Tuulisähköä - Pohjoinen näytelmä kuudessa näytöksessä

 

Ensimmäinen Näytös

Ryhmä rakennus-, maanmittaus- ja voimasähköinsinöörejä perustaa insinööritoimiston pohjoiseen kuntaan tavoitteena tuulivoimaloiden suunnittelu, luvitus ja myynti eteenpäin. Kielitaitoinen ekonomi on hyvä lisä tiimiin. Vekkuli Oy on kasassa. Vekkuli käy tunnustelevat neuvottelut kunnan X virkamiesten ja kunnanhallituksen ”tappimiesten” kanssa. Mitäpä jos suunniteltaisiin tuulivoimapuisto parantamaan kunnan tuloverokertymää ja vihreää imagoa?

 

Toinen näytös

Avoimen lähdedatan ja omien tutkimusten kautta löytyy sopiva metsäalue hyvien tieyhteyksien varrelta, läheltä valtakunnallista sähkönsiirtolinjaa.

Vekkuli tekee kunnalle alustavat suunnitelmat ja palkkaa energia-alan ´riippumattoman suunnittelutoimiston´ luomaan uskottavia raportteja ko. tuulivoimala-alueen toteuttamiskelpoisuudesta ja kannattavuudesta.

Vekkulin kotisivut antavat kuvan, että projekti on jo pitkällä, ja sivuilla ”etsitään ulkomaisia sijoittajia mielenkiintoiseen tuulivoimakohteeseen”.

 

Kolmas näytös

Vekkuli tekee kaupan tuulivoimapuistoprojektista saksalaisen tuulivoimayrityksen kanssa, jolla on vastaavanlaisia kohteita muuallakin Suomessa. Kotimaassaan ko. sijoittaja on selkä seinää vasten kansalaisten vastustuksen vuoksi, ja purkaa jo n. 20 vuotta vanhoja myllyjä. Kasvua löytyy suosiollisesta maaseutu-Suomesta. Vekkuli jää konsultiksi jatkamaan projektin suunnittelua ja toteutuksen valmistelua ostajan lukuun.
Ostaja perustaa kuntaan energiayhtiön, Kotiseudun Energia Oy.

Sen palkkalistoilla ei ole yhtään työntekijää ja hallitus istuu Saksassa.

Kunta avaa Kotiseudun Energian kaavoitussuunnitelmat kommentoitavaksi. Kuntalaiset heräävät, kun postista kolahtaa vuokrasopimustarjouksia samaan aikaan, kun kuntalaiskuulemisen aikaraja on umpeutumassa. Hätäisimmät laittavat nimet papereihin; ”Ettei vaan myllyt ja vuokratulot mene naapurille!”

 

Neljäs näytös

Lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa alkaa mielipidemyrsky tuulimyllyjen puolesta ja vastaan. Kunnan johto ja -hallitus ovat myöntävän periaatepäätöksen jo tehneet. Kotiseudun Energia antaa rohkaisevan positiivisia lausuntoja medialle, ja järjestää Vekkulin kanssa yleisötilaisuuksia, joissa huolestuneet kuntalaiset saavat päästellä harmittomasti höyryjään. Projektin ympäristövaikutusanalyysi l. YVA-menettely etenee ja kunnassa jo lasketaan kiinteistöverotuottoja tulevien vuosibudjettien tilkkeeksi. Rakennusluvat vahvistetaan valtuustossa.

 

Viides näytös

Myllyt rakennetaan. Maisema, tiestö ja maasto myllerretään. Havainnekuvat ja todellisuus eivät olekaan yhteneväisiä. ”Silmä kyllä tottuu”, toteaa kuntajohto ja puolustelee päätöksiään.

Kotiseudun Energia Oy:n tilinpäätöstiedot seuraavilta 10 vuodelta näyttävät vain marginaalista tuottoa Suomessa, ja kiinteistöverotkin alenevat sopimuksen ja lain mukaisesti. Saksalainen emoyhtiö sijoittaa kotiutettuja voittovaroja uusiin kohteisiin. Suomi on jo täynnä. Onneksi Sloveniassa ja Kroatiassa on vielä tilaa ja investointiystävällinen ilmapiiri.

 

Kuudes näytös

Kotiseudun Energia myydään ruotsalaiselle yritykselle, joka operoi myllyjä niiden käyttöiän loppuun. Varaton Kotiseudun Energia ajetaan konkurssiin. Maanomistajat ja kunta joutuvat purkamaan myllyt omalla kustannuksellaan. Aluehallintovirasto valvoo tarkasti, että luonnon ennallistaminen toteutetaan lain kirjaimen mukaisesti. Tulokset nähdään vasta vuosikymmenien kuluttua.

 

Jälkinäytös

”Eihän tässä näin pitänyt käydä!”, parkaistaan kunnantalolla ja maanomistajien hirviporukoissa ja tienhoitokunnissa. Jotkut yrittävät muistuttaa, että koko seikkailu tiedettiin jo alussa lyhytnäköiseksi, opportunistiseksi.  Opponentit hiljennetään. Kuntavaalit ovat tulossa ja australialainen kaivosyhtiö on tehnyt varauksen kultakaivoksesta kunnan alueelle. Kylillä aprikoidaan:
”Tuleekohan se vanhan tuulivoimapuiston paikalle? Lisää maapohjan kierrätystä ja kiinteistöverotuloja!”

 

 

Jouko Häyrynen

Pohjois-Ii

 

 

Julkaistu www.rantapohja.fi  30.3.2021

  

 

Turvallinen koti on tärkeä kaikenikäisille

 

Meidän jokaisen tulisi saada olla vanhempiemme omaishoitajia tai ainakin hoitaa tuttuja vanhuksia. Elämän perspektiivi laajenee, ja oppii tuntemaan lähimmäisiä aivan uudella tavalla, ”uudella levelillä”, sanovat nuoremmat. Samalla aukeaa aivan uusi maailma liikkumiseen ja päivittäisiin askareisiin. Nykyisten normien mukainen, esteetön asunto, voi yhdelle olla helppo ympäristö, toiselle temppurata. "Kotona on hyvä vanheta", on vanhustenhuollon hokema, mutta koordinaation ja liikuntakyvyn heiketessä tutusta kotiympäristöstä saattaa tulla vaarallinen paikka. Rollaatoreilla kurvaillaan sisätiloissakin oli pandemiarajoituksia tai ei.

”Keittiö on kodin sydän ja vessa sen pakoputki”. Useat vanhempieni harvenevat ystävät, osa jo entisiä ystäviä, ovat kaatuneet saniteettitiloissa tai keittiössä ja loukkaantuneet vakavasti. Kuolinsyynä saattaa olla se vanhuksen viimeinen vessareissu. Olisiko tässä riittävästi innoituksen lähdettä parantaa sisätilojen turvallisuutta? Liikuntarajoitteisten tarpeet huomioidaan, kun asunto heille räätälöidään, mutta kahdella jalalla horjuvan seniorin turvallisuudessa olisi huimasti parannettavaa. Turvallinen koti on tärkeä mielenrauhan, jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta, nuorillakin.

 

Suomen sanotaan olevan ”loppuun rakennetun”, jossa korjausrakentaminen ja saneeraukset ovat isossa roolissa. Toisaalta Suomen kahteen kasvukeskukseen, pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa, rakennetaan kiivaasti uusia kaupunginosia maaltapaon vauhdittamana tai vauhdittajana. Esimerkkinä Helsingin Kalasatama: 170 ha, 25´000 asukasta ja 10´000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Moderni rakennustekninen toteutus ovat ns. ”tyyppitalot”. Uudisrakentaminen on jonkinlainen keskiarvo asunnonostajien mieltymyksistä, sisustusarkkitehdin näkemyksistä, kiinteistövälittäjän kokemusasiantuntijuudesta ja rakennuttajan panos/tuotto -tavoitteista. 

Vanhojen talojen korjausrakentaminen on haasteellista, koska asuntojen perusrakenteet eivät mahdollista joustavasti ja kustannustehokkaasti kunkin asukkaan tarpeiden mukaisia ja kohtuuhintaisia muutostöitä. Asunnon omistajan omaehtoisia muutostöitä rajoittavat rakennussäädökset ja asunto-osakeyhtiölaki. Vastuu kiinteistön soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen on rakennuttajalla ja ylläpito asunto-osakeyhtiöllä sekä omistajalla/vuokranantajalla. Asia on yhteinen. Yli puolet kansalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa, kasvukeskuksissa liki 2/3.

 

Hei rakennustekniikan insinööriopiskelijat ja arkkitehtifuksit! Nyt simulaattorit ja AI-sovellukset pyörimään ja uutta bisnestä kehittämään. Laadukkaan ja turvallisen rakennustekniikan ei tarvitse olla kallista ja vaikeasti toteutettavaa. Vanhojen kerrostalojen putkiremonttien yhteydessä muutostyöt onnistuisivat luontevasti. Sisätilat voidaan muuttaa joustavasti seuraavan asukkaan tarpeiden mukaisiksi, kunhan aiemmat muutostyöt on suunniteltu ja tehty järkevästi.

 

Jouko Häyrynen

Ii

 

 

Julkaistu Kalevassa 28.3.2021

 

Muutos isänmaan parhaaksi

 

Olen itsepäinen ihminen, mutta osaan tarvittaessa muuttaa mielipiteeni. Olen tähän saakka vaatinut, että kuntavaaleihin ei pitäisi istuvien kansanedustajien asettua ehdolle. Olen ollut väärässä. 


Nöyränä, ja erehdystäni katuen esitän vaalilain muutosta: Kuntavaalien ehdokasasettelussa hyväksytään ainoastaan kokeneita kansanedustajia, joilla on takanaan vähintään kaksi vaalikautta eduskunnassa. Tämä varmistaa ehdokkaan hyvän verkostoitumisen valtionhallinnossa sekä kyvyn tehdä työtä kotikunnan parhaaksi jaettaessa valtionosuuksia, kaikenlaisia avustuksia ja ÄRM-rahoja! 

Mikäli puolueet eivät löydä riittävästi em. ehdot täyttäviä ehdokkaita, sallitaan listoja täyttää ensimmäisen kauden kansanedustajilla, heidän avustajillaan ja varamiehillä sekä puoluetoimistojen henkilökunnilla. Lisäksi valtioneuvoston n. 70 erityisavustajalle on varattu oma, 100% ehdokaspaikkakiintiö. Se on oikeus ja kohtuus.

On siis muutoksen aika. On varmistettava hyvä, sujuva dialogi ja yhteistyö valtiovallan ja kunnallisen, demokraattisen päättäväisesti ylhäältä ohjatun itsehallinnon välillä. 

Ehdokaslistat uusiksi joka puolueessa ennen määräaikaa!

”IL:n tutkimuksen mukaan yksi kansanedustaja kunnanvaltuustossa vastaa 7,3-kertaisesti tavallista kuntapoliitikkoa.”


https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/771a5299-adc2-4de6-a3c4-0b8d8d3082fa

 

 

 

 

Vielä niitä honkia humisee, sähköjohtojen päälle! 

 

Sähköt katkesivat taloudesta klo 14:47. Carunan aina palvelualtis interweb-sivusto ei ensin kertonut mitään ongelmaa. Hetken kuluttua tuli sms-ilmoitus  ja vikakartalle hypähti 8 + 14 taloutta. Hetken kuluttua nuo 14 onnekasta saivat sähköt takaisn, ja me olimme siinä kahdeksan talouden joukossa, jotka alkoivat valmistella ”candle light -illalllista” á la Madame Buckét”.

 

Latasin kahvinkeittimen vanhasta tottumuksesta, vaikka eihän kahvi ilman sähköä valmistu!  Sytytin takan, koska tietoa vian kestosta ei ollut. Kaveri soitti ja toivotti hyvää tv-iltaa kynttilän valossa, heh.

Noin klo 18 sähköt tekivät ranskalaisen visiitin. Sain kuin sainkin iltapäiväkahvit! MoccaMaster on nopea peli! Sitten palasi harmaa hiljaisuus ympärillemme.

Klo 19:03 Caruna pyysi palautetta asiakaspalvelusta. Koska kännykän akku oli liki tyhjä, säästin sähköä ja sanoja. Parempi niin, Carunallekin.

Klo 19:40 tuli ilmoitus, että sähköt ovat tulossa takaisin klo 21:03. Taisivat olla tulossa kiertotietä, koska kesti noin kauan saapua Puutteenperällemme. Sähköt tulivat ja lähtivät kohta takaisin, todennäköisesti sinne alkupisteeseen.

Klo 23:28 tuli seuraava viesti, että sähköt tulevat yöllä n. klo 01:00.

Klo 01:07 sms totesi, että nyt sähköt ovat tulleet, ja jos on vielä ongelmia niin voi soittaa palvelunumeroon. Ensin ajattelin soittaa ja valittaa katkonaisia yöunia, rauhattomia koiriamme ja jääkaapissa osin pilaantuneita tuoretuotteita. Päätin kuitenkin jättää palautteen tuonnemmaksi.

 

Ulkoinen pakastin oli jo lähtenyt kesälomille, joten keinot olivat vähissä jääkaapin lämmettyä liki 10h. Tuoretuotteiden haistelu/maistelutestit aloitettiin aamulla. Nyt olisi kaivatulle biojätekeräykselle tarvetta.

Ajattelin mielessäni; Voi kun olisi tiinu suolasilakkaa ja tönkkösuolattua poroa kellarissa!

 

Katkonaisen yön aforismien satoa:

1. Uunia näkee kohentaa niin kauan, kuin on hiillosta. Kun ei ole hiillosta, ei näe kohentaa uunia, mutta ei sitä enää tarvitsekaan kohentaa!
2. Tietoyhteiskunnan dilemma: Osittainen tieto luo tuskaa. Tietämättömyys lisää varautumista pahimpaan, ainakin pitäisi.
3. Digipainajainen: Interweb on poikki, ja ihmiset joutuvat keskustelemaan kasvokkain (maskien takaa).

 Naistenpäivä 2021

International Women’s Day 2021


Tasa-arvoa, oikeustaistelua, maailmanvallankumousta, poliittista glorifiointia, feminismiä, intersektionaalista feminismi, patriarkaattivihaa ja markkinapelleilyä.

 

·      Ranskan kommunistien piirissä ajatus naistenpäivästä heräsi v. 1857 New Yorkissa tapahtuneen tekstiilitehtaan naisten lakon muistoksi.

·      Amerikan sosialistipuolueen julistus 28.2.1909 naistenpäiväksi juhlistamaan tekstiilityöläisten lakkoa ja vaatimuksia parempien työolojen puolesta. Lakkolaiset olivat etupäässä naisia.

·      Sosialistisen Internationaalin 2. naiskonferenssi 26.-27.8.1910 (Nørrebro, Kööpenhamina ) hyväksyi yksimielisesti kansainvälisen naistenpäivän, mutta ei määritellyt eksaktia  päivämäärää. 19.11.1911 Vietettiin naistenpäivää Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä. Yli miljoonaa miestä ja naista tulivat kaduille tasa-arvovaatimuksin: Äänioikeus, työoikeus, ammatillinen koulutus ja työsyrjintä. – kuulostaa tutulta…

·      Venäjän naistenpäivä 8. maaliskuuta vuodesta 1913 (mielenosoitus Pietarissa naisten äänioikeuden puolesta); shampanjaa, kukkia, suklaata ja Neuvostoliiton naissankarien muiston vaalimista. Huom. Miestenpäivä on 23.2., joka on samalla puna-armeijan juhlapäivä. Rauhanliike voi siis hyvin, ♀︎ ja ♂︎.

·      Etelä-Afrikka, 9. elokuuta (20´000 naisen mielenosoitusmarssi 9.8.1956 liikkumisvapautta rajoittavaa ”passilakia” vastaan)

·      YK:n naistenpäivä 8. maaliskuuta vuodesta 1975 

·      Suomen Lähetysseuran (1859) Naistenpäivät on siirretty koronan takia syyskuulle, 24.-26.9.2021

 

 

Sukupuolineutraalissa maailmassa ei ole Naistenpäivää enää ollenkaan. Se on harmillista, sillä yllä esitetty tavoite, oikeamielinen ja  tasa-arvoisempi maailma, vaiennetaan jonkin ”suuremman asian” takia. 
Eipä ole uudessa yhteiskuntajärjestyksessä isänpäivääkään. Alas patriarkaatti ja miesvaltainen  yhteiskunta! Sisäistetty misogynia on vain askeleen päässä ahtaasta yhteiskuntakeskustelusta.

 

Minulla naistenpäivä on joka päivä! Elämä on yhtä juhlaa!
Tulen edelleenkin avaaman oven naisille ja nostan hattua tervehtiessäni (jos sellainen reliikki sattuu keikkumaan päässäni). Pyydän jo etukäteen anteeksi käytöstäni heiltä, joille wanhan käyttäytymismallin mukainen naisten kunnioittaminen onkin alistamista ja patriakaatin ylivallan osoittamista. 


Suomen hallituksen 5.3.2020 julkaistu Tasa-arvo-ohjelma painottaa Sisäministeri Ohisalon mukaan intersektionaalista feminismiä. https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/20825107/Valtioneuvoston_periaatepäätös_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.pdf/ 
Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun edes epäsuorasti tunnustetaan, että miehilläkin on jokin muukin rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin nyrkkeilysäkki. 

 

Hyvää Naistenpäivää meille kaikille, viettäkäämme sitä vuoden jokainen päivä!

 

 

Lautapeli kaikenikäisille

”Suomalaista parlamentarismia, kansanvaltaa, poliittista vatulointia ja alueellista itsehallintoa Covid-19 -pandemian keskellä” 
Peli sopii yhdelle - 5,518 miljoonalle pelaajalle (muistetaan maskit, turvavälit ja käsien pesu!)

 

1. Kansalaiset osoittavat toisiaan sormella holtittomuudesta, vaikka äiti on opettanut, että se on huonoa käytöstä ja vapaan kansalaisen perustuslaillisten oikeuksien loukkaamista. Pääset aloitusruudusta nopan numerolla 6 tai pitämällä minuutin palopuheen siitä, mikä on väärin, niin väärin. Ongelmanratkaisuehdotuksia ei kannata mainita, ei niitä kukaan muukaan nosta esille!
2. A-Studiossa puhuvien päiden puolituntinen. Jäät lukemaan #yleastudio -twiittejä yhden heittovuoron ajaksi.
3. Valtioneuvosto esittää korjaavaa lakia. Siirry 3 ruutua eteenpäin.
4. A-Studiossa puhuvien päiden puolituntinen. Jäät lukemaan #yleastudio -twiittejä yhden heittovuoron ajaksi.
5. Eduskunta keskustelee asiasta ja etenkin sen vierestä. Jää lehterille kuuntelemaan yhden heittovuoron ajaksi.
6. STM antaa kiuristisia lausuntoja. Siirry Helsingin Yliopiston kotimaisten kielten laitokselle kuullun ymmärtämisen abrobatur-luennoille yhden heittovuoron ajaksi.
7. THL ohjeistaa ohi kaikkien ennakoiden ja tulkiten lakialoitetta parhain päin. Kuuntelet tarkkaavaisesti tiedotustilaisuuden loppuun etsien uusia porsaanreikiä ohjeistuksesta. Saat ylimääräisen heittovuoron.
8. HUS ja Helsingin & Vantaan pormestarit kritisoivat ja tekevät omat ratkaisunsa. Jos olet HUS:n hallintoalamainen, nouse seisomaan, huuda ”Eläköön!”. Istut alas kun huomaat, että mitään ei oikeasti tapahtunutkaan.
9. A-Studiossa puhuvien päiden puolituntinen. Jäät lukemaan #yleastudio -twiittejä yhden heittovuoron ajaksi.
10. Valtioneuvosto esittää ”jotakin” lainsäädäntömuutosta eduskunnalle (valmisteluaika väh. 6kk!). Siirry takaisin kohtaa 4.
11. A-Studio tenttaa pääministeriä silkkihansikkain. Jäät lukemaan #yleastudio -twiittejä yhden heittovuoron ajaksi.
12. Et kestä enää! Pakkaat perheen, sukset ja maskit autoon ja ajat Lappiin viikoksi yhdessä 40´000 muun kohtalotoverin kanssa. ”Eihän rinteissä ole koronaa”. Harrastat turvahiihtoa kahden heittovuoron ajan. 
13. Eduskunta keskustelee, riitelee, äänestää ja enemmistöpäätöksellä saadaan laki tai säädös ulos. Tunnet olevasi hetken voittajien puolella. Siirry kolme ruutua eteenpäin.
14. STM:n Kiuristinen ”mitä tämä tarkoittaa” tuodaan julkisuuteen. Siirryt jälleen Helsingin Yliopiston kotimaisten kielten kuullun ymmärtämisen kurssille kahden heittovuoron ajaksi.
15. Avi:t ottavat lain kirjaimen käyttöön, hetkeksi, ja sitten tekevät mitä haluavat. Jäät lukemaan entistäkin ristiriitaisempia tiedotuksia verkosta yhden heittovuoron ajaksi, ja siirryt hämmentyneenä varmuuden vuoksi 5 ruutua taaksepäin.
16. EK, SAK, aivan kaikki, nostavat keskaria uusille säädöksille ja oikeuskansleri haukkuu sivistyneesti, mutta jämäkästi kaikki lainsäädäntötyöhön osallistuvat. Jäät kuuntelemaan liturgioita yhden heittovuoron ajaksi.
17. THL antaa kriittisiä lausuntoja STM:n ohjeista, EU:n toimista ja lääkeyhtiöistä. STM kutsuu THL:n johdon puhutteluun. Siirryt THL:n kanssa nurkkaan häpeämään yhden heittovuoron ajaksi.
18. Saat tiedon, että voit soittaa terkkariin ja varata rokotusvuoron. Tuut-tuut-tuut. Yritä sinnikkäästi kolmen heittovuoron ajan.
19. THL, STM ja avit:t ovat toistensa kurkuissa, koska ei ole riittävästi rokotteita, 1ml:m injektioruiskuja eikä henkilökuntaa. Palaa ruutuun 5. 
20. A-Studiossa puhuvat päät uhkaavat ulkonaliikkumiskiellolla. Pakenet varmuuden vuoksi 10 ruutua taaksepäin. 
21. Hallitus kertoo ottavansa käyttöön toimenpiteitä kaljahanojen sulkemiseksi kolmeksi viikoksi. Saat lievää pahemman paniikkikohtauksen. Menet marketiin hamstraamaan kaljaa, mutta tuletkin kotiin vessapaperisäkin kanssa. Tasaat verenpainettasi kahden heittovuoron ajaksi.
22. Catch-22: COVID-19 muuntovirukset ovat kierroksen edellä Suomen hidasta rokotusaikataulua. Rajavalvonta vuotaa vaikka ei pitäisi, ja kaikki tietävät edelleenkin parhaiten mitä pitäisi tehdä. Tasavallan Päämies kertoo TV:ssä: ”Yhdessä me tästäkin selvitään.” palaa ruutuun 0.

 

Mukavaa pelihetkeä!

 

Naistenpäivä

International Women´s Day

Tasa-arvoa, oikeustaistelua, maailmanvallankumousta, poliittista glorifiointia, feminismiä, intersektionaalista feminismi, patriarkaattivihaa ja markkinapelleilyä.

Taustaa: 

• ·     Ranskan kommunistien piirissä ajatus naistenpäivästä heräsi v. 1857 New Yorkissa tapahtuneen tekstiilitehtaan naisten lakon muistoksi.
• ·      Amerikan sosialistipuolueen julistus 28.2.1909 naistenpäiväksi juhlistamaan tekstiilityöläisten lakkoa ja vaatimuksia parempien työolojen puolesta. Lakkolaiset olivat etupäässä naisia.
• ·      Sosialistisen Internationaalin 2. naiskonferenssi 26.-27.8.1910 (Nørrebro, Kööpenhamina ) hyväksyi yksimielisesti kansainvälisen naistenpäivän, mutta ei määritellyt eksaktia  päivämäärää. 19.11.1911 Vietettiin naistenpäivää Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä. Yli miljoonaa miestä ja naista tulivat kaduille tasa-arvovaatimuksin: Äänioikeus, työoikeus, ammatillinen koulutus ja työsyrjintä. – kuulostaa tutulta…
• ·      Venäjän naistenpäivä 8. maaliskuuta vuodesta 1913 (mielenosoitus Pietarissa naisten äänioikeuden puolesta); shampanjaa, kukkia, suklaata ja Neuvostoliiton naissankarien muiston vaalimista. Huom. Miestenpäivä on 23.2., joka on samalla puna-armeijan juhlapäivä. [Rauhanliike on siis voimissaan, ♀︎ ja ♂︎.]
• ·      Etelä-Afrikka, 9. elokuuta (20´000 naisen mielenosoitusmarssi 9.8.1956 liikkumisvapautta rajoittavaa ”passilakia” vastaan)
• ·      YK:n naistenpäivä 8. maaliskuuta vuodesta 1975 
• ·      Suomen Lähetysseuran (1859) Naistenpäivät on siirretty koronan takia syyskuulle, 24.-26.9.2021

 

Sukupuolineutraalissa maailmassa ei ole Naistenpäivää enää ollenkaan. Se on harmillista, yllä esitetty tavoite, oikeamielinen ja  tasa-arvoisemman maailma, vaiennetaan jonkin ”suuremman asian” takia. Eipä ole uudessa yhteiskuntajärjestyksessä isänpäivääkään. Alas patriarkaatti ja miesvaltainen  yhteiskunta! Sisäistetty misogynia on yhden askeleen päässä ahtaassa yhteiskuntakeskustelussa.

 

Minulla naistenpäivä on joka päivä. Elämä on yhtä juhlaa!
Tulen edelleenkin avaaman oven naisille ja nostan hattua tervehtiessäni (jos sellainen reliikki sattuu keikkumaan päässäni). Pyydän jo etukäteen anteeksi käytöstäni heiltä, joille wanhan käyttäytymismallin mukainen naisten kunnioittaminen onkin alistamista ja patriarkaatin ylivallan osoittamista. 


Suomen hallituksen 5.3.2020 julkaistu Tasa-arvo-ohjelma painottaa Sisäministeri Ohisalon mukaan intersektionaalista feminismiä. https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/20825107/Valtioneuvoston_periaatepäätös_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.pdf/ 


Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun edes epäsuorasti tunnustetaan, että miehilläkin on jokin muu rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin nyrkkeilysäkki. 

 

Hyvää Avarasydämistä Naistenpäivää meille kaikille!

 

 Iissä on tuulta, mutta onko ideaa 

Suomessa oli 12/2020 821 tuulivoimalaa. Voimaloista 35% on Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla 25% ja Lapissa 15%. Muu Suomi on rakentamisessa jäljessä. Onko pohjoisessa parempaa tuulta? Etelä-Suomen asukkaat eivät halua maisema- ja luontohaittoja itselleen. Helen Oy, Helsinki, esittelee ylpeänä Honkajoen uutta tuulivoimalainvestointiaan (hall.pj. Osmo Soininvaara 2/2021). ”Kyllä silmä tottuu.”, sanotaan tuulivoimaloiden alla asuville. Energian tuotanto pitäisi rakentaa lähelle kuluttajia, helsinkiläisiäkin. Odotamme Harmajan matalikolle 300 myllyn merituulivoimalaa. Kyllä silmä siihenkin varmaan tottuu.

 

Keski-Pohjanmaan kunnat kaavoittavat kilvan lisää tuulivoimaa. Tämän kuukauden ”kaavoituskatsaus”: Ylivieska (Abo, Saksa), Haapavesi (VSB, Saksa), Lestijärvi (OX2, Ruotsi) yht. noin 200 myllyä. Koska tämä tuulienergian kauneuskilpailu on pop, kutsuttakoon tuulimyllyjä jatkossa ”tyylimyllyiksi”. Tuulivoimakansanpuistoja näistä ei saa, ellei koe aidattuja, suljettuja alueita puistomaisiksi.

 

Kiihoke kuntien tuulivoiman kaavoituksessa on kiinteistöverotuotto. Kannattaako kuntien kadehtia toisiaan? Iin arvioidut kiinteistöverot tuulivoimasta 2021 ovat n. 1.2 milj.€ / 3,4% verokertymästä. Kun kunta joskus 2030 on rakennettu täyteen voimaloita (yli 200 kpl), verokertymä on arviolta 3-4 milj.€. Simon tuulimyllyverot olivat 2019 n. 632´000€ / 4,9% verokertymästä.  Kalajoki 2019 1,75milj.€  / 4,2%. (Lähde: Tuulivoimayhdistys). Mikään kultakaivos ei tuulivoima kunnille ole. Automatisoitujen voimaloiden työllistävä vaikutus on olematon ja tuotot valuvat ulkomaisille sijoittajille. Koska näköpiirissä ei ole kokonaisverotuottojen suurta kasvua, eivät kiinteistöverot pelasta kuntien taloutta. Ikuinen talouden tasapainotus ja valtionosuuksien varassa kitkuttelu jatkuu. ’Haitat ja ikuisesti pilattu maisema meille, eurot muille’. 

Kaikkia tuulivoimakuntia vaivaa sama ennuste: väestömäärä vähenee ja ikääntyy nopeasti. Huoltosuhde on kestämätön eikä tuloverokertymä kasva suhteessa kulujen kasvuun. Jatkuva supistaminen, leikkaaminen ja kuntaliitoksetkaan eivät ole ratkaisu. Tarvitaan uusia ideoita ja ennen kaikkea uusia kuntalaisia.

Kuntalaiset eivät halua tuulimyllyjä, vaan tulevaisuusinvestointeja ja päätöksiä, jotka eivät ole suomalaisen energian ja luonnonvarojen siirtomaapolitiikan jatke. En ole vielä kuullut yhtään kannanottoa, visiota tai suunnitelmaa, miten Ii aikoo hyödyntää 4-tien ja rautatien muodostamaa kasvupotentiaalia välillä Räinänperä – Asemakylä – Harisoja – Olhava. Liikenne ja kauppa siirtyvät uuden ohitustien myötä pois Haminasta 10 vuoden sisällä. Annetaanko kaikkien ohittaa Ii 120 km/h, autolla tai junalla? Vielä 1950-luvulla asemakylä oli Iin kaupan ja liikenteen keskus, jossa junatkin pysähtyivät. Sellaisen sen soisi olevan tulevaisuudessakin, liikenteen solmukohta. Ei suunniteltu paikallisjunaliikenne saa olla oululaisten yksinoikeus! 
On viimeiset hetket aloittaa Hamina-Asemakylä -seudun kehittäminen; maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja talouspoliittinen edunvalvonta maakuntatasolla unohtamatta Olhavaa, Kuivaniemeä jne. Hamina on edelleen viihtyisä hallinnollinen keskus ja mukava paikka asua joen partaalla. Joen, jonne nousee lohi, kun luonnonmukaiset vaellusuomat on avattu ohi vesivoimaloiden. Missä ovat ne tulevat kuntapäättäjät, jotka uskaltavat katsoa pidemmälle ja vaatia tulevaisuudelta enemmän?
Tulevaisuuden Ii voi olla vetovoimainen ja tulevaisuuteen katsova, kaikkien kuntalaisten Ii. 
Tuulivoimalat istuvat kaikin tavoin huonosti tähän visioon. 

 

Jouko Häyrynen

Pohjois-Ii 

 Julkaistu Rantapohja-lehdessä 2.3.2021  www.rantapohja.fi