Iin asema 1908, finna.fi
Vanhempieni nuoruudessa heillä oli tapana käydä katsomassa asemalla junan lähtöä eli "pukkaamassa junaa", ja siksi iiläisiä kutsuttiinkin "junampukkaajiksi". Nyt on aika pukata liikkeelle paikallisjuna Ii-Oulu-Liminka!
Traficom julkaisi 8.12.2022 "alueellisen junaliikenteen jatkoselvityksen". Siinä esiteltiin yhtenä vaihtoehtona Ii-Oulu-Liminka paikallisjunaliikenne. Esitys laitettiin kuitenkin jonon hännille. Koskapa pohjoisen kansa mitään ilmaiseksi olisi saanut? Asia on nyt kuitenkin julkisesti esillä, joten sitä kannattaa kehittää edelleen. On syytä katsoa paikallisjunaliikenne osana laajempaa kokonaisuutta l. "liikenneinfran kehittämistä", koska yhden asian liikkeet menestyvät yleensä huonosti.
Iin maantieliikenne tulee kokemaan mullistuksia lähivuosina. Ohitustie Räinänperä-Asemakylä-Harisoja ohjaa pääliikennevirrat ohi Haminan. Kunta on jo aloittanut maankäyttösuunnittelun ja kaavoituksen uuden ohitustien varteen. Kirkonkylän liikenne rauhoittuu, mutta liikennevirrat valtatie 4:llä (E75) eivät.
Asemakylän liikenteen solmukohtana on suuri mahdollisuus. Raideliikenteen ja valtatien yhtymäkohta on luontainen maaliikenne- ja palvelukeskus. Sellainen se oli jo 1920-luvulla, kun Iin Silloista ei edes haaveiltu! Asematien ja Yli-Iin tien parantaminen ovat perusvaatimuksia, jotta alueen ihmis- ja tavaravirrat saadaan turvallisesti ja tehokkaasti liikkeelle. Uudet sillat joen yli avaavat mahdollisuuden parantaa liikenteen sujuvuutta.
Etelä-Suomen esimerkkien mukaan 80-90% rautatien pendelöinti- l. työmatkaliikenteen matkustajista tulee asemalle 10-30 km:n säteeltä. Näin tulee tapahtumaan Iissäkin, ja Oulu on jatkossakin työssäkäynnin keskus. Pendelöijille tarvitaan toimiva bussiliikenneyhteys asemalle Haminasta ja Yli-Iistä. Samoin tulee rakentaa palvelualue autolla asemalle tulevia varten. Nämä investoinnit tulee suunnitella ja kaavoittaa osana Asemakylän taajaman uutta tulemista.
Iijoki on kunnan vetovoimaisin matkailuvaltti, jonka potentiaali on ollut liki täysin unohdettu jo yli 50 vuotta. Joki on tosin pääosin pilattu vesivoimaloilla, mutta "muutoksen tuulet" puhaltavat muuallakin kuin tuulivoimaloiden lavoissa. Kun (ei siis jos) Iijoen vaelluskalareitti avataan mereltä vanhan uomaa pitkin ja Raasakan säännöstelypadon ohituskalatien kautta kohti Yli-Iitä, palaa meritaimen ja lohikin jokeen. Lukuisat esimerkit ovat osoittaneet, että kalateihin investoitu euro tuo itsensä takaisin moninkertaisesti ja kalatkin kiittävät. Iin kunnan "omistajaohjaus" Raasakan voimalaitoksen osakkeenomistajana on nyt enemmän kuin tärkeää. Toivon, että kunnan edunvalvonta PVO:ssa on jämerämpää kuin valtiovallan Fortumissa.
Asemakylän koskikalastuskeskus on toteuttamiskelpoinen ajatus. Tähän antavat potkua liikenteen investointisuunnitelmat, jotka tuovat kalakiimaiset "hollille". Onhan se tietysti kadehdittavaa, että vanha asemakylä herää taas henkiin ja on tulevaisuudessa Iin käyntikortti Lappiin jutaaville kalastajille ja muille matkailijoille. Olkaamme kuitenkin yhdessä iloisia tästä mahdollisuudesta. Jospa tulevaisuudessa ei kannatakaan ajaa kalaan 500-1000 km pohjoisemmaksi, koska houkutteleva vaihtoehto on kahlata Iijoen ennallistettuihin koskiin vapaa heiluttamaan. Lohijoelle pääsee Oulusta tulevaisuudessa paikallisjunalla!
Laitanpa synnyinseutuni nuorille yrittäjähenkisille toivelistan palveluista, joita tulevaisuudessa tarvitaan:
Asemakahvila-ravintola maa- ja rautatieliikenteen matkustajille, maaliikennekeskus esim. yhteistyössä Matkahuollon kanssa, kalastusmatkailukeskus, kalaopaspalvelu joki- ja merikalastukselle, venevuokrauspalvelu, kalastusvälinevuokraus ja -huoltopalvelu, päivittäistavaramyymälä, huoltoasema sähkö- ja vetyautojen "tankkaukseen". Lisää voitte rohkeasti unelmoida (innovoida) lisää.
On muistettava, etteivät Traficom, VR ja muut julkiset toimijat luo edellytyksiä lisätä Iin vetovoimaa. Parhaassakin tapauksessa VR:n yksin kunnostama paikallisliikenteen seisake olisi kylmä, lasiseinäinen katos asemalaiturilla, tuskin muuta.
Iin kunnan tulee sitoutua paikallisliikenteen ostopalveluun yhdessä Oulunseudun kuntien kanssa, jotta junaliikenne toteutuisi. Jokainen Iistä nouseva matkustaja on kuluerä kunnalle. Hyväntekeväisyyttä ei VR tee etelässäkään saati täällä vähäväkisten mailla. Meitä suomalaisia on vaan aivan liian vähän, että liikennöinti olisi taloudellisesti kannattavaa missään päin maatamme ilman julkista taloudellista tukea. Voitte kutsua rahoitusmallia millä nimikkeellä haluatte, mutta kaikki paikallisliikennehankkeet sisältävät kuntien taloudellisen sitoutumisen.
Iin tulee valmistella ennakoiden kokonaisvaltaiset suunnitelmat Asemakylän alueen kehittämiseksi. Jokaisen kunnan on itse visioitava ja toteuttava tulevaisuutensa, se koskee myös Iitä.
Alajuoksun aatoksin
Jouko Häyrynen
Julkaistu Rantapohja-lehdessä 20.12.2022
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti