”Tornion- ja Simojokeen on noussut vähemmän lohia kuin moniin vuosiin,
tutkijan mukaan yhden vuoden notkahdus ei ole vielä kohtalokas.”
Alkukesän aikana Tornion- ja Simojokeen on noussut lohia kudulle selvästi
vähemmän kuin moniin vuosiin vastaavaan ajankohtaan mennessä. Tätä
vähemmän lohia on noussut viimeksi Simojoella 2017 ja Tornionjoella vuonna 2011.
Simojokeen oli noussut 1´382 lohta ja Tornionjokeen 12´314 keskiviikkoon 5.7. mennessä. Näätämöjokeen nousi 2022 n. 7´000 lohta, kun parhaina 2000-luvun vuosina on noussut jopa 20´000 lohta. Tenolla näkyy kalastuskielto nousulohien määrässä, mutta tilanne ei ole hyvä ja kyttärälohen poisto nousulohien laumasta Tenojokisuulla on ongelmallista.
Koska ekosysteemi on kokonaisuus, mm. silakan heikoin kanta 20 vuoteen heijastuu viiveellä vaelluskalokantojen kehitykseen. Tilannetta pahentaa se, että Itämeren altaan kalastuskiintiöitä ei säädellä ajantasasisesti kalakantojen mukaan. Lisäksi kalastuskiintiöt ovat kauppatavaraa, kuten kaikki luonnonvarat. Suomessa kalastuksen kannattavuus on romahtanut ja kalastuskiintiöitä on myyty Baltiaan, jossa kalastuksen valvonta on heikkoa.
Lohelle pitää antaa mahdollisuus selviytyä. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto Ices https://www.ices.dk/Pages/default.aspx suosittelee Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahden merialueelle lohen kalastuskieltoa vuodelle 2024. Suosituksista on pitkä matka toimenpiteisiin, mutta nyt on ainakin ääneen sanottu mitä toimenpiteitä tarvitaan kalakantojen elvyttämiseksi.
Mielestäni Suomen merialueiden lohenpyyntikielto pitää ulottaa myös nousulohien kerääntymisalueelle, Perämerelle.
Suomessa kalankasvatus on kasvussa. Vuonna 2022 kirjolohta tuotettiin elintarvikkeeksi 15,3 miljoonaa kiloa eli lähes kaksi miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toiseksi eniten kasvatettiin siikaa, 0,8 miljoonaa kiloa, ja muita lajeja 0,2 miljoonaa kiloa. Ahvenanmaan osuus oli 43%.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvatetun-ruokakalan-maara-ja-arvo-nousivat-vuonna-2022
Aivan ongelmatonta ei kalankasvatus ole, mutta luonnonmukaisemmat ja kestävät menetelmät ovat jo tiedossa ja osittain käytössäkin.
Kun opimme uudestaan käyttämään ruokana ”vähempiarvoisia” kalalajien, kuten särkeä, niin paine luonnon lohikantoihin vähenee. Tehkäämme tekoja, että otsikon vanhasta sananlaskusta ei tule ”maan tapa”.
Lähteet: Lapin Kansa / Luonnonvarakeskus / Merentutkimusneuvosto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti