Kun vähemmistöstä tuli enemmistö

 

Pohjoismaisen ihmisyyskäsityksen mukaan tulee vähemmistöjä suojella, puolustaa niiden oikeuksia ja antaa mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään yhteisöissämme. Tämän olemme tunnustaneet ja tätä noudatamme, mikä oikein onkin. Totalitaarisissa valtioissa kuten Venäjä ja Kiina asia tulkitaan päinvastoin, mutta se ei kuulu nyt tähän tarinaan, vaikka asia kuuluukin koko maailmalle.

 

Pandemian ensimmäisen vuoden aikana me kaikki suomalaiset olimme suuri enemmistö l. rokottamattomia kansalaisia. Kun massarokotukset alkoivat, tuli esiin näkemyksiä rokotusten puolesta ja vastaan. Osa julkaistiin Spede-huumorilla, osa perustuen tieteellisiin faktoihin, osa uskomuksiin ja luonnonhoitoihin ja tietysti uskonnolliset suuntaukset otettiin myös lyömäaseiksi. Rokotusten prioriteettijärjestys tehtiin vähemmistöjen ehdoilla, mikä oikein olikin; etusijalla vanhukset, kroonisesti sairaat ja muut väestöryhmät, joiden on todennettu olevan alttiita koronavirukselle. Vähemmistönä oleva, kasvava, rokotettujen joukko aloitti päättäväisen kampanjan rokotusten puolesta, koska ne ovat kaikille maksuttomia. Haittaoireista huolimatta ne on osoitettu tarpeellisiksi yhteiskunnan ja kansalaisten turvaamiseksi. Eri mielipideryhmien debatille (lue: somen paskaraivolle) ei ole vieläkään tullut loppua ja eduskunnan takapenkistä löytyy mielipidelinko, jolle jopa Vladimir Zhirinovski olisi kateellinen.

Tänään on tilanne toinen. Suomessa enemmistö on rokotettu ja rokottamattomat ovat nyt vähemmistönä. Rokotetut voivat todistetusti kantaa ja levittää tautia tietämättään. Virus on ikään kuin loinen tai polyyppi, josta me rokotetut emme tiedä mitään. Olemme siis vaaraksi rokottamattomille, koska he ovat todennäköisesti terveitä. Koronan salakavala muoto on sen sairastaminen oireettomasti. Joka tapauksessa vähemmistö on vaarassa!

 

Miten suojella vähemmistöä enemmistöltä? Kasvomaskien käyttö ja käsien desifiointi ovat nyt rokotettujen hyväntahtoinen suojatoimi rokottamattomille. Emme pärski viruksia ympäriinsä, vaikka niitä kuljetammekin sinne tänne. Suojavälit (turvavälit) ovat myös osoitus yhteisöllisyydestä, ja merkki vähemmistölle enemmistön yhteisöllisyydestä ja ”rauhanomaisen rinnakkaiselon tahdonilmaus”. Liki meitä kaikkia ärsyttävät kokoontumiskiellot ja -rajoitukset ovat myös vähemmistön turvaamistoimenpiteitä. Totta, pubissa istuminen yksin tai kahden metrin päässä kaverista näyttää juomiselta vain juomisen vuoksi. Siinäpä oiva itsetutkiskelun kohde ja materiaalia käyttäytymistieteen jatko-opiskelijoille ja tutkijoille. Konsertti-, teatteri- tai elokuvakokemus on enemmän yksilöllinen, mutta sen jakaminen esityksen jälkeen ei olekaan yhtä luontaista kuin ennen (kts. edellä ’pubissa istuminen’).

 

Yksilönsuoja on demokratiamme yksi kulmakivistä ja perustuslain tarkasti määrittelemä. Pandemian aikana valtiovallan laatimat säädökset ja ohjeet kolistelevat usein perustuslain portteja, tai ainakin portinvartijat kommentoivat hermostuneesti julkisuudessa.

Mitäpä jos kuitenkin uskaltaisimme kokeilla konkreettista vähemmistönsuojaa, jota vähemmistöt todennäköisesti arvostelisivat äänekkäimmin? 
Jokainen kahden (kohta kolmen) koronarokotuksen saanut joutuisi kantamaan näkyvää merkkiä; värillinen rintanappi, huivi, lippalakki, hattu, pipo tms., joka identifioisi kantajan rokotettuun enemmistöön. Värikoodia käytettäisiin vain niin kauan, kun se THL:n ja kaikkitietävän STM:n mukaan olisi välttämätöntä. Näin rokottamaton vähemmistö voisi helposti välttää enemmistön potentiaalista, saastuttavaa viruslinkousta. Maskien käyttö ja turvavälit voitaisiin väriä tunnustavan enemmistöryhmän sisällä poistaa, ja vähemmistön suoja ja oikeudet olisivat turvatut yhteiskunnan kannalta edullisin keinoin. Samalla säästyisimme toimimattoman, kökkö-digisovelluksen kehittämiseltä, jota kaikki eivät kuitenkaan käyttäisi yksilön oikeusturvaan vedoten. Samoin työpaikoilla toimisi sanaton viestintä, eikä julkisuudessa keskusteltu työnantajan velvollisuus hoitaa pandemia-ajan työturvallisuutta aiheuttaisi kohtuuttomia lisätoimia.

Oireettoman kansalaisen testaaminen on tulossa maksulliseksi, mikä myös turvaa vähemmistön asemaa, koska rokottamattomien testaaminen on edelleen välttämätöntä, etenkin vähemmistön sisäisen turvallisuuden kannalta. Testauskapasiteetin riittävyys on tärkeää.

 

Eihän yo. menetelmää voida tietenkään Suomessa soveltaa. Ei niin pientä vähemmistöryhmää, joka ei löytäisi tästä moitittavaa. Kirjelmätulva vähemmistövaltuutetulle ja oikeusasiamiehen virastoon olisi varma. Enemmistö todennäköisesti vaikenisi, vähemmistön oikeuksien nimissä. 

 

Koronaepidemian hoito on onnistunut huonosti demokratiassa, mutta eipä se ole hallinnassa totalitarismissakaan. Vatulointi jatkuu, ja tietenkin korona.