Suomen luonnon päivänä 30.8. menin metsään hyvän ystäväni kanssa poimimaan sieniä. Ajattelin, että olemme menossa luontoon, mutta emme löytäneet sitä. Sieniä löysin kylläkin korillisen, kiitos asiantuntijakaverin.
Kuljimme pitkin ojitettuja soita, jotka kitukasvuisina rääseikköinä todistivat menneiden vuosikymmenien virheitä. Kaikkialla ei Suomen vihreä kulta suostu kasvamaan. Aukkohakkuiden uumeniin emme halunneet mennä. Siellä ei juuri ruokasieniä kasva.
Jäin retkemme jälkeen miettimään, kuinka harvoin pysähdymme katselemaan elinpiirimme maisemia. Pidämme itsestään selvyytenä uuden ajan maisemallisia monumentteja, joista kulttuurin kerrostuneisuus on kaukana.
Luoda - Luonne- Luonto
Luonto oli karjalaisten vanhan käsityksen mukaan ihmisen (tai ehkä muunkin persoonan omaavaksi koetun asian tai ilmiön) suojelushaltija. Tämän olennon nimestä on tullut sekä ympäristöä tarkoittava sana luonto että perustavanlaatuisia ihmisen tai eläimen henkisiä piirteitä tarkoittava sana luonne.
Luonto esiintyy suomenkielessä jo 1500-luvulla. Sana yleistyi vasta 1840-luvulla. (Kotus) Alunperin sana tarkoitti ympäristöä, jota ihminen ei ole muokannut.
Maisema
Maisema on aistein havaittu suhteellisen laaja ympäristö. Maisema on vanha maa-sanan johdannainen. Eri ilmiöiden mieltäminen maisemiksi on laajentunut, ja nykyään puhutaan väljästi esimerkiksi äänimaisemista ja mielenmaisemista.
Maiseman historia
Ensimmäinen realistinen kuva suomalaisesta järvimaisemasta. C. P. Hällström: Näköala Hauhon Vermasvuorelta, 1799.
Wikipedia kertoo: 1700-luvun lopulta lähtien Suomea on esitetty kuvissa realistisina ylhäältä nähtyinä järvimaisemina. Nämä panoraamat alkoivat kansallisen heräämisen myötä ilmentää kansallisuusaatteen mukaista käsitystä yhtenäisestä maasta ja kansasta. Havaitun ja kuvatun näkymän ohella rajattu alue miellettiin myös maisemaksi.
Topeliuksen Maamme-kirjassa 1800-luvulla maisema-sana tarkoittaa lähinnä maakuntaa. Joissain murreilmaisuissa maisema tarkoitti myös seutua tai maastoa.
Suomen taiteen kultakausi 1800-luvun lopulla näytti maiseman monipuoliset mahdollisuudet. Kuvan ohella maisema kuvattiin osana muuttuvaa ja elävää todellista ympäristöä.
Tiedätkö, mihin maisemamaakuntaan asuinalueesi kuuluu?
Vuodesta 1993 on Suomi jaettu kuvan maisemamaakuntiin sisältäen 158 valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta.
Suomen maisemamaakunnat.
Missä luonto on tänään?
Ympäristönhallinto ja luonnonperintösäätiö yrittävät parhaansa mukaan neuvoa lukutaitoisia löytämään luonnon ympäristössämme ja suojelemaan sitä.
Huom. luonto ei ole sama asia kuin ympäristö!
Tässä linkkejä uteliaille:
https://www.ymparisto.fi/fi
https://luonnonperintosaatio.fi/
Täältä voit tarkastella ajantasaista tietoa ympäristön tilasta Suomessa:
https://tarkka.syke.fi/eo-tarkka?ver=0&lang=fi
Maan omistus vs. maiseman omistus
Maan omistukseen ei mielestäni pitäisi kuulua omistusoikeutta maisemaan.
Rakennusluvat eivät huomioi maisemahaittoja. Päinvastoin, esim. kaivosten la louhosten reuna-alueet "kaapataan", ja niille asetetaan täydellinen käyttökielto. Tosin ko. alueilla sallitaan avohakkuut. HS 12.10.2025
Kuntia, joilla on kaavoitusmonopoli, ei velvoiteta tekemään kaavoituspäätöksiä kokonaisetu edellä. Teollisuuslaitokset, voimalapadot, sillat, tiet, rautatiet, sähkölinjat, aurinkovoimalat, tuulivoimalat, kaivokset, louhokset, datakeskukset, kaikki kaavoitetaan toisistaan erillisinä. Suomi on suuri maisemallinen tilkkutäkki. Kotimaisema pirstoutuu usein "ennen kuin asukkaat ehtivät sanoa edes kissa".
Maanvuokraus vs. Maiseman vuokraus
Energiakaavoituksen YVA-menettelyn sivulauseissa ei puhuta maisema-arvoista. Havainnekuvia piirrettään älykkäillä ohjelmistoilla kansalaisten ihmeteltäväksi. Se riittäköön maisema-analyysiksi ilman kommentteja. "Kyllä silmä tottuu.", on kaavoituskonsulttien ja kuntajohtajien vakiovastaus.
Omakohtainen kokemukseni on esimerkki ajatusmallista, jossa maaomistus on etusijalla ja kaikkien asukkaiden yhteinen maisema on vuokrataan (korvauksetta) yhdessä maapohjan kanssa uusiutuvan energian tuotantoon. Kuvat alla on otettu kesämökkimme rannassa 10/2025. 10 vuotta sitten maisemassa ei ollut yhtään tuulimyllyä, nyt näkyvissä on kirkkaana päivänä 93 kpl!
Olhavajokisuu, Ii
Menetettyä maisemaa ei takaisin saa. Ennallistaminen ja kunnostaminen ovat erittäin kallista ja lopputulos on usein kompromissi ihmisen taloudellisten arvojen ja luontoarvojen välillä. Kannatan siitä huolimatta mm.
- luonnonmukaisten kalateiden rakentamista padottuihin virtavesiin
- epäonnistuneiden soiden kuivatusten palauttamista
- lakkautettujen turvesoiden vesitasapainon korjaamista
- valikoitujen turvepeltojen palauttamista luonnotilaan vesittämällä
Yliopistomiestä harmittaa
Kansakunta ei ole yksimielinen ja teknokraattien viestit ovat selkokielisiä.
Yle Aamu-tv 28.8.2025
-Teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen on kannattavaa. Saksassa on moninkertainen määrä aurinkovoimaloita.
- Kiinassa tuotetaan tuuli- ja aurinkoteknologian komponentteja kustannustehokkaasti, joten niiden tuonnista ei tule olla huolissaan, kunhan kontrolli- ja tehoelektroniikka ovat omissa käsissä.
- ”Toivottavasti energian kulutus kasvaa.”
Juho Erola, energiatehokkuuden professori, LUT uni
Onhan se harmillista, että Suomen sähköenergian kulutus ei ole kasvanut moneen vuoteen, ja kasvua tavoitteleva energiateollisuus odottaa energiasyöppöjen datakeskusten tsunamia Suomeen ja nopeaa liikenteen sähköistymistä. Näin edistetään talouskasvua ja taloudellista toimeliaisuutta. Tosin halvan energian hyödyt valuvat ulos maasta, koska teknologia ja investoinnit ovat ulkomaisia. Toki hukkalämmöllä saadaan lähiseudun torpat lämpimiksi.
Avoin kysymys: Eikö nämä datahukkalämpökeskukset pitäisi rakentaa Österbotteniin, teollisen luokan vihannestuotannon naapuriin?
Tulemme näkemään lähivuosina hillitsemätöntä maisemanmuokkausta kyseenalaisin perustein, kuntien kiinteistöverotuottojen nimissä. Vihreä siirtymä siirtää Suomen luontoa historiaan, hehtaari kerrallaan.
Luontoystävällistä maiseman muokkaus ilman säätelyä
Radio Suomen Päivä 13.8.2025
”Olemme jo vuodesta 2023 rakentaneet vain luontoystävällistä tuulivoimaa.”
- Anni Mikkonen, ympäristötieteilijä, toimitusjohtaja Suomen Uusiutuvat ry.
Yle Aamu-tv 28.8.2025
"Pienen kokoluokan uusituvan energian hankkeille ei tarvittaisi kaavoitusprosessia ollenkaan. Se vain nostaa kustannuksia ja viivästyttää rakentamista."
-
Anni Mikkonen, toimitusjohtaja, Suomen Uusiutuvat ry.
Uudisrakentaminen ja maisema
Esimerkki Lounais-Suomesta: Kultaranta Resort Oy kaavailee rakentavansa 7-kerroksisen hotellin Naantalin Luonnonmaalle. Kaupunki käynnisti kaavamuutoksen syksyllä 2024. Sen jälkeen tehtiin suunnitelmia ja havainnekuvia yms. arkkitehtitoimiston ja kaupunkisuunnittelu
Viranomaislausunnot on annettu. Mm. Museovirasto vaatii kerrosmääräksi kaksi, ja kaupunki empii myös alkuinnostuksen laannuttua. Kaup.hallitus ja kaup.valtuusto painivat lämpimikseen. Lain vaatima kansalaisvaikuttamisteatteri alkoi 10.10.2025, jotta mielensäpahoittajat saavat puuskahdella digitaalisesti kaavaehdotusta katsellessaan. En usko sillä oleva mitään todellista vaikutusta.
Arvioikaa itse havainnekuvaa:
Missä ihminen, siellä muokataan maisemaa
Mielestäni kannattaisi jättää edes hiukan luontoa jäljelle jälkipolvien ihmeteltäväksi.
Rauhoitusalueet, luonnonsuojelualueet, soiden, metsämaiden ja vesistöjen ennallistaminen ja kunnostaminen ovat oikeansuuntaisia tekoja.
Me pieni alle 6 miljoonan ihmisen kansa mahdumme kyllä Suomeen, vaikka osa alueesta olisikin sitä oikeaa luontoa.
Talousmetsätkin ovat osa maisemaa, vaikka ihmisen kädenjälki niissä näkyykin. Onko kuitenkaan aivan pakko sen kädenjäljen olla nyrkinisku? HS 5.10.2021
Raaskan saari, Keurusselkä 10/2021
Luonto ja maisema eivät ole enää itsestäänselvyyksiä
Olemme valmiit ajamaan satoja kilometrejä kokeaksemme kauniin luonnonmaiseman: Koli, Punkaharju, Lapin tunturit, rannikon koskemattomat rannat. Samoin perinnemaisemat, kuten Vanha Rauma ja Turun käsityöläismäki vetävät matkailijoita puoleensa. Ilmastonmuutos muuttaa maisemaa, ja muutoksen pysäyttäminen tuntuu välillä mahdottomalta. (Kaleva 13.10.2025) Koskematon luonnonmaisema on kuitenkin maisema, muuttuneenakin.
Miltä tuntuisi, jos perittäisiin maisemamaksu esim.
- Saanalle kiipeämisestä
- Punkaharjun maisematiellä ajamisesta
- Kolin näköalan ihastelusta
- Laitilan Untamalan raittikylään tutustumisesta
jne.
Kansainvälinen Maisemapäivä 20.10.2025
Kansainvälistä maisemapäivää vietetään vuosittain 20. lokakuuta. Vuonna 2025 päivää juhlistetaan muun muassa valokuvakilpailulla ja maisemakävelyin. Maisemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota siihen, että maisemat ovat olennainen osa kaikkien kulttuuriperintöä, identiteettiä, hyvinvointia ja elinympäristön laatua sekä monimuotoisuutta. Maisemapäivän taustalla oleva Euroopan neuvoston maisemayleissopimus kannustaa kaikkia osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon.
Rohkaisen kaikkia tutkimaan oman maisemamaakunnan tarjoamia luontokohteita ja ulkoilemaan sananmukaisesti "kotimaisemissa" ja jakamaan maisemakokemukset perheen ja ystävien kesken!
Jouko Häyrynen
luonnonetsijä
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty tekoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti