Ii-lähtöinen

lähde: OpenAI

Vierailin 24.4. Oulun yliopiston saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tutkimuskeskuksessa,  Giellagas-instituutissa. Kiitos tutkijoille S-M. Magga ja M. Jouste mielenkiintoisista keskusteluista koskien saamelaista kulttuuria ja sen vaikutusta Pohjoisen historiaa.
Sivusimme jutustelussa myös Iin pitäjän nimen alkuperää.Yksiselitteistä vastausta en saanut. Ii-sanan alkuperä on saamenkieltä. Se on kiistattomasti todistettu.  

Parhaat arvaukset ovat yleisesti mainitut ”ii = yö" tai ”ii = ei". Muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Niiden asiayhteys Iin paikannimeen ei ole kiistaton. Maallikkona en jatka spekulointia tämän pidemmälle.

 

Ii-alkuisten ja -johdannaisten paikannimien kirjo on laaja aina ´Hangosta Petsamoon´. Pikaisen karttaharjoituksen tuloksena löysin satoja ii-johdannaisia nimiä, mm. Iinatti, Iisvesi, Iijärvi, Iisalmi. Salosta, nykyiseltä nomadipaikkakunnaltani, löytyy "Iiniemi". Etäisyys linnuntietä "oikeaan Iihin" on n. 560 km. Iiniemen nimikaima löytyi Inarista. 

Kirjoitettu Suomen historia on kovin nuorta. Vasta 1100-luvulla kirjoitettiin ensimmäisiä Suomea koskevia asiakirjoja. Siksi kertomukset ja perinnetarinat ovat olleet tärkeä osa historiaamme. 

Paikannimet ja niiden alkuperä ovat tärkeitä kiinnekohtia paikkakunnan menneisyyteen, jopa tuhansien vuosien päähän. Ikiaikaiset tarinat ja paikannimistö ovat suojassa viruksilta ja hybridihyökkäyksiltä, jos niiden käyttöä jatketaan ilman tarpeetonta modernisointia. 

Islannissa kirjattiin muinaistarinoita, saagoja, muistiin vielä 1940-luvulla! Sitä ennen kulttuuriperintö oli kulkenut kertomuksina sukupolvelta toiselle. Samankaltainen kertomusperintö on Australian aboriginaalien uniaikaan liittyvän elämäntavan ja traditioiden taustalla.
         

Viime vuosina Suomessa tehty osoitteiston uudistus l. nimistösuunnittelu on tuonut paljon kummallisuuksia teiden ja katujen nimistöön. Aktiiviset toimijat ovat olleet kunnat mm. palo- ja pelastustoimen ja kiinteistökartoituksen takia, ja valtion maanmittauslaitos osana laajempaa tiestön, maa- ja vesialueiden selvitystyötä. Osa nimistä vaikuttaa väkisin keksityiltä ilman yhteyttä paikkaan ja kulttuuriin. Ehkäpä vuosisatojen saatossa näistäkin uudisnimistä tulee osa kulttuuriperintöä, varsinkin kun joillekin nimille on haettu viranomaispäätös asiaa vahvistamaan!
Kieli kehittyy, vaikka sitten lain voimalla.

 

Mikä on ii-sanan oikea alkumerkitys ei minusta ole merkityksellistä. Oikeassa olemisen ehdoton välttämättömyys ei ole kovin kunniakas elämänasenne. Koska me, tuulivoimarannikon alkuasukkaat, olemme kovin eripuraista porukkaa, niin kallistun ii-sanan oletetun saamenkielen kantasanan ”ei” kannalle. Olkaamme siis reilusti ei-lähtöisiä iiläisiä!

 

Jouko Häyrynen

Davvi-Ii

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Kolumni on julkaistu Rantapohja-lehdessä 13.5.2025

Vappu tuli, vappu meni

 

 

Grafiikka; Stina Tuominen

Jo taakse jääneen vapun poliittisia puheita ruoditaan vielä pitkään lehdistössä ja medioissa. Ennen puheiden yhteenvetoja sai lukea vain vahvasti värittyneistä puolueiden sanomalehdistä. Faktantarkistus oli liki mahdotonta. Nykyisin puheiden analyysit ovat esim. YouTube-videoiden edestakaisin "kelaamista". Sanomisiaan ei pakoon pääse enää kukaan.

 

Takana ovat vuodet, jolloin Senaatintori ja Mäntymäki olivat täynnä punaisia lippuja kantavia paremman huomisen esitaistelijoita. 1945 pidettiin koko vasemmiston yhteinen vappujuhla Olympiastadionilla ja katsomot olivat täynnä. 
Toisin on nyt. Eri puolueiden vappupuhujat nousevat vuoron perään torilavalle tai muulle korokkeelle. Puhetilaisuudet ovat usein useamman puolueen yhteisiä hengennostatustilaisuuksia. Näin saadaan kenties hiukan enemmän väkeä liikkeelle ja medialle näyttäviä kuvia ja videoita.

 

Toverit! Näin pidämme hyvän vappupuheen. Eilisen vappupuheen ohjeet on kirjattu Ylen artikkelissa 1.5.2013  https://yle.fi/a/3-6613921 .Ylen toimittaja lienee laatinut artikkelin vappufiiliksissä, kieli poskessa.

Kun verrataan tämän päivän puheita 1960-70 -lukujen sisältöön, paljon ei ole jäljellä aatteen eetosta ja paloa.  Puheiden sisällöstä voi vieläkin tunnistaa Marxin ajatukset taloudellisen pääoman ylivallasta ja yhteiskunnan luokkajaosta; yläluokka, maanomistajat ja työtätekevä köyhälistö. Nykykäsitys yhteiskuntarakenteista on tosin epämääräinen, ei vähiten johtuen sivistystason nousun mahdollistamasta luokkasiirtymästä. Tämä on puolueille kivuliasta tunnustaa/tunnistaa. 

Puheiden poliittiset viestit t
ovat kuin apteekin ”leikattua konjakkia”. Tämä on ymmärrettävää, koska vain yhden eduskuntapuolueen poliittisen jäsenjärjestön säännöissä lukee selkosuomeksi yhteiskuntajärjestelmän vaihdon olevan sen tavoitteena. Tiedätkö  minkä? 

Kannattajat (ja ehkä) äänestäjät ovat nomadeja, liikkuvia paimentolaisia, jotka vaeltavat demokraattisen yhteiskunnan arolla. He siirtyvät sukkelasti vehreämpien laitumien (vaalilupausten) perässä. Tämä koskee etenkin "oikeita vasemmistopuolueita", vihreitä ja populistista äärioikeistoa. 

Aatteelliset rivit eivät ole enää selkeitä, eikä niitä edes ajatusten tasolla enää ammuta Suomessa suoriksi. Vapaassa, demokraattisessa, yhteiskunnassa ei tiukka ryhmäkuri toimi. Olkaamme siitä onnellisia.

Vappupuheiden sanat asetetaan vain osittain puoluetovereille. Vaikka on vielä kaksi vuotta eduskuntavaaleihin, kohdistetaan sanat jo muille puolueille ja pilkkujen paikat ovat puheissa tarkoin harkitut. Merkille pantavaa on, että puolueiden puheenjohtajien kielenkäyttö on konsensus-Suomessa hillitympää kuin maakuntapoliitikkojen revittelyt. Maakunta- ja kuntatasolla voi vappupuheissa tehdä reilusti siltarumpupolitiikkaa ja vetää kotiinpäin. Vetämisen suunta tosin vaihtelee asiasta, puolueesta ja kunnasta riippuen. Usein vetäminen on edestakaista vatulointia.

Poliittinen varjonyrkkeily on kaikkien poliitikkojen hallitsema laji. Suomalaiset nyrkkeilyperinteet johtavat 1900-luvun alkuun, työväenliikkeen syntyvuosiin. 
Vappupuheissa vastustajan suojaukseen on sallittua iskeä sääntöjen rajoissa. Alavartaloiskuista nousee vieläkin keltainen kortti. Vappupuheen niskaan lyönnistä nousee vappuun sopivasti poliitikkojen keskuudessa punainen kortti. Poliitikkojen muisti on tunnetusti lyhyt, mutta vappuna sanotut loukkaukset muistetaan pitkälle kesään.

 

Keskustan ja oikeistopuolueiden vappupuheet ovat laimeaa medianäkyvyyden

tavoittelua vasemmistoon verrattuna. Kaikki puolueet järjestävät kuitenkin uskolliselle kannattajakunnalleen keväiset kokoontumisajot, mopomiitit. Onhan sentään vappu ja kevät. Vihreiden positio puoluekartalla vaihtelee kunkin asiakysymyksen mukaan, mutta jonkinlaiset linjapuheet löytyvät heidänkin puhujilta.

Kyllä maailmaan puhetta mahtuu. Pääasia, että kaikilla on hauskaa ja torilla tuulee ja paleltaa Suomen virtuaalikeväässä!

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.