Meri-Lappi

- Vojakkala

- Kaakamo

- Laivaniemi

- Housukari

- Peurasaari

 

Keski-Pohjanmaa

- Miekkoja

- Marinkainen

 

Pohjanmaa

- Skutnabba

- Små Bönders

- Höutjärvbacka

- Djupsjöbacka

- Edesvö

- Lotlax

- Lålax

 

Etelä-Pohjanmaa

- Mäkikaupunki

- Myrkky

- Rääsy

- Lylykylä

 

Satakunta

- Timmerheidi

- Mansikankaupunki

- Irjanne

- Voiluoto

 

Varsinais-Suomi

- Rästäsmäki

- Petäsmäki

- Runosmäki

- Mynämäki

- Hevonpää

 

Vain yhden paikannimen kohdalla matkamiehen ajatus harhautui. Unnukka-kyltti iski silmään Leppävirralla, Pohjois-Savossa. Unnukka vei ajatukseni Lappiin, Saamenmaahan! Saamelaiset asuttivat koko Suomenniemen paljon ennen suomalaisten tuloa. 
Löysin Jenni Rimpeläisen Pro gradu -tutkielman (Itä-Suomen yliopisto 5/2011), jossa varkautelaisille tehtyjen haastattelujen avulla pohdittiin mm. unnukka-sanan alkuperää. Nimiassosiaatiot olivat moninaiset, eikä yhteneväistä tulkintaa löytynyt.
Yksi suosittu ehdotusten joukko unna-sanalle oli todellakin saamenkielen johdannaiset;

- pitkänomainen lahti (nykysaamen vuotna)

- pieni, pienikokoinen

Toisaalta sanan alkuperä voisi olla venäläinen unukka/vunukka, mikä tarkoittaa lapsenlasta. Varkaudenseudun ensimmäiset ei-saamelaiset asukkaat tulivatkin idästä. 

Rimpiläisen tutkimus vilisee mielenkiintoisia vaihtoehtoja nimien alkuperiksi. Lyhyen pohdiskelun perusteella liki kaikki tuntuvat olevan oikeita. Jopa sanan Suomi alkuperä on mysteeri.

Nykyinen suomenkielemme vilisee lainasanoja germaanisista kielistä, slaavilaisista itämerenalueen kielistä ja tietysti myös saamesta. Nimet ovat pysyneet lähes muuttumattomina tuhansia vuosia.

 

Sanotaan, että suomi on kielitieteellinen pakastearkku. Pitäkäämme pakastin toiminnassa! On turha muuttaa nimistöä. Mikä ei ole rikki, sitä on turha korjata.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Savolaisia klikkiotsikoita

 

 

Sanotaan, että savolainen huastelloo kierrellen ja kaarrellen, ja että vastuu on kuuntelijalla. Journalismi käyttää ajoittain tätä menetelmää. Lehtitalojen tavoite on, että otsikkoklikkailijan sormi osuu kohdalle, ja että lehdykkä ja sen mainokset saavat "lukuaikaa" l. silmäilyaikaa. Jokainen otsikko on markkinoinnin väline. Tästä esimerkkinä Ilta-Sanomat 27.5. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011260320.html

 

Myyntiotsikko: Hellettä vai hyytävää? Uusi ennuste juhannuksen säästä.

 

Artikkeli sisältää savolaistyylisiä vastauksia, joissa siteerataan meteorologia:

• juhannusviikon sää näyttää melko tyypilliseltä
• Suomessa ei ole merkittävää poikkeamaa viikon keskilämpötilassa tai viikon sademäärässä, ei tavanomaista kylmempään tai tavanomaista lämpimämpään suuntaan, eikä myöskään tavanomaista sateisempaan tai vähäsateisempaan suuntaan.
• Juhannuksen sää on siis vielä arvoitus, ja todennäköisesti myös pysyy arvoituksena vielä jonkin aikaa.
• juhannusaattona tai -päivänä on hellettä keskimäärin joka neljäntenä vuonna Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan. Rannikoille hellettä on yleensä osunut vain joka viidentenä vuonna ja Lappiin vain joka kymmenentenä vuonna.
• Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

 

Suattaahan tuo sattoo, vuan suattaapa tuo olla satamattakkii.

Hyvvee kessee ja juhannuksen uottelloo kaikille klikkailijoi!

terveisin nimim. Klikkasinko turhaan?

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.