200 vuotta sitten
Jouluaattona 1825 Uskelanjoen rannat liestyivät ja Uskelan Isokylän emäkirkon perustusten alta valui maata Uskelanjokeen (Uskialanjoki). Sen seurauksena kirkko asetettiin vaarallisena käyttökieltoon ja purettiin. Onni onnettomuudessa oli, että peruskiviä voitiin käyttää Perttelin viljamakasiinin rakentamiseen. Yhteisöllistä rakentamista jo tuolloin, eikös vaan.
Ihmettelen, ettei Suur-Salon tai seurakunnan markkinointi ottanut maansortuman 200-vuotispäivää edes sivulauseessa esille. Ilman tuota onnetonta jouluyötä ei Uskelan seurakuntaa olisi yhdistetty Salon kappeliseurakuntaan. Maanvyöry aiheutti paljon rakentamista l. taloudellisen aktiviteetin kasvua. Lukkarinmäeltä purettiin vanha kappelikirkko ja rakennettiin Uskelan kirkko (1831), "Salon pienen seurakunnan" rukoushuone valmistui 1894, joka on nykyisin Salon kirkko. Salon rukoushuone (SLEY ry) valmistui 1905 Mariankadulle, myöhemmin rakennus palveli Salon teatterina.
1887
Lukijaa varmaan askarruttavat rakennusten nimet. Salo oli osa Uskelan emäpitäjää. Vuonna 1887 lohkottiin Uskelanjokisuulta 74ha alue Salon kauppalaksi. Ennen tuota kaavoitusmuutosta käytännössä kaikki merkittävät rakennukset sijaitsivat Uskelan pitäjässä, kirkkokin. Salon kasvuhakuinen kaupunki nielaisi Uskelan pitäjän (karkeasti katsoen Helenankadusta itään) vuonna 1967. Sanoivatkohan kaupunkilaiset edes kiitos ekspansiivisen mielentilan hurmoksessa?
2009
Nykyinen Salon kaupunki vapautti kuntaliitoksessa 2009 yhdeksän itsenäistä kuntaa ja liitti alueisiinsa. Onneksi passeja ja valuuttaa ei tarvinnut vaihtaa, mutta pitäjien identiteettiin tuli pysyvä vamma. Laihana lohtuna Halikko sai vaakunansa koko Salon tunnukseksi. Ei ole tietoa, miten päätös syntyi, arvailuja on. [Halikon vaakuna on liki 1:1 Ranskan Bougivalin kunnan vaakuna, perustettu n. 1070. lat. huom.]
Lähitulevaisuudessa, ehkä
SSS uutisoi 30.12., että Itäisen ohitustien, E18 Piihovi - Mahtinaisentie, kustannusarvio on kasvanut alkuperäisestä yli kaksinkertaiseksi 40 milj.€ -> 84 milj.€. Syyksi kerrotaan savinen Uskelan jokilaakson maapohja! Historiasta ei paljoa ole opittu. Raamatun rakennustekniikan opetus hiekalle rakentamisen vaaroista ei kirkon saarnastuolista ole vieläkään saavuttanut seurakuntalaisia. Uskelanjoen itäpuolen kalliomaasto Tupurinrinteessä tai -mäellä ei kelvannut ohitustien linjaukseksi. Siitä saavat jälkipolvet kärsiä aivan kuin jälkeenpäin katsoen itsepäisestä Isokylän kirkkorakentamisesta lietteisen joen rantapenkalle yli 200 vuotta sitten.
Pitäisikö Salon nimi muuttaa muotoon Kuala Lumpur?
Suomeksi: "Kahden liejuisen joen yhtymäkohta".
Ohitustien rakennussuunnitelma tarkentuu talven aikana. Jo nyt tiedetään, että Perttelintielle tulee ohitustien alitus. Toivon, ettei vaan uusiutuisi Mahtinaisentie-Kiskontie -risteysalueen ongelmat: vajoava tie kera tulvivan alikulkutunnelin. (SSS 25.11.2024)
Suunniteltu, laaja kiertoliittymä Somerontielle Isokylässä on lehtitiedon mukaan vaihdettu eritasoliittymäksi, joka on (ehkä) tehokkaampaa maankäyttöä. Eritasoliittymä ja koko ohitustie on kaavoitettu keskelle Hiidentien suojeltua rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).
Aloittamista vaille valmis tie. Tarvitaan enää vahvistettu kaava, tarkat rakennesuunnitelmat, rahoitus ja valtioneuvoston rakennuspäätös. Jos edelliset kuntavaalit olivat "Tunnin Juna vaihe 1. & Asuntomessut -vaalit", niin seuraaviin vaaleihin sopisi otsikoksi "Tunnin Juna vaihe 2. & Ohitustie -vaalit".
Mitään oppimaton kansa
Elinympäristöamme turmellaan edelleen edistyksen nimissä, vaikka vähempikin riittäisi näin pienelle väestölle. Suur-Saloon on tiedossa lisää edistyksen merkkejä luontoon ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Ohitustien lisäksi tuhon kokevat Länsiradan kaavoituksen myötä Salon asemanseutu ja Lukkarinmäki. Ajatus luonnosta kunkin sukupolven mittaisena lainana ei istu nyky-yhteiskuntaan. Varsinkin kun lainatavara tulisi palauttaa samassa kunnossa ellei parempana, kuin lainaksi otettaessa. Digitalisaatio, AI:n käyttö ja kumuloituva osaaminen eivät näy vieläkään kansallisissa jatkuvan oppimisen opintopisteissä.
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty tekoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
Lähteet:
Joki Yhdisti Ihmiset - Pylkkänen, Vähäkangas, Laine
Salon ja Uskelan Historia 1869-1990 - Alifrosti
Museovirasto
Wikipedia
Salon kaupunki, avoin tietokana
Salon Seudun Sanomat, arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti