Timantinkovaa vaikuttamista                                                                                  13.7.2021

 

Helsinkiläinen poliitikko jättäytyy yllättäen politiikasta sivuun, mutta jatkaa vaikuttamista mediassa ja viestintätoimistonsa kautta. Puoluejohtaja jättäytyy pois puolueen johtopaikalta, mutta jatkaa vaikuttamista mediassa ja sulkee ”jäähyväiskirjeen” l. poliittisen testamenttinsa embargolla kymmeneksi vuodeksi. Entiset ministerit hakeutuvat (tai haetaan) vaikutusvaltaisiin toimiin edistämään yritysten ja naapurivaltioiden etuja. Tarjolla on ollut kaasuputkia, ydinvoimalaprojekteja, mannertenvälisiä tietoverkkoja, rautateiden rakentamista yms. Lukuisat paikallispoliitikot ottavat tittelin ”entinen poliitikko”, ja jatkavat puolueaktiiveina, vaikuttajina ja kolumnisteina. Sanotaan, että vaikeneminen on kultaa. Vaikuttaminen on varmaankin timantteja.

 

Leopardi ei pääse pilkuistaan eikä ekstrovertti poliitikko aktiivisuudestaan. Puoluerahoitteiset ajatuspajat kiittävät meritoituneesta puhe- ja aivotyövoimasta. Samoin kymmenet viestintätoimistot, strategisen viestinnän suunnittelutoimistot ja viestinnän koulutus- ja valmennusyritykset ottavat mielellään hyvin verkottuneita, ”melkein ex-poliittikkoja” riveihinsä. 

Suora henkilövaikuttaminen ei hajanaisten puolueiden hajanaisessa monipuoluejärjestelmässä ole yhtä tehokasta kuin tunnettujen senioreiden mielipidevaikuttaminen. Julkinen sana pitää huolen näkyvyydestä 24/7/365.

 

Viestintätoimistot ovat todellisia rahasta-ajattelijoita, joita teollisuus käyttää tehokkaasti hyväkseen. Mistään pyyteettömästä työstä ei ole kyse. Amerikasta opittu toimintamalli etenee esimerkiksi näin:

-       yritys/yhteisö haluaa tuoda esille omat tavoitteensa esim. rakentamisessa, verotuksessa, lakimuutoksissa jne.

-       yritys tilaa maksua vastaan ajatuspajalta ”tutkimuksen”, jonka tavoitteet ja painotukset ovat tarkkaan ennalta määrätyt.

-       Ajatuspaja julkaisee omissa nimissään pamfletin tai tutkimusraportin, joka näennäisesti on puolueeton ”white paper”. Raportin allekirjoittajaksi valitaan sopiva ex-poliitikko, jolloin vastuullinen ministeriö ja valtioneuvosto huomioivat asian.

-       hallitus / kansanedustajat kommentoivat julkisuudessa ja toivottavasti tukevat raportin suosituksia.

-       asia viedään ao. ministeriön valmisteluun ja se päätyy lainsäädäntöprosessiin. Perusselvitykset on jo tehty, tosin ulkopuolisten toimesta.

 

Lakialoitteen, investointisuunnitelman tai julkisen hyväksyntäprosessin läpimeno ei tietenkään ole varmaa, mutta näillä ehdotuksilla on tapana elää yli hallituskausien ja sopivassa hetkessä aloite tuodaan jälleen valmisteluun ja julkiseen keskusteluun. 

Lobbareiden ehdotuksiin ”unohtuvat” usein väärät, vanhentuneet ja tarkoitushakuiset lähtötiedot ja niiden perustelut. Näin on käynyt mm. Tunnin Juna -projektin tiedotuksessa ja julkisissa asiakirjoissa.

Tiedottamisen erikoisuus on, että Tunnin Juna Oy ei hallitse tunninjuna.fi -sivustoa, vaan Turun kaupunki, Varsinais-Suomen Liitto ja sen kunnat. tunninjuna.com on ratayhtiön kotisivu. Tällainen tiedottamisen ”kahdet rattaat” antavat mahdollisuuden vääristellyn ja vanhentuneen tiedon ylläpitoon verkossa. Ratayhtiön julkisivu pysyy kirkkaana ja valkoisena. Ei ihme, että Väylävirasto on kummissaan.

 

Näennäisen puolueetonta raporttia voi ylläpitää ilman faktantarkistusta, mutta ministeriön lakiesityksen muuttaminen on aina oire epäonnistumisesta ja huonosta lainvalmistelutyöstä. Perustuslakivaliokunta on tiukka linjavedoissaan.

 

Mistä rivikansanedustajat tai kuntapoliitikot tietävät, mikä paperi on vaikuttamista, mikä faktaa ja mikä vain uutisointia? Ei hätää, kyllä viestintätoimistot valistavat tietämättömiä.

JK.

- kas, YLE:kin heräsi asiaan 19.7.2021:

https://yle.fi/uutiset/3-12008699 

Julkaistu Salon Seudun Sanomissa 23.7.2021

 

 

 

 

 

 VIHREÄ SOPIMUS

 

EU:n eilen (14.7.2021) julkistama Ilmastopaketti, Green Deal, ei tullut yllätyksenä. Vuodesta 2019 valmisteltu sopimusehdotus on ehkä ollut koronan takia taustalla, mutta ei todellakaan piilossa.
Kuten ministeri Lintilä 15.7. Ylen Ykkösaamussa totesi: ”Lainsäädäntätyö, EU-tason neuvottelut ja lobbaus jatkuvat vielä ainakin 1,5 vuotta.”

Ilmastopaketti on oikeansuuntainen, mutta onko oikein tehdä Green Dealista "yhtyvät astiat". Ts. kaikki ovat tasapäisesti samassa veneessä. Maat, jotka ovat parturoineet metsänsä jo 200 vuotta sitten? Maat, joiden kaivannaisteollisuus, rakennusteollisuus, kemianteollisuus tai terästeolllisuus saattaa olla 10x tai jopa 1000x vähemmän teollistuneisiin maihin verrattuna. Maat, jotka itsepäisesti käyttävät hiiltä ja turvetta energiantuotantoon. Ja maat, jotka ovat jo kierroksen edellä muita ilmastonmuutoksen torjuntatöissä.
Nyt Strasbourg kertoo, että jos sopimusehdotuksesta otetaan jotakin pois, on sinne lisättävät muita hiilineutraalisuuskomponentteja. Koska Bryssel/Strasbourg katsovat EU:n olevan jo liittovaltio, toimetkin voivat olla maanosakohtaisia. 
Esim1: Suomi saa erivapauden jatkaa saastuttavaa talvimerenkulkua, tulee esim. ranskalaisten rajoittaa yksityisautoilu neljään arkipäivään viikossa. Onnistuuko? 
Esim.2: EU:n polttomoottorien käyttökielto autoliikenteessä astuu esim. voimaan 2040. Suomessa on EU:n vanhin autokanta. Autojen romuttaminen maksaa, joten Suomi saa luvan antaa EU-rahaa 15000€/autoilija sähköauton hankintaan vuodesta 2030 lähtien (Oletus auton hankintahinnasta 2040). Reilu peli, jonka muut jäsenmaat hyväksyvät. Onnistuuko? 

Uusiutuvan energian lisääminen on myös mielenkiintoinen asia. Jos esim. tuulivoiman osuus kokonaissähköntuotannosta voidaan asettaa tasolle X% vuoteen 2030 mennessä, ovat useat Keski-Euroopan maat ulkona tästä pelistä. Saksaan on jo turha yrittää mittavia tuulivoiman lisävestointeja. Kansalaiset sanovat: "Jo riittää!"
Saksalaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset energia-alan rahastot ja yhtiöt ovat jo kaukaa viisaasti rakentamassa satojen MW:n tuulivoimalaitoksia mm. Kroatiaan, Sloveniaan ja Suomeen. Maihin, joissa on tilaa, ja positiivinen poliittinen asenne. Samalla joudutaan rakentamaan massiivinen, EU-laajuinen sähkönsiirtoverkko, 10x suurempi kuin nykyinen. Kuka sen maksaa? EU tietysti, arviolta100mrd€. 
⁠
Ilmasto on yhteinen, sen muutokset koskettavat kaikkia. On kuitenkin naivia kuvitella, että EU:n änkyrät suostuisivat one size fits all -järjestelmään. Näissä maissa kytee jo Huxit, Poxit, Sloxit, Tsexit jne. Yhteismitallista Green Dealia ei saada aikaan, ellei EU lahjo änkyrämaita mukaan. Ts. tulee lisää elvytyspaketteja sinne tänne. Tätä on jo harjoiteltu 750mrd:n yhteisellä rahoituksella. Yhteinen velkarahoitus ja budjetti on tullut jäädäkseen, tuli Green Dealia tai ei.
⁠
Nyt jatkuu ainakin kahden vuoden ajan neuvottelu- / lobbaus- / vaikuttamis- / kaupankäyntiprosessi. Sillä aikaa ei Suomi saa jäädä tuleen makaamaa, vaan tehdä oman ympäristöohjelman mukaisesti muutoksia hiilitaseen parantamiseksi. Tukistaako EU Suomea joskus 2025, JOS Green Deal ratifioidaan. Tuskin. Positiiiviset toimenpiteet on helppo perustella, varsinkin kun ne ovat synergisesti osa Suomen taloutta ja ilmastollisten olosuhteiden mukaisesti toteutettavissa kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Esim.Talousmetsien tehokas ylläpito, turvemaiden ja pusikoituneiden perintötilojan muuttaminen metsätiloiksi olisi toimenpide, joka tukisi hyvin Suomen ilmastotavoitteita. Nykyisien 150 miljoonan puuntaimen istutusmäärän kasvattaminen 500 miljoonaan taimeen ei olisi mahdotonta! Kotikonstit toimisivat paljon paremmin kuin esim. polttomoottoriautoilun kieltäminen suurimmissa kaupungeissa (Hki-Tre-Tku-Oulu) maassa, jonka talous ja arkitodellisuus ovat henkilöautoilun varassa.

Valtiollinen itsemääräämisoikeus tulee palauttaa Suomessakin valtioneuvoston agendalle, vaikka änkyröitä emme olekaan.

 

 Työllisyys - Työllisyysaste - Työllistyneet

TEM:n alivaltiosihteeri esitteli eilen 4.7. ministeriön ehdotuksen houkutella eläkeläiset takaisin työmarkkinoille.

Hyvä hanke sinänsä saada hiljainen kokemus ja tieto jälleen käyttöön, vapaaehtoispohjalta. Ehdotuksen argumentointi kuitenkin hiukan ontui.

Eläkeläinen ei ole tilastoissa työikäinen, työvoimareservi eikä työtön, vaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleva aito eläkeläinen. Ts. eläkeläisen työllistyminen näkyy vain työllisten määrässä. Työttömyysasteen tai työllisyysasteen luvuissa ei näy muutosta.
Tuloveron alennus on mielenkiintoinen porkkana. Laskennallinen, jopa 3600€:n vuosiansion tuloveron alennus, on houkutteleva mutta ei yksiselitteinen. Asiantuntijatehtävissä tuo summa varmaan toteutuu, mutta matalapalka-aloilla ”ylimääräinen kuukausipalkka” tuskin. Lisäksi eläkkeeltä töihin palaava voi useinkin päätyä osa-aikatöihin, esim. kolme päivää viikossa, tai  jopa pätkätöihin kilpailemaan nuorempien kanssa työpaikoista.

Valtiotalouden kannalta lasketaan lopputulos on kyseenalainen; tuloverot vs. lisääntyneet terveyskustannukset, työttömien jono ei lyhene, nuorien työmarkkinoille tulevien työllistymisen vaikeutuminen jne.

Saattaa olla, että voittajia tässä ovat eläkeläinen (elämänlaadun paraneminen), työantaja (kokeneen työtekijän tieto-taito) ja tietysti eläkevakuutusyhtiöt (säästyneet eläkemaksut ja kasvavat vakuutusmaksutulot).

Mallia haetaan jälleen kerran Ruotsista. Toivottavasti analysoidaan kokonaisuus ennenkuin tehdään Suomi-malli seniorityöllistämiselle. Tasaveromallista tulisi myös keskustellla, jälleen kerran.