sunnuntai 27. lokakuuta 2024

Hallitusohjelmia ja Valtakirjoja

 




Pidin hakukoneessa noin kaksi viikkoa auki alasivulla Orpon hallitusohjelmaa. Vertasin ohjelmaa uutisvirtaan hallituksen päätöksistä ja toimista. Ajattelin, että hallitusohjelma on kuin jalkapallon nappulajoukkueen valmentajan ohjeistus ennen peliä. Kaikki näyttää selvältä ja koordinoidulta, mutta kun pilli soi, joukkue juoksee päättömästi sinne tänne. 

 

Kuinka väärässä olinkaan. Hallitusohjelma on. Hallitusohjelma on oivallinen kooste hallituspuolueiden toiveita ja tavoitteita kiveen hakattuna kuin lain taulut, josta ei lipsuta, ei ainakaan kovin usein. Mitään yllätyksiä sieltä ei pitäisi nousta esiin, vaikka lehdistö kohisee tämän tästä. Kaikki kerrottiin jo puolueiden vaaliohjelmissa. Sille joka jaksaa lukea ja yrittää ymmärtää hallituksen esiselvityksiä, lakialoitteita, ministerien ääneen ajatteluja ja valiokuntanäytelmiä, ohjelma on kuin katekismus. Selkeä ja yksiselitteinen, no ainakin pääpiirteittäin. Tämä näytelmä jatkuu käsikirjoituksen mukaan 21.4.2027 saakka.


On aika yllättävää, kuinka tarkasti tuo historiallisen yksityiskohtainen hallitusohjelma ohjaa hallituksen päätöksentekoa. Lait ja leikkaukset, jotka ovat osin pöyristyttävän radikaaleja ja jopa absurdeja, tungetaan hallitusohjelman mukaisina valiokuntien lihamyllyihin. Ministerien vakiohokema: ”Meillä on hyvä hallitusohjelma.”, muuttuu täysistunnoissa lakiehdotuksiksi ja ne nuijitaan tartar-pihveiksi eduskunnan puhemiehen nuijan kopautuksilla. Parlamentaarisen enemmistön rivit ovat suorat kuin paraatijoukoilla.  Kaikki tämä tehdään tietysti isänmaan parhaaksi. Kirjoittaja ei pidä raa´asta jauhelihasta. (lat. huom.) 

 




Jos on hallituksemme ohjelma pitkä ja täynnä detaljeja, niin tutustukaapa Trumpin vahvan kannattajaryhmän, konservatiivisen Heritage Foundationin, huhtikuussa 2023 laatimaan ohjelmajulistukseen "Project 2025, Presidential Transition Project". 
https://www.project2025.org/
Heritage Foundation (tuolloin vain "Foundation") kirjoitti Ronald Reaganin toisen kauden ohjelman 1985-1989 ja Trumpin presidenttikauden ohjelman 2017-2021.


360 amerikkalaisen vaikuttajan ja ajattelijan sekä yli 50:n organisaation hengentuotokset on koottu mega-vaaliohjelmaksi, Trumpin Valtakirjaksi. Kirjan toimenpideluettelossa ei ole jätetty USA:n valtionhallinnosta kiveäkään kääntämättä. Osansa saa myös tuhottavaksi tuomittu demokraattihallinto ja sen surkimuksiksi leimatut johtohahmot. Tämä muutosjohtamisen käsikirja on vallankumouksellinen opus. Lukekaapa edes pääkohdat tai BBC:n referaatti. https://www.bbc.com/news/articles/c977njnvq2do

 

Project 2025 sisältää ylväitä tavoitteita;
- Perhe on amerikkalaisen elämänmuodon keskiössä.
- Liittovaltion hallintoa on ajettava alas. Populistisesti : "Valtionhallinnon hillotolpat pois!"

- Valtion suvereniteettia ja rajoja on suojeltava.

- Jumalan suomaa vapautta jokaisen elää vapaasti on suojeltava.
Se, miten yo. julistus toteutetaan, on varsin mielenkiintoista luettavaa.


Kirja, toiselta nimeltään "Johtajan Valtakirja", on massiivinen 888-sivuinen opus, joka määrittelee "konservatiivisen lupauksen". Siinä selostetaan yksityiskohtaisesti tavoitteet ja korjaavat toimenpiteet. Kun/jos Donald J. Trump astuu virkaan, on hänellä henkeäsalpaavan pitkä työlista. Washington DC:ssa ja osavaltioiden johdossa tehdään suursiivous. Esimerkiksi virkamiehet, kuvernöörit, tuomarit ja sotilasjohto vaihdetaan Trumpille uskollisiin henkilöihin. Liittovaltion valtaa tullaan kaventamaan merkittävästi. Kirjoittajat tähdentävät, että virkaanastujaiset (12.1.2025 klo 12:00 EST) on liian myöhäinen ajankohta aloittaa muutokset. Muutosprosessi olisi aloitettava jo ennen vaaleja mielipiteen muokkauksella ja toimet heti vaalien tuloksen selvittyä! 

Vaikka mielestäni Johtajan Valtakirja on suurelta osin yksipuolinen, tuomittava ja fasistisen mallin mukaan laadittu, ajoituksesta olen samaa mieltä. Joe Bidenin hallinto hukkasi tilaisuutensa valtakauden alussa. Moni hyvää tarkoittava lakihanke ja -esitys vesittyi kun valtasuhteet kongressissa vaihtuivat välivaaleissa. Senaatti on niukasti demokraattien hallussa, edustajainhuone republikaanien. Ei ihme, että USA:n päätöksenteko on halvaantunut.
On meidän suomalaisten onni, että valtiomuotoa, perustuslakia ja etenkin valtiopäiväjärjestystä veistettäessä emme rakentaneet kaksikamarista edustuslaitosta. Lainlaatijoiden piilukirves lipsahti oikealla kohdalla ja ylähuone lensi lastuna lattialle! Niin eripurainen kansa kuin me suomalaiset olisi ajanut kaksikamarisen kansanedustuslaitoksen kaaokseen jo 1920-luvulla. Yksikamarisen kanssakin meillä on ajoittain haasteita selviytyä eteenpäin!
Amerikkalaisen politiikan kiemuroita ihmetellessä tulee muistaa, että Thomas Jefferson & Co. perustivat 1776 tasavaltalaisen liittovaltion. Sen perustana oli "Yhdistyneiden Amerikan valtioiden yksimielinen julistus". Demokratian kehto ei USA todellakaan ollut. Demokratia hallintomuotona sai alkunsa n. 508 eaa. Ateenassa.


Kun vertaa Trumpin vaalipuheita Johtajan Valtakirjan teeseihin, julistukset miljoonien paperittomien karkottamisesta maasta ja sotilaiden määräämisestä rajoille ja kaupunkeihin järjestyksenpitoon eivät ehkä olekaan hetken mielijohteesta lausuttuja. D. J. Trumpin möläytys kampanjatilaisuudessa 26.7.2024: ”Korjaan asiat niin hyvin, ettei neljän vuoden kuluttua tarvitsisi äänestää” voidaan tulkita vihjaukseksi, että valta Washingtonissa siirtyy diktaattorille ja/tai autoritaariselle hallinnolle. Trump on avoimesti kertonut ihailevansa Putinia.

 

Presidentinvaalia vähemmälle huomiolle ovat jääneet muut samaan aikaan USA:ssa järjestettävät vaalit:

- Edustajanhuoneen vaalit; kaikki 435 edustajaa!
- Senaatin vaalit: 1/3 senaattoreista vaihtuu.

- Osavaltioiden omavalinnaiset kuvernööri, lainsäätäjä ja viranomaisvaalit

- Kuntien omavalinnaiset vaalit; pormestarit, kaupunginvaltuustot ja paikallisviranomaiset (ne elokuvista tutut sheriffivaalit)

- Osavaltioiden kansanäänestykset, joiden aiheet ovat moninaiset.

Kiirettä pitää politiikan kaikilla tasoilla juuri nyt! Vaalit ovat ennen kaikkea sisäpoliittiset, vaikka mahtimaan poliittiset aallot loiskuvat kaikilla merillä.

 

Johtajan Valtakirjan loppusanat painottavat enteellisesti republikaanisen muutoksen peruuttamattomuutta. Lopussa on vielä huudahdus: Eespäin! (engl. Onward!).


Lähiviikot kertovat, onko Johtajan Valtakirjalla käyttöä. Kuten eräs äänestäjä totesi Ylen dokumentissa,  Etelä-Dakotassa: "Voitti presidentinvaalit kumpi ehdokas tahansa, maassa nousee myrsky."

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

perjantai 25. lokakuuta 2024

Salon salkunhoitajalle

 




 Kuntien peruspalveluja kuten vesi, jätehuolto, yrityspalvelut, kiinteistöt, kaukolämpö jne. on muutettu vuosien saatossa liikelaitoksiksi. Salo, kuten muutkin kunnat, on yhtiöittänyt liikelaitoksiaan, jotta mm. palvelujen kilpailutus voidaan tehdä EU-säännösten mukaisesti. Osa kunnallisista yhtiöistä on yhteisyrityksiä muiden kuntien kanssa, kuten LSJH Oy.

