maanantai 18. joulukuuta 2023

Sana on sopimus - Verbum est pactum



 














Itämeri v. 1568, © Paolo Forlani

 

Suomi vietti 6.12. 106. itsenäisyyspäivää. Suomi on siis 105-vuotias vanhus, reipas mutta "pientä krenkkaa tässä on kyllä ollut, ja naapurin kanssa sitä ainaista kränää."

Tapeltu on Venäjän ja Suomen kesken satoja vuosia. Sana on nykyisin vahva ase, ja sopimukset eivät enää ole "paperia", vaan digitaalisen kinastelun käyttövoima. Sanan miekan kahvan hela ovat paikannimet ja kuinka niitä tulkitaan.

 

Osana Itämerenalueen yhteiseloa on maantieteellisen nimistön kirjavuus. Ymmärrettävästi käytettävien kielien kirjo aiheuttaa runsaudenpulan. Nykyinen trendi kieltää menneisyys kaikilla sivistyksen tasoilla on arveluttavaa. Historian kieltäminen nimistössä ei ole nyky-Venäjän yksinoikeus; (rakennukset, kadut, kaupunginosat, patsaat, mäet ja vuoret, järvet, meret + + ).


Juuri nyt Suuri Äiti Rodina käy avointa sanasotaa ja vihapuheviestintää Suomea kohtaa osana hybridivaikuttamista. Aivan kuten 1930-luvulla, sisäpoliittinen hämmentäminen on hyvin aktiivista. Tämä naapurimme itkupotkuraivari saa välillä absurdeja muotoja. Esimerkkinä Nuorsuomalaisten Päivälehden (a.k.a. Helsingin Sanomat) julkaisema uutinen 5.12.2023 koskien Suomenlahden nimeä.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010034947.html

 

Kaivelin hiukan historian nimistöä syvemmältä koskien merialuetta Suomen ja Viron välissä.

 

Suomenlahti

- 1200-luku; Mare Estonum (Virolaisten meri), Timo Vihavainen
- Novgorodin aika 1100-1400-luku; Kotlininjärvi, Retusaaren (saks. Kotwing) myöh. Kronstadtin ympärillä.

- 1500-luvun kartat; Golfo de Livonia ja Golfo Moscovitico

- 1500-luku, Carta Marina; Mare Finonicum (Suomalaisten meri)

- 1500-luku; Mare Livonicum (manner-Euroopassa käytetty nimi)

- 1590-luku; Sinus Finnicus (Suomenlahti)

- Pietari Suuri 1700-luvulla; Kronstadtinlahti muuttui Suomenlahdeksi (Finski zaliv) tsaarin käskystä

- 2020-luku; Venäläisistä nykypoliitikoista osa kannattaa nimen muuttamista Nevanlahdeksi.


Muutkin Itämeren alueen nimet aiheuttavat henkisiä hiertymiä ranta-alueen asukkaissa. Pääaltaan l. Itämeren (engl. The Baltic) nimi on ollut pitkään kiistelyn kohde.





Itämeri - "Baabelin meri"

 

- ruots. Österjön

- suomenkieleen muodostunut 1649 nimike Itämerest, 1845 varianttina Saksanmeri

- saksal. Ostsee

- tanskal. Østersjøen

- viroksi Läänemeri

- saameksi Vanha vald mer

- holl. Oostzee, Oost zee, Ooster Zee, Mare Orientale 1590-luku

- engl. the Baltic

jne. jne.

 

https://www.kielikello.fi/-/itameri-pintaa-syvemmalta

 

Suomessa on jo vuosikymmeniä keskusteltu ja jopa eduskuntaaloitteitakin tehty Itämeren nimen muuttamiseksi. On katsottu, että Itämeri kuvaa Ruotsin ylivaltaa ja naapurimaiden alisteista asemaa. Muutoksen perustelu on mielestäni kauaa haettu ja osoittaa hiukan huonoa suomalaista itsetuntoa. Toisaalta, puhtaasti maantieteellisesti katsoen ruotsinkielen Österjön on yhtä oikein kuin suomenkielen mahdollinen vastine Länsimeri!




Itämeren osat valuma-alueineen: 1) Perämeri 2) Selkämeri 3) Saaristomeri 4) Ahvenanmeri 5) Suomenlahti 6) Pohjoinen Gotlannin allas 7) Läntinen Gotlannin allas 8) Itäinen Gotlannin allas 9) Riianlahti 10) Gdańskinlahti 11) Bornholmin allas 12) Arkonan allas 13) Kattegat 14) Beltienmeri 15) Juutinrauma.

 

 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Vaalikaamme kiihkotta rakkauttamme kotiseutuumme ja sen nimistöön, jonka osittain jaamme naapurien kanssa. Olen liki epätoivon partaalle etsinyt nykyisen asuinpaikkani perinnenimistöä. Digiloikka tarjoaa erinomaisia karttoja avoimessa tietokannassa mm. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ Tosin sieltä on siivottu perinnesanastoa ja valitettavasti keksitty uusia, kummallisiakin nimikkeitä. Pahimmassa tapauksessa jokin aho, mäki tai niemennokka on jätetty kokonaan nimeämättä. 

Digitointi voi pahimmillaan olla historian epäjatkuvuuskohta.

Paikannimien muunnelmia ja synonyymeja maailmaan mahtuu niitä vanhakantaisiakin. Yhtä ja oikeaa tulkintaa ei kuitenkaan ole eikä tule olemaan. Halusimme tai emme, poliittiset painotukset vaikuttavat vahvasti kielenkäyttöömme, nimistöönkin. Aseena ei nimitaistelua kuitenkaan tule käyttää.

 

Niin kauan kuin sana on vapaa ja sana on sopimus, olemme sivistyksellisesti vankalla pohjalla.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti