Tuulisähköä - Pohjoinen näytelmä kuudessa näytöksessä

 

Ensimmäinen Näytös

Ryhmä rakennus-, maanmittaus- ja voimasähköinsinöörejä perustaa insinööritoimiston pohjoiseen kuntaan tavoitteena tuulivoimaloiden suunnittelu, luvitus ja myynti eteenpäin. Kielitaitoinen ekonomi on hyvä lisä tiimiin. Vekkuli Oy on kasassa. Vekkuli käy tunnustelevat neuvottelut kunnan X virkamiesten ja kunnanhallituksen ”tappimiesten” kanssa. Mitäpä jos suunniteltaisiin tuulivoimapuisto parantamaan kunnan tuloverokertymää ja vihreää imagoa?

 

Toinen näytös

Avoimen lähdedatan ja omien tutkimusten kautta löytyy sopiva metsäalue hyvien tieyhteyksien varrelta, läheltä valtakunnallista sähkönsiirtolinjaa.

Vekkuli tekee kunnalle alustavat suunnitelmat ja palkkaa energia-alan ´riippumattoman suunnittelutoimiston´ luomaan uskottavia raportteja ko. tuulivoimala-alueen toteuttamiskelpoisuudesta ja kannattavuudesta.

Vekkulin kotisivut antavat kuvan, että projekti on jo pitkällä, ja sivuilla ”etsitään ulkomaisia sijoittajia mielenkiintoiseen tuulivoimakohteeseen”.

 

Kolmas näytös

Vekkuli tekee kaupan tuulivoimapuistoprojektista saksalaisen tuulivoimayrityksen kanssa, jolla on vastaavanlaisia kohteita muuallakin Suomessa. Kotimaassaan ko. sijoittaja on selkä seinää vasten kansalaisten vastustuksen vuoksi, ja purkaa jo n. 20 vuotta vanhoja myllyjä. Kasvua löytyy suosiollisesta maaseutu-Suomesta. Vekkuli jää konsultiksi jatkamaan projektin suunnittelua ja toteutuksen valmistelua ostajan lukuun.
Ostaja perustaa kuntaan energiayhtiön, Kotiseudun Energia Oy.

Sen palkkalistoilla ei ole yhtään työntekijää ja hallitus istuu Saksassa.

Kunta avaa Kotiseudun Energian kaavoitussuunnitelmat kommentoitavaksi. Kuntalaiset heräävät, kun postista kolahtaa vuokrasopimustarjouksia samaan aikaan, kun kuntalaiskuulemisen aikaraja on umpeutumassa. Hätäisimmät laittavat nimet papereihin; ”Ettei vaan myllyt ja vuokratulot mene naapurille!”

 

Neljäs näytös

Lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa alkaa mielipidemyrsky tuulimyllyjen puolesta ja vastaan. Kunnan johto ja -hallitus ovat myöntävän periaatepäätöksen jo tehneet. Kotiseudun Energia antaa rohkaisevan positiivisia lausuntoja medialle, ja järjestää Vekkulin kanssa yleisötilaisuuksia, joissa huolestuneet kuntalaiset saavat päästellä harmittomasti höyryjään. Projektin ympäristövaikutusanalyysi l. YVA-menettely etenee ja kunnassa jo lasketaan kiinteistöverotuottoja tulevien vuosibudjettien tilkkeeksi. Rakennusluvat vahvistetaan valtuustossa.

 

Viides näytös

Myllyt rakennetaan. Maisema, tiestö ja maasto myllerretään. Havainnekuvat ja todellisuus eivät olekaan yhteneväisiä. ”Silmä kyllä tottuu”, toteaa kuntajohto ja puolustelee päätöksiään.

Kotiseudun Energia Oy:n tilinpäätöstiedot seuraavilta 10 vuodelta näyttävät vain marginaalista tuottoa Suomessa, ja kiinteistöverotkin alenevat sopimuksen ja lain mukaisesti. Saksalainen emoyhtiö sijoittaa kotiutettuja voittovaroja uusiin kohteisiin. Suomi on jo täynnä. Onneksi Sloveniassa ja Kroatiassa on vielä tilaa ja investointiystävällinen ilmapiiri.

 

Kuudes näytös

Kotiseudun Energia myydään ruotsalaiselle yritykselle, joka operoi myllyjä niiden käyttöiän loppuun. Varaton Kotiseudun Energia ajetaan konkurssiin. Maanomistajat ja kunta joutuvat purkamaan myllyt omalla kustannuksellaan. Aluehallintovirasto valvoo tarkasti, että luonnon ennallistaminen toteutetaan lain kirjaimen mukaisesti. Tulokset nähdään vasta vuosikymmenien kuluttua.

 

Jälkinäytös

”Eihän tässä näin pitänyt käydä!”, parkaistaan kunnantalolla ja maanomistajien hirviporukoissa ja tienhoitokunnissa. Jotkut yrittävät muistuttaa, että koko seikkailu tiedettiin jo alussa lyhytnäköiseksi, opportunistiseksi.  Opponentit hiljennetään. Kuntavaalit ovat tulossa ja australialainen kaivosyhtiö on tehnyt varauksen kultakaivoksesta kunnan alueelle. Kylillä aprikoidaan:
”Tuleekohan se vanhan tuulivoimapuiston paikalle? Lisää maapohjan kierrätystä ja kiinteistöverotuloja!”

 

 

Jouko Häyrynen

Pohjois-Ii

 

 

Julkaistu www.rantapohja.fi  30.3.2021