Yhtiöiden omistajien, meidän kuntalaisten, näkyvyys toiminnan laatuun, tehokkuuteen ja tuottavuuteen on kadonnut. Liiketoiminnan läpinäkyvyydestä ei kannata puhua edes juhlien kökkäpuheissa. Osakeyhtiölain mukainen salassapitosuoja on tehokas. Osakeomistusten rinnalla on harjoitettu myös sijoitustoimintaa, vaihtelevalla menestyksellä.  

Raideliikenteen suunnitteluyhtiöön, Länsirata Oy:öön, tehdyn sijoituksen myötä Salon kaupungin sijoitussalkkua on maltillisesti hajautettu. Riskitöntä sijoittaminen ei kuitenkaan ole. 

 

Länsiradan suunnittelukustannukset ovat toistaiseksi noin 75 miljoonaa euroa. Osakkaiden rahoitusosuudet ovat omistusosuuksien mukaiset: valtio 51% ja kunnat 49 %. Salon sijoitus on 3,74 milj.€. Oletuksena on, että suunnitteluyhtiö muutetaan rakennusyhtiöksi. Se käy ilmi tehdystä esisopimuksesta. Rahoituksen kuuma uuniperuna on valtion vs. kuntien välinen osakepääoman korotuksen jakosuhde. Jos Salo päättää nyt irtautua yhtiöstä, niin nykyinen osakepääoma joudutaan kirjaamaan alas. Mikäli Salo päättää lisätä omistustaan Länsirata Oy:ssä, niin samalla kasvavat riskit ja velvoite rahoittaa valmiin radan ylläpitoa. Jatkokehittämisen kustannuksista vastaa valtio. VR tai muut tulevat liikennöitsijät eivät investoi ratainfraan. 
Liiketalouden mittareilla ei Länsirata tule olemaan kannattava. Miksi ei käytetä pääomaehtoista lainoitusta, jos on aivan välttämätöntä heittää lisää rahaa nuotioon? Se turvaisi kaupungin aseman yhtiössä. Osa julkisomisteisista osakeyhtiöistä ovat ns. mankala-yhtiöitä. Verovapaus myönnetään yhtiölle, jos sen katsotaan olevan taloudellisesti kannattamaton verovelvollisena. Onko Länsirata Oy hakenut jo mankala-statusta?


Jokaisella yhteisyrityksellä on alku ja loppu, niin myös Länsirata Oy:lla. Esisopimuksessa on väljästi sovittu, että "Yhtiön rakentama omaisuus siirretään valtiolle viimeistään rakentamisvaiheen päättyessä tai yhtiö muutetaan valtion sataprosenttisesti omistamaksi."

Valtio voi määritellä radan arvostuksen ja osakkeiden oston ajankohdan sopivaksi katsomallaan tavalla. Vähemmistöosakkaiden neuvotteluasema on heikko. 

Ostajia on vain yksi. 

 

Kaupungin salkunhoitajan vuosiraportti ja lähivuosien sijoitusstrategia ovat varmasti mielenkiintoista luettavaa. Me kuntalaiset l. sijoittajat odotamme mielenkiinnolla raporttia taholta, jolle olemme avoimen valtakirjan antaneet. 
Onkohan tulevan lain sallima esim. Salon Veden osittainen realisointi jo listalla?


Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.


Kolumni on julkaistu editoituna Salon Seudun Sanomissa 2.11.2024


Jouko Häyrynen

Kisko, ilman kiskoja






tiistai 22. lokakuuta 2024

Vuoden LP, jokaisen vuoden

 


In the Court of the Crimson King


(LP julkaistu 10.10.1969)

 

Meillä 1970-luvun nuorilla on suosikkibändit ja LP:t, jotka kulkevat mukana vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Tässä tarina minun matkakumppanista.


Sain siskon kanssa 1973 DUX-merkkisen "kotiteatterin"; radio, vahvistin, levysoitin ja köpöinen C-kasettisoitin. Onneksi valitsin OR:n kaiuttimet (Olavi Räsänen Oy) muovisten kenkälaatikoiden tilalle. Piti tietysti saada levyjäkin. Kurttilan urheilukauppa, Iin Urheilu, myi muutakin kuin pesäpallomailoja ja jalkapalloja. Sieltä ostin elämäni ensimmäisen LP:n,  Stevie Wonderin Innervisions. Kyllä oli hieno LP ja on edelleen.

Radiosta kuulin King Crimsonin biisin "Epitaph", joka vaikutti nuoreen mieheen kuin sähköisku. LP piti saada. Hyppäsin Alamäen linja-autoon l. linkkariin ja matkustin Ouluun. Pohjoismainen Sähkö Oy:n myymälässä oli rock- ja progehenkinen valikoima levyjä. Sieltä muovikassiin In the Court of the Crimson King ja nopeasti kotiin kuuntelemaan. Hienosti soi ja soi vieläkin. 
Jonnet eivät tiedä, kuinka paljon ennen piti nähdä vaivaa musiikin kuuntelun eteen. Nykyisin kaikki viihde on digihyllyssä kilotavarana.

Mainion LP:n biisit osaan ulkoa ja niiden järjestyksen levyllä. Kitaralla olen huonolla menestyksellä tapaillut kappaleita. Uskon, että LP on vaikuttanut voimakkaasti lyriikkaani ja tyyliini kirjoittaa yleensäkin niin englanniksi kuin äidinkielellä. 


Katsoin Yle Areenasta yhdellä istumalla dokumentin bändistä  https://areena.yle.fi/1-64202442 . Yli 50 vuotta pyyhkiytyi pois bändin erittäin laajan ja kirjavan soittajakaartin muistellessa aikaansa Robert Fripp´n kurinalaisessa johdossa. Bändin dynamiikka ja ihmissuhteet ovat uskomaton tarina. Chapman Stick soi myös hienosti Tony Levinin käsissä!


 Minun piti katsoa dokumentin lopputekstitkin aivan finaaliin. Kas, siellä oli pieni King Crimson -tyyppinen yllätys. Katso sinäkin, lopputekstitkin!

keskiviikko 16. lokakuuta 2024

Suomalainen Don Quijote

 

















 

Miguel de Cervantesin, espanjalaisen kirjailijan, klassikkoromaanissa höyrähtänyt ritari Don Quijote taistelee tuulimyllyjä vastaan apunaan uskollinen aseenkantaja Sancho Panza. Maamme hallitus on aloittamassa oman tuulimyllytaistelun, jossa tarinan juoni ei ole vielä aivan valmis. Kyse on valtionvarainministeriössä suunnitteilla olevasta valtiontasausjärjestelmän uudistuksesta. (Helsingin Sanomat 3.10.2024). 

 

Ministeriön ehdotuksessa tuulivoimalakuntien kiinteistöverotuotto otettaisiin huomioon valtiontasausjärjestelmässä tasausosuuksia määritettäessä. 
Tuulivoimaloita kilvan kaavoittavat kunnat eivät tätä hyväksy, vaan vaativat että verotuotot ikään kuin unohdettaisiin kuntien kantokykyä laskettaessa. Tämä laskentakikka tekisi tuulivoimakunnista näennäisesti taloudeltaan heikompia kuin mitä todellisuudessa ovat. Kunnat, joissa ei ole tuulivoimaloita, ovat syystäkin näreissään tilanteesta.

Jos kiinteistöverotuotot otetaan huomioon valtiontasausta alentavasti, ovat kunnat ilmoittaneet että tuulivoiman kaavoittaminen loppuu ja vihreää siirtymää ei tältä osin enää tueta! Kunnat kertovat myös, että tuulivoimaloista aiheutuu ympäristöhaittoja. joita kiinteistövero kompensoi. Tuulivoimaloiden haitat tunnustetaan näin ensimmäisen kerran, koska uhkana on valtionosuuksien leikkaukset.

 

Miten ovat kunnat vähentäneet ympäristöhaittoja nykyisessä mallissa, jossa kiinteistöverot ovat 100% kuntien omaa rahaa ja käytettävissä korjaustoimenpiteisiin? Vastaus: Ei havaintoja. 

Toisin sanoen kuntien ”vapaat” kiinteistöverotuotot piilottavat ympäristöhaitat, mutta kokonaisverotuotot kuntien kantokyvyn määrityksessä ponnahduttavat ympäristöhaitat esille! Rahalla on ihmeellinen voima. Taistelu tuulimyllyjen kiinteistöveroista jatkunee kiivaana yli kuntavaalien.

Hallitus jatkaa ratsastamistaan virtuaalisella Rosinante-ratsulla satunnaistuulivoimaloiden mastometsässä, mutta Sancho Panzat ovat riitaisia.



Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.


Kolumni julkaistu Rantapohja-lehdessä 15.10.2024