Turvallinen koti on tärkeä kaikenikäisille

 

Meidän jokaisen tulisi saada olla vanhempiemme omaishoitajia tai ainakin hoitaa tuttuja vanhuksia. Elämän perspektiivi laajenee, ja oppii tuntemaan lähimmäisiä aivan uudella tavalla, ”uudella levelillä”, sanovat nuoremmat. Samalla aukeaa aivan uusi maailma liikkumiseen ja päivittäisiin askareisiin. Nykyisten normien mukainen, esteetön asunto, voi yhdelle olla helppo ympäristö, toiselle temppurata. "Kotona on hyvä vanheta", on vanhustenhuollon hokema, mutta koordinaation ja liikuntakyvyn heiketessä tutusta kotiympäristöstä saattaa tulla vaarallinen paikka. Rollaatoreilla kurvaillaan sisätiloissakin oli pandemiarajoituksia tai ei.

”Keittiö on kodin sydän ja vessa sen pakoputki”. Useat vanhempieni harvenevat ystävät, osa jo entisiä ystäviä, ovat kaatuneet saniteettitiloissa tai keittiössä ja loukkaantuneet vakavasti. Kuolinsyynä saattaa olla se vanhuksen viimeinen vessareissu. Olisiko tässä riittävästi innoituksen lähdettä parantaa sisätilojen turvallisuutta? Liikuntarajoitteisten tarpeet huomioidaan, kun asunto heille räätälöidään, mutta kahdella jalalla horjuvan seniorin turvallisuudessa olisi huimasti parannettavaa. Turvallinen koti on tärkeä mielenrauhan, jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta, nuorillakin.

 

Suomen sanotaan olevan ”loppuun rakennetun”, jossa korjausrakentaminen ja saneeraukset ovat isossa roolissa. Toisaalta Suomen kahteen kasvukeskukseen, pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa, rakennetaan kiivaasti uusia kaupunginosia maaltapaon vauhdittamana tai vauhdittajana. Esimerkkinä Helsingin Kalasatama: 170 ha, 25´000 asukasta ja 10´000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Moderni rakennustekninen toteutus ovat ns. ”tyyppitalot”. Uudisrakentaminen on jonkinlainen keskiarvo asunnonostajien mieltymyksistä, sisustusarkkitehdin näkemyksistä, kiinteistövälittäjän kokemusasiantuntijuudesta ja rakennuttajan panos/tuotto -tavoitteista. 

Vanhojen talojen korjausrakentaminen on haasteellista, koska asuntojen perusrakenteet eivät mahdollista joustavasti ja kustannustehokkaasti kunkin asukkaan tarpeiden mukaisia ja kohtuuhintaisia muutostöitä. Asunnon omistajan omaehtoisia muutostöitä rajoittavat rakennussäädökset ja asunto-osakeyhtiölaki. Vastuu kiinteistön soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen on rakennuttajalla ja ylläpito asunto-osakeyhtiöllä sekä omistajalla/vuokranantajalla. Asia on yhteinen. Yli puolet kansalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa, kasvukeskuksissa liki 2/3.

 

Hei rakennustekniikan insinööriopiskelijat ja arkkitehtifuksit! Nyt simulaattorit ja AI-sovellukset pyörimään ja uutta bisnestä kehittämään. Laadukkaan ja turvallisen rakennustekniikan ei tarvitse olla kallista ja vaikeasti toteutettavaa. Vanhojen kerrostalojen putkiremonttien yhteydessä muutostyöt onnistuisivat luontevasti. Sisätilat voidaan muuttaa joustavasti seuraavan asukkaan tarpeiden mukaisiksi, kunhan aiemmat muutostyöt on suunniteltu ja tehty järkevästi.

 

Jouko Häyrynen

Ii

 

 

Julkaistu Kalevassa 28.3.2021